Täällä onkin jo kirjoitettu yrittäjän arjesta hyviä puheenvuoroja ja minä komppaan niitä. Yrittäjä on käytännössä korvaamaton, sillä pienyrittäjällä yritys on yhtä kuin hän itse. Isommissa yrityksissä työskentelevät ja palkkasuhteessa toimivat eivät asiaa ehkä tajuakaan. Se että pankin sijoitusasiantuntija on päivän pois, ei pääse kokouksiin ja siirtää asiakastapaamisensa kollegoilleen on täysin eri asia kuin että pienyrittäjä joutuu keskeyttämään koko yritystoimintansa. Suurin osa pienyrityksistä on yhden tai kahden henkilön pyörittämiä mikroyrityksiä. Jos toiminimellä toimiva pukuompelija jättää päivällä työt tekemättä, ne on pakko tehdä sitten vaikka yöllä. Asiakkaalle kun ei ole varaa sanoa, että olin sairaana ja työt on tekemättä.
Tässä näkyy hyvin myös ero ajattelun tasolla. Palkoillinen työntekijä on vain töissä siellä ja se näkyy hänen ajatusmallissaan. Jos joku työ asiakkaalle myöhästyy tai jää tekemättä, niin sitten niin vain käy. Sairaana ollessaan hän ei uhraa omaa terveyttään asian takia, joka on vain työtä. Yrittäjällä ei ole varaa näin ajatella. Asiakkaan tilaus hoidetaan, tai muuten sitä on jo ajatuksissaan luovuttanut ja laittanut lapun luukulle. Ei tällainen luovuttamiseen taipuvainen henkilö kyllä ikinä yrittäjäksi yleensä lähdekään.
Ja miksikö yrittäjä on korvaamaton, eikä hänelle voi hankkia sijaista? No esimerkkini kaltainen pukuompelija tuskin raportoi tekemistään koko ajan jonnekin asiakkuudenhallintajärjestelmään tai vastaavaan. Hänellä on keskeneräiset projektit roikkumassa henkareilla, tiedot mitoista ehkä jossain vihkossa ja asiakastiedot ehkäpä vain omassa päässään. Ja se taito ommella - se on vain omissa käsissä. Ei ole mitenkään mahdollista, että tuohon tilanteeseen tulisi työkkärin listoilta joku muu jatkamaan työtä. Kyseisen yrityksen ei myöskään tarvitse olla käsityöyritys, vaikka tuo esimerkki siitä olikin. Miten esimerkiksi yhden miehen liikkeenjohdon konsulttifirma selviää asiakkaalle myydystä koulutuspäivästä, jos konsultti/yrittäjä itse ei ole paikalla sitä pitämässä? Eikä sitä useinkaan ole mahdollista siirtää toiselle päivälle. Jos teleoperaattorin projektijohdon vetäjät (40hlö) on tulossa huomenna luennoille & koulutukseen Vierumäen urheiluopiston auditorioon, niin sitä tilaisuutta nyt vain ei siirretä. Jos yrittäjä se peruuttaa, hän menettää 5000-7000 laskutuksensa ja saa heittää hyvästit asiakkuudelle jatkossa. Ja voi olla aika epätodennäköistä löytää sijaista, ellei nyt Sarasvuon Jarilla satu sopivasti olemaan sitten tekemisen puutetta.
Tekeekö tällainen korvaamattomuus sitten yrittäjästä superihmistä tai muutenkaan parempaa kansalaista? No ei tee, eikä tässä ole siitä kysymys. Silti kanssaihmisten olisi hyvä tietää mitä yrittäminen oikeasti on ja mitä se vaatii. Aikaa perheelle jää vähemmän de fakto! Yrittäjä yrittää tasapainoilla yrityksen ja perheen välillä eikä se ole helppoa. Jatkuva huono omatunto vaivaa poissaolemisesta perheen kanssa ja perheen kanssa ollessa painaa jatkuva stressi yritystoiminnan kannattavuudesta. Eli periaatteessa siitä että perheellä on huomennakin leipää jota syödä. Suurin osa yrittäjistä varmaan todella mielellään jäisi sairaan lapsen kanssa kotiin päiväksi tai pariksi, jos se vain mitenkään olisi mahdollista niin, ettei yritystoiminta siitä kärsisi.
Huomattavaa hermolepoa siihen lasten hoitamiseen verrattuna. 
