Ä
ääni sivusta
Vieras
Ihan kiinnostaisi kuulla, mitä tavalliset perheenäidit ovat mieltä avioliiton perustasta. Onko joku aikuinen oikeasti sitä mieltä, että romanttinen rakkaus olisi oikea perusta liitolle, vaikka näin ihan yleisesti kuuluu väitettävän? No jos on, niin miksi olette luoneet yhteisen omaisuuden, kodin ja lapset näin epäjärkevälle pohjalle? (Selityksiä romanttisen rakkauden harhasta minun tuskin tarvitsee perustella; katsokaa avioerotilastoja ja foorumeita joissa puolisot kehuvat vaihtaneen suhdetta "rakkauden kuoltua".)
Oletteko koskaan keskustelleet miehenne kanssa siitä, miten toimitaan kun tuntuu siltä että on onneton suhteessa? Onko molemmille esimerkiksi ok, että mikä tahansa päivä toinen voi ilmoittaa rakastuneensa ja rikkoa perheen? Vai ovatko jotkut tehneet sopimuksen, missä ovat sitoutuneet yhteiseen perheeseen lasten vuoksi, vaikka joskus tulisikin aika kun tekisi mieli lähteä? Vai onko keskustelut existä ja nyksistä teille normaalia arkipäivää ja elätte vain tätä hetkeä ajattelematta omaa tai lastenne tulevaisuutta?
Oletteko koskaan keskustelleet miehenne kanssa siitä, miten toimitaan kun tuntuu siltä että on onneton suhteessa? Onko molemmille esimerkiksi ok, että mikä tahansa päivä toinen voi ilmoittaa rakastuneensa ja rikkoa perheen? Vai ovatko jotkut tehneet sopimuksen, missä ovat sitoutuneet yhteiseen perheeseen lasten vuoksi, vaikka joskus tulisikin aika kun tekisi mieli lähteä? Vai onko keskustelut existä ja nyksistä teille normaalia arkipäivää ja elätte vain tätä hetkeä ajattelematta omaa tai lastenne tulevaisuutta?