Mikä ammatti on miehelläsi joka ei mitenkään voi jäädä kotiin lasta hoitamaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vierailija"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vierailija"

Vieras
Tuli vaan mieleen taas kun luin kiivaita keskusteluja kotihoidontuen jakamisesta äidin ja isän välillä - huomattavan paljon on sellaisia naisia jotka kertovat että "miehellä on kolminkertaiset tulot omiin verrattuna joten ei ole mahdollista isän olla pois töistä.."
Ihan vaan pisti kiinnostamaan että mitkä on teidän miesten ammatit ja liksat jotka tällaiseen pointtiin vetoatte? Oletteko itse osa-aikaisia kaupan kassoja tai siivoojia kaikki ja miehet lääkäreitä ja isoja pomoja?
Kun tuntuu vähän hassulta.
Ja se tuntuu vielä hassumalta että jos mies tienaa vaikkapa useita tuhansia kuukaudessa, onko se ihan totta siitä n. 300 eurosta kiinni että hän jatkaa töitä ja äiti hoitaa lasta kotona ilman tukia? Tai vaikka suurestapalkasta säästetään säilöön sen verran että se isäkin voi olla vaikka 6kk kotona ? En tajua, kertokaa siis!
 
Monilla miesvaltaisilla aloilla ei katsota hyvällä, jos mies jää pois töistä pitkäksi aikaa. Potkut siitä seuraa heti ensimmäisen tilaisuuden koittaessa. Lisäksi monen mies ei halua jäädä kotiin lapsia hoitamaan.
 
Mun mies on DI ja tienaa vähintään tuplasti sen mitä minä. Omaa ammattiani en kerro, mutta kokopäivätyö on kyseessä ja palkkani n. 2600€/kk/brutto. Toki mieskin voisi kotiin jäädä, mutta eihän siinä olisi mitään järkeä. Tosi tiukalle menisi elämä pelkällä minun palkallani. Nyt olen voinut olla kotona monta vuotta, eikä elämänlaatu ole kärsinyt yhtään. Asuntolainakin on pian maksettu, eli ei ole tarvinnut pelkkiä korkoja maksella minun kotiäitivuosieni ajan.
 
Miehellä päälle 50.000€ vuositulot, itse olen kouluttamaton ja työtön (en työnhakija kuitenkaan, eli en nosta työttömyystukia).

Mutta se on sinällään se ja sama, ei koske meidän perhettä tuo uudistus. Lapset jo yli 3v ja kotihoidossa silti.
 
[QUOTE="Minttu";29281560]Mun mies on DI ja tienaa vähintään tuplasti sen mitä minä. Omaa ammattiani en kerro, mutta kokopäivätyö on kyseessä ja palkkani n. 2600€/kk/brutto. Toki mieskin voisi kotiin jäädä, mutta eihän siinä olisi mitään järkeä. Tosi tiukalle menisi elämä pelkällä minun palkallani. Nyt olen voinut olla kotona monta vuotta, eikä elämänlaatu ole kärsinyt yhtään. Asuntolainakin on pian maksettu, eli ei ole tarvinnut pelkkiä korkoja maksella minun kotiäitivuosieni ajan.[/QUOTE]

Kai siinä ainankin se järki olisi, että miehelle tulisi läheisemmät välit lapsiinsa?

Ja isosta palkasta voi säästää.
 
  • Tykkää
Reactions: rtee
Kai siinä ainankin se järki olisi, että miehelle tulisi läheisemmät välit lapsiinsa?

Ja isosta palkasta voi säästää.


Mies viettää kaiken vapaa-aikansa lasten kanssa ja ovat hyvin läheiset joka tapauksessa. Mies tekee suht lyhyitä päiviä palkkaansa nähden. Eli ei tämäkään ole meidän tapauksessa mikään järkisyy pistää pienipalkkainen töihin ja isotuloinen istuskelmaan hiekkalaatikolle. Meillä eletään mukavasti ja rahaa jää rutkasti myös säästöön. En näe mitään syystä muuttaa tilannetta niin, että sitten laskeskellaan riittäkö rahat lainanlyhennyksiin, ruokaan, harrastuksiin jne. tai kulutetaan säästöt siihen normaali arkeen. Toki niin voisi tehdä, mutta kyse onkin siitä, onko siinä oikeasti mitään JÄRKEÄ...
 
Itelleni on myös ihan selviö että äitinä haluan hoitaa lapset 3-vuotiaiksi asti kotona, ei mies ole yhtä kiinnostunut. Ketä miestä nyt ihan aidosti kiinnostaa tarpeeksi lasten hoito ennemmin kun palkkatyö? Minusta siinä pitää miettiä kutsumuksia, eikä "tasa-arvoa". Lapset siinä muuten kärsii.
 
Oma sähköalan yritys. Yli kuukaus pois töistä niin asiakkaat kyllä löytää jonku toisen tekemään hommat. Tosin mä oon sitä mieltä muutoinkin että lastenhoito on etupäässä naisten hommaa että näin.
 
Minä, nainen, olin se joka opiskeli lääkäriksi lasten syntymisten lomassa, ja lasten varhaisvuosina aloittelin lääkärinuraani. En edes halunnut pitkiä taukoja työuraani vastahankitun ammattitaitoni säilyttämiseksi. Mieheni oli luonnontieteelisellä ikipitkällä opiskelualalla. Palkat huonot ja työllistyminen surkeaa. Ehdotin, että hän olisi jäänyt kotiin lasten kanssa (koska selkeästi minun tuloni ne perhettä kannatteli) valmistuttuani; edes muutamaksi vuodeksi jos olisi ottanut vastuun perheestä. Mutta ei sitten millään.

Niinpä urani sitten takkuili, koska olin sekä kaikesta vastaava kotihengetär että työssäkäyvä virkanainen että perheen pääasiallinen elättäjä. Unelmoiva miehen pikkuhiljaa valmistui tutkintoonsa (fil. maisteri) kun esikoinen oli 10-vuotias ja minäkinolin ollut töissä jo neljä vuotta. Sitten hän perusti yrityksen, jota minä rahoitin seuraavat 7 vuotta. Kun ei se aloitteleva yritys oikein päässyt sitten koskaan siivilleen.

Sitten mies jäi kiinni viimeisimmästä sivusuhteestaan ja potkaisin persiille koko jätkää.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Eihän se kelleen kuulukaan jos siihen ei vaadita verorahoja. Päätösvalta on ihan perheillä itsellään, valtio päättää vain sen mitä tukia maksetaan ja miltä ajalta.
Isosta palkasta varmaan vois tosiaan säästää, sen verran ettei tarvi ruikuttaa kun äiti jää kotiin ilman tukia, jos se mies ei kertakaikkiaan voi jäädä.
OK YMMÄRRÄN yrittäjiä - niitäkin vähän alasta riippuen - ettei ole niin helppoa jäädä kotiin, mutta ihan tottako miehet ei halua? Vaiko naiset ei anna jäädä hoitovapaalle?
Minä en olisi ikinä sellaisen miehen kanssa alkanut lapsia tekemään joka ei HALUA jakaa tasavertaisesti myös lastenhoitoa. Ja kyllä, minulla on joniinverra n pienempi palkka kuin miehellä mutta ei se estänyt häntä jäämästä 2 x vuodeksi koti-isäksi. Olimme toki suunnitelleet etukäteen ja rahaa oli säästössä myös. Ugh. Olen puhunut nyt.
 
  • Tykkää
Reactions: aroon ja rtee
Alkuperäinen kirjoittaja Alkuperäine;29281638:
Eihän se kelleen kuulukaan jos siihen ei vaadita verorahoja. Päätösvalta on ihan perheillä itsellään, valtio päättää vain sen mitä tukia maksetaan ja miltä ajalta.
Isosta palkasta varmaan vois tosiaan säästää, sen verran ettei tarvi ruikuttaa kun äiti jää kotiin ilman tukia, jos se mies ei kertakaikkiaan voi jäädä.
OK YMMÄRRÄN yrittäjiä - niitäkin vähän alasta riippuen - ettei ole niin helppoa jäädä kotiin, mutta ihan tottako miehet ei halua? Vaiko naiset ei anna jäädä hoitovapaalle?
Minä en olisi ikinä sellaisen miehen kanssa alkanut lapsia tekemään joka ei HALUA jakaa tasavertaisesti myös lastenhoitoa. Ja kyllä, minulla on joniinverra n pienempi palkka kuin miehellä mutta ei se estänyt häntä jäämästä 2 x vuodeksi koti-isäksi. Olimme toki suunnitelleet etukäteen ja rahaa oli säästössä myös. Ugh. Olen puhunut nyt.

Minä taas ajattelen että lapsen hoito on sen verran vaativaa hommaa, että se ei ole kompromissi asia. Siihen pitää olla oikea halu tai en itse ainakaan katsois hyvällä jos mies ei jaksais/viitsis jutella, leikkiä kunnolla lasten kaa. Pitää olla oikeasti intoa siihen! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alkuperäine;29281638:
Eihän se kelleen kuulukaan jos siihen ei vaadita verorahoja. Päätösvalta on ihan perheillä itsellään, valtio päättää vain sen mitä tukia maksetaan ja miltä ajalta.
Isosta palkasta varmaan vois tosiaan säästää, sen verran ettei tarvi ruikuttaa kun äiti jää kotiin ilman tukia, jos se mies ei kertakaikkiaan voi jäädä.
OK YMMÄRRÄN yrittäjiä - niitäkin vähän alasta riippuen - ettei ole niin helppoa jäädä kotiin, mutta ihan tottako miehet ei halua? Vaiko naiset ei anna jäädä hoitovapaalle?
Minä en olisi ikinä sellaisen miehen kanssa alkanut lapsia tekemään joka ei HALUA jakaa tasavertaisesti myös lastenhoitoa. Ja kyllä, minulla on joniinverra n pienempi palkka kuin miehellä mutta ei se estänyt häntä jäämästä 2 x vuodeksi koti-isäksi. Olimme toki suunnitelleet etukäteen ja rahaa oli säästössä myös. Ugh. Olen puhunut nyt.

Koen, että mieheni on hoitanut lapsia siinä kuin minäkin. Hän on koti-ihminen. Mutta meidän työmme ovat perheen kannalta aivan erilaisa. Minulla on epäsäännöllinen vuorotyö, joka ei jousta pätkääkään. Olen töissä juhlapyhät ja usein kolmekin yötä peräkkäin. Silloin koko perheen tulee olla kotona iltapäivälle asti hiljaa, että saan nukkua. En pidä työstäni, koska se on niin paljon pois perheeltä. Mieheni rakastaa työtään. Se on luovaa, joustavaa ja hän saa olla illat ja viikonloput aina perheen kanssa. Miksi ihmeessä valitsisimme toisin? Lapset on olleet 3v saakka kotona ja ihan niitä säästöjä ja etukäteissuunnitteluja on ollut meilläkin.
 
Meillä isä yrittäjä, joka ei voi jäädä kotiin lasten kanssa, vaikka haluaisikin. Ei yritystä voi laittaa kiinni noin vain, jos meinaa jatkossakin olla yrittäjä. Se ei olisi edes taloudelliseti kannattavaa, mulla reilu pari tonnia palkka ja mies tienaa vähintään tuplat töistään kuukaudessa. Mun palkalla ei saisi edes pakollisia laskuja maksettua.
Meille syntyy keväällä uusi perheenjäsen ja jos hallitus rajaa hoitovapaaoikeuden puoliksi vanhemmille näissäkin tapauksissa, että puoliso on yrittäjä, niin mun vaihtoehdot on se, että lapset menee vauva mukaanlukien hoitoon tai itse irtisanoudun palkkatyöstäni.

Kunnan päivähoitotilanne on katastrofi jo nyt, kun niitä paikkoja ei ole tarpeeksi ja kunnalla ei ole mitään suunnitelmiakaan rakentaa lisää päiväkoteja lähitulevaisuudessa, joten lasten saaminen samaan hoitopaikkaan voi olla hankalaa. Töihinmenossa ei ole mitään järkeä jos joudun ajaa 110 km päivässä 18 km (kotoa työpaikalle) sijaan vain siksi, että saan lapset hoitoon. Olisin palannut töihin tässä välissä, mutta tuon verran olisi tullut ajamista, kun hain hoitopaikkaa, niinpä jäin vielä kotiin ja yritän opiskella samalla.
 
Aika moni joka sanoo, ettei voi jäädä tarkoittaa varmasti, ettei siinä ole mitään järkeä taloudellisesti. Esim juuri opiskeleva äiti ja työssäkäyvä isä. Voi varmasti säästääkin, mutta itse en ainakaan näkisi sitä järkeväksi, kun asian voi hoitaa helpomminkin.

Meillä vuorotellaan niin, ettei kumpikaan jää kotiin, mutta päivähoitoa ei tarvita. Uuden systeemin mukaan ei sitten varmaan saada ollenkaan kotihoidontukea? Siinä tapauksessa lapsi aloittaa ihan periaatteeista päivähoidon kun ei kerta tuetakaan sitä, ettei käytetä kunnallista päivähoitoa. Olkoot se sitten yhteiskunnalle se kallis kerhotoiminta.
 
Minä taas ajattelen että lapsen hoito on sen verran vaativaa hommaa, että se ei ole kompromissi asia. Siihen pitää olla oikea halu tai en itse ainakaan katsois hyvällä jos mies ei jaksais/viitsis jutella, leikkiä kunnolla lasten kaa. Pitää olla oikeasti intoa siihen! :)

Mies kyllä leikkii lasten kanssa enemmän kuin minä, lukee ja pelaa lautapelejä. Ovat ulkona usein koko päivän. Hän ei sen sijaan nauti näistä muista viihdykkeistä mitä leikki-ikäiset kaipaa. Ei ole perhekerhoihmisiä tai tapaile muita vanhempia muksujen kanssa. Eli esikoinen kaipaa jo muutakin kuin sitä kotieloa.
 

Yhteistyössä