Miesystävä tekee koko ajan töitä, loukkaannun noin joka toinen päivä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Liian herkkä?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Syntymäpäiväni aamuna mies ilmeisesti teeskenteli unohtaneensa synttärini, koska ei onnitellut ja sanoi töihin lähtiessään, että on töissä myöhään ja pyysi, että laitan jotain ruokaa itselleni. Loukkaannuin tuostakin (en koskaan sanonut mitään, koska en halua loukkaantua turhasta), vaikka varmasti sen oli tarkoitus olla vain kiusottelua ja huumoria. Edellisenä iltana olin maininnut seuraavan päivän synttärit ja mies sanoi, että hän kyllä muistaa ja puhelimessaankin on kaksi muistutusta, joten ilmeisesti tuo oli sitten vain hänen mielestään kiusoittelua ja tapa yllättää minut.
Mun mielestä sinun kannattaa muuttaa käyttäytymistäsi. Älä loukkaannu, mutta kerro, jos joku asia ei ole mieleistä. Se, että jätät kertomatta asiat ja salaat tunteita, johtaa kommunikaation puutteeseen. Puhumalla asiat selviävät.
 
Kuulostaa mun mieheltä.
Itsekin valmistun pian insinööriksi tietotekniikasta, joten ei olle kovin erilaisia mieheni kanssa.
Meillä menee 10.30 töihin ja tulee joskus 8 aikaa illalla, sen jälkeen aloittaa omat hommansa eli koodauksen johonki omaan projektiin.
Miksi hyväksyn tämän sitten?
No sen vuoksi, että töistä ei oikeasti tienaa tarpeeksi.
Veikkaan, että sullakin mies on kunnianhimoinen ja haluaa kokoaja kehittyä alallansa ja oppia koko ajan lisää ja vielä jonain päivänä mahd. luoda sellaista mistä tienaa tuplasti enemmän kuin töistä mitä tekee nyt. Näin ainakin meillä menee.
Eli kannustaisit ihmeessä miestäsi.
Haluaisitko miehen, joka esim. pelaa kokoaja pleikkarilla, käy ystäviensä kanssa ulkona joka päivä tai tekee jotain tyhjänpäivästä joka ei kehitä millään tavalla.? Jos haluat, niin mies on sulle väärä.
Itse olen ainakin todella onnellinen mieheni valintojen suhteen, vaikka jokainen lomamatka yms viikonloppureissu vanhempien tykönä on sitä, ettei varmasti lähde sinne ilman läppäriä.
Ja mite just tuohon musiikkivideoon tulee, ei todellakaan tarvi tykätä kaikista asioista.
Ongelma on ehkä kuitenkin tässä sun työttömyys..
Sä et saa päivittäin uusia asioita elämääsi / et opi joka päivä jotain siistiä uutta mitä miehesi todennäköisesti saa/oppii.
Voihan olla, että olette niin erilaisia loppujen lopuksi ettette sovi vaan yhteen.
Mun mielestä tuollaiset asiat ei vain sais häiritä..
 
No jaa, tuokin musamaku-kommentti riippuu millaiset välit on mieheen. Meillä ei mun miehen kanssa musamaku kohtaa kuin harvoin, ja kun toiselle laittaa omasta mielestä itketysbiisin kuunneltavaksi "kuuntele kun tämä on kaunis", niin toinen haukottelee. Ja ollaan vitsailtukin toistemme eri musamausta.

Mutta jos on etäiset välit, niin tuommoinen musamaku-kommentti voi loukata. Mutta uskon että sun mies ei ainakaan ajatellut sitä loukkaavaksi.

Mutta anyway, se miehen ilta-ilmaistyö sais loppua, sen ymmärrän jos leipätyössä menee jatkuvasti 10-11 tuntia, niin menee monilla miehillä.
Mutta ilman sitä iltahommaakin tai sen vähenemisen lisäksi kantsii miettiä että onko teillä yhteinen sävel, sovitteko toisillenne.

Ja että, kuoriutuuko miehestä läsnäoleva, lämmin, keskusteleva, monipuolinen sen iltajutskan vähenemisen jälkeen(kään).

Aluksi pystyin ottamaan nuo musiikkimakupiikittelyt kevyesti ja huumorilla, mutta nyt tuntuu, että joko mies on ylimielinen tai mulla vaan itsetunto ei kestä. En tiedä kumpaa.

Tosi hyvin sanottu tuo viimeinen kappale. Noiden puute se on, mikä lopulta mua vaivaa... Mies harvoin esimerkiksi haluaa/pystyy pysähtymään halailemaan pitkään. Ja tosiaan kun ite oon kainalossa kiehnäävää tyyppiä, niin kaipaisin, että mies olis enemmän läsnä.

Mietin, kun mies tekee joka päivä jotain pientä epähuomaavaista, että jos oon vain liian sinisilmäinen enkä ymmärrä, että mies toivookin eroa.

Oon ollut narsistisen miehen kanssa kerran ja ne haamut edelleen kummittelee, kun olen alkanut pelätä, että tämä mies mua tarkoituksella hienovaraisesti alistaisi/käyttäisi hyväksi.

Joo, mulla on pms-oireet päällä, että ehkä koitan nyt muutamaan päivään olla tekemättä radikaaleja johtopäätöksiä.
 
Kuulostaa mun mieheltä.
Itsekin valmistun pian insinööriksi tietotekniikasta, joten ei olle kovin erilaisia mieheni kanssa.
Meillä menee 10.30 töihin ja tulee joskus 8 aikaa illalla, sen jälkeen aloittaa omat hommansa eli koodauksen johonki omaan projektiin.
Miksi hyväksyn tämän sitten?
No sen vuoksi, että töistä ei oikeasti tienaa tarpeeksi.
Veikkaan, että sullakin mies on kunnianhimoinen ja haluaa kokoaja kehittyä alallansa ja oppia koko ajan lisää ja vielä jonain päivänä mahd. luoda sellaista mistä tienaa tuplasti enemmän kuin töistä mitä tekee nyt. Näin ainakin meillä menee.
Eli kannustaisit ihmeessä miestäsi.
Haluaisitko miehen, joka esim. pelaa kokoaja pleikkarilla, käy ystäviensä kanssa ulkona joka päivä tai tekee jotain tyhjänpäivästä joka ei kehitä millään tavalla.? Jos haluat, niin mies on sulle väärä.
Itse olen ainakin todella onnellinen mieheni valintojen suhteen, vaikka jokainen lomamatka yms viikonloppureissu vanhempien tykönä on sitä, ettei varmasti lähde sinne ilman läppäriä.
Ja mite just tuohon musiikkivideoon tulee, ei todellakaan tarvi tykätä kaikista asioista.
Ongelma on ehkä kuitenkin tässä sun työttömyys..
Sä et saa päivittäin uusia asioita elämääsi / et opi joka päivä jotain siistiä uutta mitä miehesi todennäköisesti saa/oppii.
Voihan olla, että olette niin erilaisia loppujen lopuksi ettette sovi vaan yhteen.
Mun mielestä tuollaiset asiat ei vain sais häiritä..
Joo mutta ei tuommoisen miehen kanssa lapsia voi tehdä, jos haluaa että se jopa iltaisin osallistuukin lasten kanssa olemiseen.

Ja eikä toinen ääripää tarvitse olla se mainitsemasi pleikkari-kaverien kanssa hengaaja tai tyhjänpäiväisten juttujen harrastaja?
Täälläpäin miehet harrastaa töiden jälkeen perheen kanssa olemista, urheilua, lasten harrastuksiin kuskaamista, pientä pintaremonttia/ulkohommia, jokunen telkkariohjelman tiiraus mahtuu siihen.
 
itse rakastan leipomista ja olis jotenkin todella outoa jos mieski haluais leipoa.
Ei yhtään miehistä.
Tykkään kun mies istuu koneella ja koodaa omia juttuja.
itse näen sen sijoituksena tulevaisuuteen.
Nytkin on miehen palkka nousso 1000e/vuodessa, kun on vaan jaksanut opetella uusia asioita kokoajan lisää.
Kohta ei tarvi enää töissä käydäkkään, kun on tarpeeksi omaa matskua kehitettynä josta saa tuplasti enemmän mitä töissä saa... ja silloin mullakin alkaa kissanpäivät :)
 
Aluksi pystyin ottamaan nuo musiikkimakupiikittelyt kevyesti ja huumorilla, mutta nyt tuntuu, että joko mies on ylimielinen tai mulla vaan itsetunto ei kestä. En tiedä kumpaa.

Tosi hyvin sanottu tuo viimeinen kappale. Noiden puute se on, mikä lopulta mua vaivaa... Mies harvoin esimerkiksi haluaa/pystyy pysähtymään halailemaan pitkään. Ja tosiaan kun ite oon kainalossa kiehnäävää tyyppiä, niin kaipaisin, että mies olis enemmän läsnä.

Mietin, kun mies tekee joka päivä jotain pientä epähuomaavaista, että jos oon vain liian sinisilmäinen enkä ymmärrä, että mies toivookin eroa.

Oon ollut narsistisen miehen kanssa kerran ja ne haamut edelleen kummittelee, kun olen alkanut pelätä, että tämä mies mua tarkoituksella hienovaraisesti alistaisi/käyttäisi hyväksi.

Joo, mulla on pms-oireet päällä, että ehkä koitan nyt muutamaan päivään olla tekemättä radikaaleja johtopäätöksiä.
No juu, odota pms ohi ennen kuin mitään päätät. :D

Usein sanotaan että adhd-ihmiset on valloittavia, ihania ja hauskoja.
Mun mielestä (puoli sukua on heitä) he on vaan pinnallisia ja itsekeskeisiä, ja se riippuvuus latistaa heillä niitä tunteita. Mun mielestä heillä se suurin rakkaus kohdistuu just johonkin harrastukseen tai riippuvuuteen ja niitä loppuja ihania tunteita ei enää niin paljon riitä läheisille ihmisille. (tuosta voi ja saa olla mun kans eri mieltä)
Eli mun kokemuksella, mun mielestä paras on tavis, jonka tekemiset on monipuolisia ja tasapainossa. Semmoinen on eniten läsnä.
 
Joo mutta ei tuommoisen miehen kanssa lapsia voi tehdä, jos haluaa että se jopa iltaisin osallistuukin lasten kanssa olemiseen.

Ja eikä toinen ääripää tarvitse olla se mainitsemasi pleikkari-kaverien kanssa hengaaja tai tyhjänpäiväisten juttujen harrastaja?
Täälläpäin miehet harrastaa töiden jälkeen perheen kanssa olemista, urheilua, lasten harrastuksiin kuskaamista, pientä pintaremonttia/ulkohommia, jokunen telkkariohjelman tiiraus mahtuu siihen.

No sä et ehket voi tehdäkkään lapsia sellaisen ihmisen kanssa joka ei sulle sovi.
Olen varmaan itse niin miehinen, kun opiskelen miehistä alaa.
Tiedostan sen, että nainen hoitaa kodin ja perheen.
Ainoa vaatimus miehelle on se, että opettaa lapselle teknisiä taitoja yms, mutta kaikki ruuanlaitto yms. kuuluu kyllä minulle.
ja tämä:
"Täälläpäin miehet harrastaa töiden jälkeen perheen kanssa olemista, urheilua, lasten harrastuksiin kuskaamista, pientä pintaremonttia/ulkohommia, jokunen telkkariohjelman tiiraus mahtuu siihen."
Mä en kestäis päivääkään miestä, joka tekis vain noita hommia.
Ihmistä ei todellakaan saa mennä muuttamaan, sillä tuo ap:n kuvailema mies oli just mun makuun ja arvostaisin häntä ihan hulluna, joten ihan hirveetä olis aatella, että tuo mies joutuisi muuttamaan omia tottumuksiaan ap:n takia.
Ei todellakaan!
Sillon kun arvostat/rakastat/olet ylpeä miehestäsi sen kaikesta olemuksesta, voi suhde toimia.
 
Kuulostaa sille ap että ukon työ ja kiinnostukset menee sun edelle eikä se yritäkään tulla vastaan sun asioissa. Sais ite suksia tollanen. Ja mitä tulee mun ja ukon mielenkiintoihin,kyllä sitä tässä 16v aikana on eletty molempien juttuja vaikkei se itteä aina kiinnostaiskaan. Se vaan kertoo että toinen on tärkeä ja sekään baletti ei tapa joskus nähtynä.Ukko on mukana munkin jutuissa ja mää sen vaikkei ne aina kohtaa. Sitten on yhteset kiinnostukset.

Ite oon mielestäni just tollanen, että lähden mukaan toisen kiinnostuksen kohteisiin. Luulen, että mieskin olisi, jos mulla vain olisi tarpeeksi kiinnostavia juttuja meneillään. Oon jotenkin tämän työttömyyden myötä jämähtänyt. Jatkuvasti väsyttää (koska mennään niin myöhään nukkumaan), enkä saa päivisin mitään tehtyä, en edes liikuntaa harrastettua. Ja sitten hävettää tämä huono itsetunto ja työttömyys miehen edessä.
 
Ite oon mielestäni just tollanen, että lähden mukaan toisen kiinnostuksen kohteisiin. Luulen, että mieskin olisi, jos mulla vain olisi tarpeeksi kiinnostavia juttuja meneillään. Oon jotenkin tämän työttömyyden myötä jämähtänyt. Jatkuvasti väsyttää (koska mennään niin myöhään nukkumaan), enkä saa päivisin mitään tehtyä, en edes liikuntaa harrastettua. Ja sitten hävettää tämä huono itsetunto ja työttömyys miehen edessä.
Kysytäänpä vielä se, että kuinka monesti olet katsonut mitä miehesi tekee vapaa-ajalla?
Kiinnostaako se sinua yhtään? Tiedätkö mitä hän tekee?Olisko mahdollista, että sinäkin osallistuisit? Vaikka et ymmärtäisi mitään koodaamisesta, voit silti opetella.
Se jos joku vois yhdistää teitä..
Sen jälkeen voit miettä pitääkö miestäsi kiinnostaa sinun tekemäsi asiat?
 
No sä et ehket voi tehdäkkään lapsia sellaisen ihmisen kanssa joka ei sulle sovi.
Olen varmaan itse niin miehinen, kun opiskelen miehistä alaa.
Tiedostan sen, että nainen hoitaa kodin ja perheen.
Ainoa vaatimus miehelle on se, että opettaa lapselle teknisiä taitoja yms, mutta kaikki ruuanlaitto yms. kuuluu kyllä minulle.
ja tämä:
"Täälläpäin miehet harrastaa töiden jälkeen perheen kanssa olemista, urheilua, lasten harrastuksiin kuskaamista, pientä pintaremonttia/ulkohommia, jokunen telkkariohjelman tiiraus mahtuu siihen."
Mä en kestäis päivääkään miestä, joka tekis vain noita hommia.
Ihmistä ei todellakaan saa mennä muuttamaan, sillä tuo ap:n kuvailema mies oli just mun makuun ja arvostaisin häntä ihan hulluna, joten ihan hirveetä olis aatella, että tuo mies joutuisi muuttamaan omia tottumuksiaan ap:n takia.
Ei todellakaan!
Sillon kun arvostat/rakastat/olet ylpeä miehestäsi sen kaikesta olemuksesta, voi suhde toimia.
Olipas karmea kuvaus. Onko sulla jo lapsia ja oletko ollut työelämässä? Itsellä on jo isot lapset ja it-alalla on tullut oltua jo pitkään kuten myös mieheni on ollut. En voisi mitenkään kuvitella tuonkaltaista elämää itselleni.
 
Ainoa vaatimus miehelle on se, että opettaa lapselle teknisiä taitoja yms, mutta kaikki ruuanlaitto yms. kuuluu kyllä minulle.
Onkin monipuolinen isä: teknisten taitojen opettaja. :confused:
Entä lasten harrastusten tukeminen, välillä iltasadun lukeminen, luontoretket, läksyissä auttaminen? Keskustelut elämän eri asioista?

T:itsekin ruoasta vastaava
 
Olipas karmea kuvaus. Onko sulla jo lapsia ja oletko ollut työelämässä? Itsellä on jo isot lapset ja it-alalla on tullut oltua jo pitkään kuten myös mieheni on ollut. En voisi mitenkään kuvitella tuonkaltaista elämää itselleni.

Ei niitä lapsia ole ehtiny vielä harkitsemaan tähän elämän tilanteeseen, kun joutuu opiskelemaan ja käymään töissä. :)
Meitä on moneen lähtöön, joten eikö jokainen tee mitä tahtoo eikö niin? ;)
 
Ei niitä lapsia ole ehtiny vielä harkitsemaan tähän elämän tilanteeseen, kun joutuu opiskelemaan ja käymään töissä. :)
Meitä on moneen lähtöön, joten eikö jokainen tee mitä tahtoo eikö niin? ;)
Siltä tuo kuvaus kuulosti. Ehkä olet samaa mieltä asioista vielä senkin jälkeen, kun sinulla on pari lasta, tai toinen vaihtoehto on, että ajatukset muuttuvat. Aika näyttää.
 
Onkin monipuolinen isä: teknisten taitojen opettaja. :confused:
Entä lasten harrastusten tukeminen, välillä iltasadun lukeminen, luontoretket, läksyissä auttaminen? Keskustelut elämän eri asioista?

T:itsekin ruoasta vastaava

No mies varmasti haluaa lapsestansa lahjakkaan pianistin, kun sitä itsekin on.
Lisäksi varmasti haluaa rakentaa lasten kanssa legoilla ja kaikkea tekniikkajuttuja.
Tietenkin jos lasta nämä kiinnostavat..
Jos lapsi kiinnostuukin jostakin puutarha, tanssi yms muista "naisellisista" asioista, on ne taas minun juttuni enemmän. Harrastuksiin kuljettaa se kummalla siihen aikaa on.
Luontoretkillä yms käytäisiin ehkä kerran vuodessa, joten sen verran varmasti löytyy aikaa.
Läksyt tietenkin autetaan puoliksi tai riippuu työtilanteesta kumpi auttaa enemmän.

Sanotaanko, etten laita miestäni siivoamaan lasten jälkiä / pukemaan vaatteita tai tekemään ruokia. Tuntuu, että se on nykyään jokaisen palstamamman vaatimus miehelle.
 
No mies varmasti haluaa lapsestansa lahjakkaan pianistin, kun sitä itsekin on.
Lisäksi varmasti haluaa rakentaa lasten kanssa legoilla ja kaikkea tekniikkajuttuja.
Tietenkin jos lasta nämä kiinnostavat..
Jos lapsi kiinnostuukin jostakin puutarha, tanssi yms muista "naisellisista" asioista, on ne taas minun juttuni enemmän. Harrastuksiin kuljettaa se kummalla siihen aikaa on.
Luontoretkillä yms käytäisiin ehkä kerran vuodessa, joten sen verran varmasti löytyy aikaa.
Läksyt tietenkin autetaan puoliksi tai riippuu työtilanteesta kumpi auttaa enemmän.

Sanotaanko, etten laita miestäni siivoamaan lasten jälkiä / pukemaan vaatteita tai tekemään ruokia. Tuntuu, että se on nykyään jokaisen palstamamman vaatimus miehelle.
Ihanaa, kerran vuodessa luontoon. :thumbsup:
"Koodaajat luonnossa" (S-marketin takapihan pusikossa).

Ja kyllä on toinen ääni kellossa kun reissuun lähtiessä puet hikisiä ja rääkyviä 0-2-vuotiaita ja sun koodarimies vaan oottaa tyynesti autossa...
No, aika näyttää. :)
 
Viimeksi muokattu:
Onkin monipuolinen isä: teknisten taitojen opettaja. :confused:
Entä lasten harrastusten tukeminen, välillä iltasadun lukeminen, luontoretket, läksyissä auttaminen? Keskustelut elämän eri asioista?

T:itsekin ruoasta vastaava

Kyllä meilläkin tuo atk-suunnittelija elää sitä työn ulkopuolista elämää. Johon kuuluu perhe ja semmoset hommat sekä satunnaiet työjutut joita joutuu tekemään kotona. Mä arvostan sitä että vie pojan kalaan ja uimaan ja opettaa elämäntaitoja alkaen ruoanlaitosta eikä ensisijaisesti tee siitä nörttiä. Paljosta jäis lapsi vailla jos isi=tietokone ja koodaus.
 
Kyllä meilläkin tuo atk-suunnittelija elää sitä työn ulkopuolista elämää. Johon kuuluu perhe ja semmoset hommat sekä satunnaiet työjutut joita joutuu tekemään kotona. Mä arvostan sitä että vie pojan kalaan ja uimaan ja opettaa elämäntaitoja alkaen ruoanlaitosta eikä ensisijaisesti tee siitä nörttiä. Paljosta jäis lapsi vailla jos isi=tietokone ja koodaus.
Juu, tuntemani koodarit kans osaa yhdistää perheen ja työn. :)
 
Jos suhteen alkuhuuma on tuollaista, niin voi varmaan kuvitella, mitä se on 10 vuoden päästä. Lapsia en ikimaailmassa tuollaisen miehen kanssa tekisi, koska käytännössä siinä olisi yksinhuoltaja. Ainoa apu olisi taloudellinen, eikä se todellakaan riitä, jos oikeaa perhe-elämää kaipaa.

En odottaisi miehen kiinnostuvan leipomisesta, baletista tai sinun pitämistäsi videoista. Siitä on turha loukkaantua, eikä sellaisia kannata väkisin toiselle tuputtaa. Kannattaa yrittää löytää joku yhteinen harrastus, josta molemmat aidosti pitävät, eikä tee sitä vain toista miellyttääkseen. Oikeastaan mitä häippäisin tuollaisesta suhteesta, koska siinä ei sinun tarpeesi täyty.
 
itse rakastan leipomista ja olis jotenkin todella outoa jos mieski haluais leipoa.
Ei yhtään miehistä.
Tykkään kun mies istuu koneella ja koodaa omia juttuja.
itse näen sen sijoituksena tulevaisuuteen.
Nytkin on miehen palkka nousso 1000e/vuodessa, kun on vaan jaksanut opetella uusia asioita kokoajan lisää.
Kohta ei tarvi enää töissä käydäkkään, kun on tarpeeksi omaa matskua kehitettynä josta saa tuplasti enemmän mitä töissä saa... ja silloin mullakin alkaa kissanpäivät :)

Ei kannata liikaa laskea omaa tulevaisuuttaan miehen varaan. Ihan liikaa on nähty niitä tapauksia, kun mies vaihtaa naista ja ex jää puille paljaille.
 
Ei tietenkään. Mulla on itsellä kohta DI paperit taskussa ja työkokemustakin jo löytyy.
Etten ihan miehen siivellä ole elämässä :)
Hyvä niin, sillä tasa-arvoinen liitto on kestävämpi kuin se, että haetaan kumppani toisen varallisuuden tai aseman mukaan, jolloin tahtomattaan alkaa pitää itseään vähempiarvoisena, mikä saa vahvankin liiton natisemaan. Maininta kissanpäivistä johti harhaan minutkin. Itse en osaa nähdä yrittäjän puolisona olemista kissanpäivillä olemisena.
 

Yhteistyössä