Mikä ärsytti synnyttäneiden osastolla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gwendolyne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Gwendolyne

Jäsen
04.04.2007
628
0
16
Itseäni ärsytti, kun huonekaverini mies (molemmat ulkomaalaisia, en tunnistanut kieltä), oli koko ajan paikalla paitsi tietty yöllä.

Tämä pariskunta oli sinänsä liikuttava, olivat todella innostuneita vauvasta. Huusivat vauvalle koko ajan jotain "TUI TUI" tyyppistä omalla kielellään (yrittivät kai saada nauramaan), hirveän kovalla äänellä ja kutittelivat vauvaa.

Teki kyllä mieli jotenkin sanoa, ettei vauva vielä ymmärrä lässytystä ja ei varmaan tee kauhean hyvää tuo kutittelu vastasyntyneelle :whistle:
 
Vaikka mikä. Muovitettu sänky, naapuri piti radiota auki 24/7, hoitajan yökäilyt katsottuaan alapäätäni, naapurin ulkomaalainen siskonmies joka toi ruokaa puoli yhdeksän illalla jne.
 
Yksi todella tympeä ja kylmäkiskoinen hoitaja.
Myös toiminta osastolla ihmetytti välillä kovasti. Minkäänlaista imetysohjausta ei tarjottu, ei edes opastettu vaipanvaihdossa. Kun vähän kyselin ohjauksen perään, hoitaja tokaisi että "tuolla hoitohuoneessa se on tänä aamuna näytetty!" Okei :o Hyvä tietää.
Muutenkin tuntui että sitä jäi tosi yksin heti kun vauva oli syntynyt...
 
huonekaverin luona ravasi suurin piirtein kaikki mummin kummin kaimasta lähtien, oisivat voineet mennä jonnekki muualle möykkäämään, kiva ois ollu tisseinensä rauhassa imetellä vastasyntynyttä ilman että ohi lappaa jatkuvasti porukkaa :/
pojan syntyessä taas oli "marisija" huonekaverina, helkutinko mä sille voin jos mulla menee 5min pas*kalla ja vauva "melkeen koko sen ajan oli huutanu" yms |O
 
Se että kun oma vauva oli teholla 3pvä niin en edes nähnyt jonain päivinä kätilöö, olis ollut kiva kun olisivat edes kerran kysyneet että miten menee...
Ja sitten kun sain vauvan niin imetysohjaus oli ihan surkeeta...tyyliin anna pulloo jos ei tissille rauhoitu.
 
Myös se oli ärsyttävää, että huoneessa ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kun kököttää siinä sängyllä. Ei minkäänlaista tuolia eikä mitään. Tosi paha oli istua siinä sängyn reunalla, kun en koko aikaa jaksanut vaan maata paikoillaankaan. Ukko kun kävi niin sai jostain sellaisen matalan pyöreän jakkaran millä sitten p*rse puuduksissa istua kökötti pari tuntia. Olis ollut edes yksi joku pehmeä tuoli mutta ei..
 
Huonekaverini oli koko suvun voimin änkenyt siihen pieneen huoneeseen kamalassa helteessä ja karmea hajuveden löyhkä meinasi tukehduttaa miut ja miun pienet :( Naapurimaasta kaikki ja kaikilla eri tuoksut :x
 
Mulla jäi ihan hyvät muistot osastolta. Ei ollut hirveitä hoitsuja tms. Ainut asia mikä hieman ärsytti, oli huonekaverin ystävien ja tuttavien vierailut, kun saattoi 20 ihmistä olla pyörimässä suht pienessä huoneessa, imettele ja lepäile nyt siinä :/ .
 
Alkaa ihan hirvittämään, la ensi kuun 21 pvä. Täytyy sanoa, että kohdallani oli erittäin kivat hoitajat, paitsi eräs mies(hoitaja?) oli todella vihainen, kun purskahdin itkuun herättyäni nukutuksesta :o Jotain jälkimaininkeja kai, en tiennyt mikä itketti. Istukka jouduttiin irroittamaan nukutuksessa.
 
Muuten ihan ok olla osastolla, mutten millään jaksa sitä vieraiden paljoutta, mitä siellä ramppaa jatkuvasti. Toisten äitien ukot tulevat jo aamuvarhain, eivätkä tajua poistua ennen yöunia. Istuvat sisukkaasti potilashuoneissa hoitotoimenpiteistä huolimatta.

Olen joka kerta väsynyt samaan juttuun. Onneksi kotona on voinut sitten nukkua.
 
No mua ärsytti kans vieraat kun olisin kaivannut rauhaa ja hiljaisuutta. Siis omat ja naapureiden. Ja miestä ärsytti kun mun paikka oli keskipaikka, joka oli puolet pienempi tila kuin kaksi muuta paikkaa; vauvansänky ei mahtunut sängyn viereen kunnolla. Mutta pakkohan keskipaikallakin on jonkun olla =)
 
Ekalla kerralla ei mikään.

Tokalla kerralla pari asiaa.

Tekemisen puute. Olis pitäny tajuta ottaa vaikka ristikkolehtiä ja kirja mukaan. Perhehuonetta ei saatu, mutta enpä sitten saanut huonekaveriakaan, vähän kävi aika pitkäksi, vauvakin kun siinä vaiheessa nukkui suurimman osan ajasta.

Huono ilma. Mulla oli kauhea flunssa ja yskä sen mukainen. Ikkunaa ei tietenkään voinut tammikuussa aukoa kun vauva siinä vieressä. Yskänlääkettä löytyi tasan yksi päiväysongelmainen pullo (sairaalassa!), sekin limaa irrottavaa, olisin kaivannut yskänärsytystä hillitsevää.

Huono sänky.

Onneksi siellä ei tarvinnut olla kuin se vajaa vuorokausi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gwendolyne:
Itseäni ärsytti, kun huonekaverini mies (molemmat ulkomaalaisia, en tunnistanut kieltä), oli koko ajan paikalla paitsi tietty yöllä.

Tämä pariskunta oli sinänsä liikuttava, olivat todella innostuneita vauvasta. Huusivat vauvalle koko ajan jotain "TUI TUI" tyyppistä omalla kielellään (yrittivät kai saada nauramaan), hirveän kovalla äänellä ja kutittelivat vauvaa.

Teki kyllä mieli jotenkin sanoa, ettei vauva vielä ymmärrä lässytystä ja ei varmaan tee kauhean hyvää tuo kutittelu vastasyntyneelle :whistle:

Voi hitto mitä tampioita! Ei siis mitään käsitystä vauvoista. Olivatko suurinpiirtein minkä ikäisiä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tympii myös:
Vieraiden loputon virta naapuriin. Yksityisyyden menetys, kun alapäätä ronkitaan tai imettelet ja naapurissa lauma vieraita!

Mustakin yksityisyden täydellinen puuttuminen oli pahinta. naistenklinikan neljän hengen huoneet on ihan karseita ja ne verhosysteemit ei peitä mitään kun huoneessa ryysii äitien ja vauvojen lisäksi pari kätilöä ja kaksitoista vierasta jotka ei vaivaudu vahtimaan lapsiaan jotka kiskovat koko ajan verhoja .
 
samassa huoneessa ollut nainen, joka touhusi koko yön niin etten saanut nukutuksi. Sitten viimein kun hän rauhoittui nukkumaan niin alkoi mahdoton kuorsaus. Hän myös tunki väliverhon takaa minun puolelle vauvansänkynsä ja tuolin :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Gwendolyne:
Itseäni ärsytti, kun huonekaverini mies (molemmat ulkomaalaisia, en tunnistanut kieltä), oli koko ajan paikalla paitsi tietty yöllä.

Tämä pariskunta oli sinänsä liikuttava, olivat todella innostuneita vauvasta. Huusivat vauvalle koko ajan jotain "TUI TUI" tyyppistä omalla kielellään (yrittivät kai saada nauramaan), hirveän kovalla äänellä ja kutittelivat vauvaa.

Teki kyllä mieli jotenkin sanoa, ettei vauva vielä ymmärrä lässytystä ja ei varmaan tee kauhean hyvää tuo kutittelu vastasyntyneelle :whistle:

Voi hitto mitä tampioita! Ei siis mitään käsitystä vauvoista. Olivatko suurinpiirtein minkä ikäisiä?

Siinä kolmen-neljänkympin paikkeilla. Se desibelien määrä oli kyllä aivan järjetön, mitä ne kaksi saivat aikaan! Vauvan itku oli kyllä hiljaista siihen verrattuna.
 

Yhteistyössä