Miesten puheongelma!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Piippari
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Piippari

Vieras
Onko muilla samaa ongelmaa?

Mä oon aikamoinen murehtija ja pohtija tyyppi, Jos meille tulee vaikka miehen kanssa kinaa tai riitaa tai mies sanoo mun mielestä tyhmästi, niin haluaisin jutella sen asian heti läpi, ettei jää mitään vaivaamaan, samalla tavoin kuin jos on pientäkin riitaa niin haluan sopia ennen nukkumaanmenoa (eli siis jutella asiat halki, en halua riidellä pitkään ja hartaasti, vaan siis möksähtää saa ja välillä pitääkin, mutta sitten se jää siihen, toivottavasti). Mutta mies on täysin vastakohta!! En tiedä mitä pitäis tapahtua että sen sais puhumaan. Että voi olla ärsyttävää kun itteä vaivaa jotkut asiat, niin se vaan toteaa että "no eikö meillä mee ihan hyvin, että ihan hyvinhän sen voi unohtaa". Nokun ei aina voi...

Esimerkkinä vkloppuna mies oli vähän kännipäissään ja sanoi muutamia typeriä asioita, ja sitten aamulla olisin halunnut käydä asian läpi niin eihän siitä mitään tullut, pusutteli vaan ja koitti heittää huumoriksi ja pisti täysin kännin piikkiin. Tänään sitten otin asian taas esiin niin mies totesi että hänen mielestään se on nyt unohdettu koko juttu ja siitä ei tarvii keskustella. ÄÄ eikä auta vaikka kui sanoisin että mulle olis tärkeää siitä asiasta puhua ja miksi niin sanoi, mutta hän vaan on että kun ei tiedä ja oli kännissä ja ei edes kunnolla muista mitä puhui. Äh. Siis pointtina on lähinnä se, että en saa sitä puhumaan! joskus puuduttavan painostuksen jälkeen, olen saanut sen puhumaan, mutta en jaksa/varsinkaan halua sitäkään.
Ehkä pitää ajatella se vaan niin että JOS on jotain oikeasti pielessä (meidän suhteessa tai muuten) niin kai se sitten itse avaa suunsa ja siihen asti pitää luottaa siihen että kaikki on hyvin?
 
se on muuten vaikiaa ku toinen sulkeutuu ja ite haluaisit asian keskustella loppuun niin ettei se enää mielessä välkkyis ja ettei sille turhaan joutuis ajatuksia uhraamaan :/

mie oon samanlainen että haluan puhua asiat halki. ja koen jollain lailla itteni loukatuksi ko toinen ei haluakaan asiaa loppuun saattaa. mutta minkäs teet?
 
Koettaisin selittää miehelle, että kas kun me ollaan erilaisia - vaikka sinä et pidä jotain asiaa tärkeänä niin minua se voi jäädä vaivaamaan jos sitä ei käsitellä. Kummankin voi olla syytä joustaa kun totutut kommunikointitavat ovat erilaiset, - siis myös sinun ehkä pitäisi ottaa jotkut asiat rennommin, jos kerran mies ei esimerkiksi kännityperyyksiään pidä merkityksellisinä. Mutta noin yleisesti, luulisi että melko pieni vaiva olisi miehellekin puhua sinua vaivaavat asiat selviksi. Muista vaan se, että jos koet että olette "vastakohtia" niin älä odota että mies joustaa sinun ääripäähäsi asti, vaan toivottavasti pystytte kohtaamaan jossain siellä puolivällissä. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nyynä:
se on muuten vaikiaa ku toinen sulkeutuu ja ite haluaisit asian keskustella loppuun niin ettei se enää mielessä välkkyis ja ettei sille turhaan joutuis ajatuksia uhraamaan :/
mie oon samanlainen että haluan puhua asiat halki. ja koen jollain lailla itteni loukatuksi ko toinen ei haluakaan asiaa loppuun saattaa. mutta minkäs teet?

Juuri tuo pitäisi mielestäni saada miehelle välitetyksi: että asia vaivaa juuri sen takia (turhaan) mielessä, kun sitä ei ole mitenkään selvitetty, ja myös se miltä se itsestä tuntuu, kun toinen jättää asian "kesken".

Toisaalta sitten pitäisi myös ymmärtää kun on niitä miehiä, joiden mielestä asioista puhuminen on "moneen kertaan vatvomista" ja niiden tekemistä vaikeammiksi kuin ne ovatkaan. Oma mieheni onneksi kykenee keskustelemaan ja on ihanaa kun esimerkiksi riidan jälkeen saadaan ilma puhdistettua niin, ettei jää mitään hampaankoloon. Mutta luulisi, että toisenlainenkin mies arvostaisi naistaan sen verran, että vähän puhuisi "turhaankin", jos se naisen oloa helpottaa? Siis edellyttäen, että tuloksena on keskustelua eikä riitelyä.
 
joo, tää vaihtelee miehestä toiseen että millanen keskustelija on. Taaskaan ei voi mennä yleistämään vaik noita vähäsanaisia puhumattomia miehiä suomessa ehkä on enempi kuin laki sallii. Suomalainen mieskuva ei hirveesti ruoki omien tunteiden tai parisuhdejännitteiden käsittelyä yms. Mutta siks ne luonteet jotka sitä harrastaa ni osaakin sit sen taidon. Osa liiankin hyvin. :D
 

Yhteistyössä