O
omituinen
Vieras
Vuoden alusta mieheni muutti toiselle paikkakunnalle työn perässä. Silloin kun tästä vaihtoehdosta sovittiin, niin keskusteltiin vaan miten viikonlopun kotimatkat saadaan kätevimmin järjestettyä.
Vuoden loppupuolella mies sitten yksipuolisesti ilmoitti, että hän aikoo levätä ja viettää myös viikonloppuja tällä toisella paikkakunnalla. Tähän ilmaisin, että minä en pidä tästä käänteestä ollenkaan.
Sovittiin kuitenkin, että hän jää loppukuun viikonlopuksi sinne ja minä menen loppiaiseksi sinne. Loppiaisena kyselin seuraavan viikonlopun ohjelmaa ja sain kuulla, että hän aikoo viettää senkin viikonlopun siellä eikä tule kotiin vaikka hänellä on heti maanantaista keskiviikkoon kotipaikkakunnalle työmatka. Aloin itkemään ja sanoin että tämä on minusta kyllä omituista, johon mieheni huusi että tänne ei tulla riitelemään ja kyllä hänelläkin pitää olla joku paikka missä saa olla rauhassa. Sanoin hänelle, että en minäkään ole tänne tullut riitelemään ja jos minä kysyn tuleeko hän kotiin viikonlopuksi ja saan kuulla että ei, niin ei se kyllä minun mielestä riitelyä ole ja tämä tuntuu minusta pahalta. Olin kuitenkin mieheni mielestä pilannut viikonlopun kun olin tätä asiaa alkanut kyselemään. Asiasta ei enää keskusteltu. Lähdin sunnuntaina kotiin ja laitoin junasta tekstiviestin että jos hän aikoo jäädä sinne ensi viikonlopuksi niin sitten menee myös alkuviikon työmatkaksi hotellin eikä tule kotiin. Tämä oli mieheni mielestä tosi törkeää. Tuli kuitenkin kotiin, fyysisesti paikalla, mutta tuntui siltä kuin olisi ollut jossain muualla.
Nyt sitten viettää ""lepoviikonloppua"" siellä ja sain tänä aamuna kuulla, että oli pyytänyt työkaverinsa (nainen) perjantaina töiden jälkeen baariin keskustelemaan työasiasta kun ei kuulemma ollut omien ja työkaverin kiireiden vuoksi ennättänyt keskustella töissä. En pitänyt tästäkään käänteestä ja sain kuulla että tämä on taas sitä sinun tyypillistä omituisuutta.
Minä en omasta mielestäni ole mikään ""pirttihirmu"" ja mieheni on saanut mennä ja tulla aika vapaasti.
Minä en todellakaan enää tiedä misssä mennään?
Vuoden loppupuolella mies sitten yksipuolisesti ilmoitti, että hän aikoo levätä ja viettää myös viikonloppuja tällä toisella paikkakunnalla. Tähän ilmaisin, että minä en pidä tästä käänteestä ollenkaan.
Sovittiin kuitenkin, että hän jää loppukuun viikonlopuksi sinne ja minä menen loppiaiseksi sinne. Loppiaisena kyselin seuraavan viikonlopun ohjelmaa ja sain kuulla, että hän aikoo viettää senkin viikonlopun siellä eikä tule kotiin vaikka hänellä on heti maanantaista keskiviikkoon kotipaikkakunnalle työmatka. Aloin itkemään ja sanoin että tämä on minusta kyllä omituista, johon mieheni huusi että tänne ei tulla riitelemään ja kyllä hänelläkin pitää olla joku paikka missä saa olla rauhassa. Sanoin hänelle, että en minäkään ole tänne tullut riitelemään ja jos minä kysyn tuleeko hän kotiin viikonlopuksi ja saan kuulla että ei, niin ei se kyllä minun mielestä riitelyä ole ja tämä tuntuu minusta pahalta. Olin kuitenkin mieheni mielestä pilannut viikonlopun kun olin tätä asiaa alkanut kyselemään. Asiasta ei enää keskusteltu. Lähdin sunnuntaina kotiin ja laitoin junasta tekstiviestin että jos hän aikoo jäädä sinne ensi viikonlopuksi niin sitten menee myös alkuviikon työmatkaksi hotellin eikä tule kotiin. Tämä oli mieheni mielestä tosi törkeää. Tuli kuitenkin kotiin, fyysisesti paikalla, mutta tuntui siltä kuin olisi ollut jossain muualla.
Nyt sitten viettää ""lepoviikonloppua"" siellä ja sain tänä aamuna kuulla, että oli pyytänyt työkaverinsa (nainen) perjantaina töiden jälkeen baariin keskustelemaan työasiasta kun ei kuulemma ollut omien ja työkaverin kiireiden vuoksi ennättänyt keskustella töissä. En pitänyt tästäkään käänteestä ja sain kuulla että tämä on taas sitä sinun tyypillistä omituisuutta.
Minä en omasta mielestäni ole mikään ""pirttihirmu"" ja mieheni on saanut mennä ja tulla aika vapaasti.
Minä en todellakaan enää tiedä misssä mennään?
))))) Tää oli kyllä vuoden paras vitsi 
