Mikä avuksi kun isoveli ei kestä pikkusiskoaan

["sivusta seuraaja"]

Isoveli on kohta 14v ja pikkusisko on 5v. Pikkusisko on kovaääninen ja sellanen joka on kokoajan liikkeessä ja ei oikeastaan hetkeäkään hiljaa. Ääni on todella kirkas ja ei osaa puhua hiljaa tai kuiskata vaan kiljuu.

Isoveljellä on mitta töysin täynnä ja ei muuta tee kui huuta pikkusiskolle kokoajan. Vetää hiuksista yms jos pikkusisko ei ole hiljaa. Pelottaa että milloin räjähtää kunnolla ja sitten tekee jotain peruuttamatonta.

Mikä avuksi? Isoveljelle on puhuttu että noi ei saa tehdä ja pikkusiskolle puhuttu että olis vähän rauhallisemmin mutta mikään ei auta.

En ole lasten äiti, olen lasten täti ja olen myös huomannut kuinka kamalaa arki heidän perheessä on. Poika on huoneessaan koko illan kun hermostuu pikkusiskoonsa, mitta on hällä aivan täysi. Ei ole harrastuksia eikä kavereita juurikaan, joten joutuu olemaan kotona kokoajan. Koulun jälkeen siis sekä vkl+lomat.

 

["vieras"]

No ainakin pikkusiskolle pitäis saada menemään perille, että veljen on annettava olla rauhassa ja isoveljelle, että hermot saa mennä, mutta silti ei saa lyödä, vetää hiuksista tms. ikinä. Pikkusiskoa ei kuitenkaan voi mihinkään tuoliin köyttää eikä suuta sitoa ja isoveljelle on ihan yhtä pahaa henkistä väkivaltaa alkaa syyllistää häntä tunteistaan ja määrät, ettei hän saa tuntea jollain tietyllä tavalla.

Tietty muissakin tilanteissa tuolle lapselle olisi varmasti aikalailla hyötyä osata puhua normaalilla volyymilla, koska hermot tuollaiseen menee kaikilla muillakin. Mitä jos koko perhe ottaa vaan sen linjan, että kun tyttö sanoo jotain, niin ihan järjestelmällisesti aina kädet korville eikä reagoida mitenkään, ennenkuin puhuu suht hiljaa semmoisella normaalilla äänellä? Voi sanoa vaikka, että älä kilju, sattuu korviin, kuuntelen kun sanot hiljempaa.

 

[:(]

Onneksi pojalla on sentään oma huone, ja toivottavasti lukko huoneen ovessa?
Ei varmasti ole ainoa teini, jota pikkusisarukset kiinnosta, joten vanhempien ei pitäisi ainakaan vaatia olemaan lapsenvahtina tai leikkikaverina.

 

["mä"]

Saako isoveli koskaan olla perheen kotona muualla kuin huoneessaan ilman siskoa? Viedäänkö siskoa esim. ulos, jotta saa olla kaksin perheen toisen aikuisen kanssa? Voisitko sinä tätinä ottaa pikkusiskoa välillä vaikka yökylään, jotta nuori saisi olla rauhassa kotona? Moni vanhempikin tuskailee kun ei koskaan saa koskaan olla omin päin kotona niin nuorelle se on vielä raskaampaa.

 

[.....]

Tää on just tätä kun isot ikäerot...

Veljelle korvatulpat ja lukko oveen.

 

[alkup---]

Toi kädet korville on hyvä neuvo, pitääkin sanoa tuo eteenpäin.

Ovessa ei ole lukkoa vaikka olen siitä monesti sanonut. Lukko pitää saada molemmin puolen ovea, niin korkealle että pikkusisko ei saa sitä auki kun veli on koulussa. Veljellä on huoneessa kone ja kuulokkeet, mutta itse kun myös elin tuota elämää että piti aina huoneessa olla kuulokkeet korvissa niin teidän kuinka raskaalta se joskus tuntuu. Oma elämä on vain siinä muutaman neliön kokoisessa huoneessa kun kaikki asiat joita vihaa on sen tilan ulkopuolella.

Tiedän että se on vain elämää ja ikävä kyllä isoveljien ja siskojen kohtalo. Pikkusisaret käy hermoille. Pelko on vaan olemassa että isoveli menee liian pitkälle kun huutaa niin kamalasti.

Mutta asioista pitää puhua. Ja hiuksista vetämisestä tehdä ehdottoman kiellettyä, sillä pikkusiskollakin on oikeus elää elämäänsä vaikka se tekeekin sen veljen mielestä todella ärsyttävällä tavalla.

Lapsenvahtina ei joudu olemaan eikä leikkikaverina, sitä varten on olemassa toinen pikkusisko.

Varmasti tälläinen ongelma on monessa perheessä ja menee ohi aikanaan, tavalla tai toisella.

 

[alkup---]

[QUOTE="mä";22771911]Saako isoveli koskaan olla perheen kotona muualla kuin huoneessaan ilman siskoa? Viedäänkö siskoa esim. ulos, jotta saa olla kaksin perheen toisen aikuisen kanssa? Voisitko sinä tätinä ottaa pikkusiskoa välillä vaikka yökylään, jotta nuori saisi olla rauhassa kotona? Moni vanhempikin tuskailee kun ei koskaan saa koskaan olla omin päin kotona niin nuorelle se on vielä raskaampaa.[/QUOTE]

Eipä juuri, huoneessa vaan saa olla rauhassa kunhan kasaa tavaroita oven eteen ettei pikkusisko pääse sisään. Perheessä on vai yksi aikuinen, äiti. Pikkusisko on mun luona välillä ja mumminsa luona, mutta mikään ei tällä hetktllä tunnu isoveljelle riittävän joka kai toivoo että sisko häviäis kokonaan.

 

["mä"]

Eipä juuri, huoneessa vaan saa olla rauhassa kunhan kasaa tavaroita oven eteen ettei pikkusisko pääse sisään. Perheessä on vai yksi aikuinen, äiti. Pikkusisko on mun luona välillä ja mumminsa luona, mutta mikään ei tällä hetktllä tunnu isoveljelle riittävän joka kai toivoo että sisko häviäis kokonaan.

Kuulostaa siltä, että isoveli voisi olla masentunut. Itse lähtisin purkamaan tilannetta sillä, että äiti ja veli saisivat olla kaksin kotona vaikka viikonlopun, jolloin äiti yrittäisi saada poikaa avautumaan. Teinin elämässä tärkeintä on kaverit ja harrastukset ja nämä ilmeisestikin puuttuvat pojan elämästä (jos ymmärsin kirjoituksesi oikein). Missä kaverit? Kiusataanko koulussa? Voisiko aloittaa jonkun harrastuksen? Miten kovasti kaipaa isää?

Jos isä ei ole lainkaan kuvioissa, voisi yksi mahdollisuus olla nk. mieskaveri. Useimmiten toimivat sosiaalitoimen alaisuudessa ja ovat vapaaehtoisia miespuolisia henkilöitä, jotka on koulutettu olemaan kaverina isättömälle lapselle. Onko perhe tällaisesta tietoinen?

 

[Kermakakku]

Pikkulikka vaikuttaa varsinaiselta terroristilta!
Kauheaa, että yksi saa dominoida tuolla lailla, ja yksi joutuu bunkkeroitumaan omaan huoneeseensa eristyksiin, ja kaiken kukkuraksi vanhemmat eivät pysty luomaan minkäänlaista järjestystä sille, miten perheessä eletään niin, että kaikilla on hyvä olla! Kyllä on vanhemmuus hukassa!

Meillä aikalailla samanlainen ikäero. Poika 15 v, tytär 7 vuotta. Täällä kaikki mahtuvat olemaan keskenään, tytär saa käydä soittamassa pojan rumpuja ja poika soittaa sähkökitaraa kärsivällisesti ja leikkii bändiä tytsyn kanssa. Tytär katsoo, kun poika pelaa (K-3) pelejä. Saattavat askarrella yhdessä vaikka halloween-koristeita, poika saattaa istahtaa tytön kaveriksi piirtämään joskus tai katsomaan jotain lastenohjelmaa.
Tai tekevät omiaan, poika omassa huoneessaan (koska siellä saa rummuttaa, soittaa kitaraa, tehdä biisejä, katsoa Housea ja Simpsoentia - ei koska hänen on pakko), tyttö useimmiten kanssamme olkkarissa.

Mutta siis ydin on se, että täällä pitää kaikkien olla niin, että kaikilla on hyvä olla. Tempperamenttinen tytär yritti pienempänä mennä tappelemaan pojan huoneeseen, mutta kävin hakemassa raivokin sieltä poikittain-kanto-periaatteella ja laitoin omaan huoneeseensa raivoamaan. Kun kykeni hiukan kuuntelemaan, sanoin, että olkkariin sopii tulla, kun osaa olla kivasti. Myös poika on samalla lailla poistanut siskonsa silloin, kun on ollut tarpeen ja oikeasti paikallaan. Me olemme sitten varmuuden vuoksi vielä perustelleet tytölle, miksi veli teki niinkuin teki.

Jos joku perheenjäsen on pahalla päällä, omaan huoneeseensa saa mennä ja siellä saa olla rauhassa (myös minä voin mennä vaikkapa lukemaan, jos toiset ottavat pattiin), kunnes kykenee palaamaan toisten porukkaan.

Pohjan hyvälle yhteiselle olemiselle luovat vanhemmat, ja tuon pikkutytön kanssa on korkea aika tehdä hommia nyt.

Ja se poika tarvitsee omaa aikaa vanhempien kanssa. Hän ei pyydä mitään, mutta tarvitsee - vähänkin tosi hyvää riittää. Meillä aivan huippuhetkiä teinipojan kanssa ovat olleet harrastukseenkuljetusmatkat. 20 km:n matkalla ehtii paljon, kun malttaa pitää suunsa kiinni! Olen nimittäin huomannut, että jos minä olen hiljaa, poika päästelee suustaan timantteja - kertoo vanhalle äidilleen tärkeitä asioita, ja sitä hienompaa asiaa ei nuoren kanssa ole! Kerran tällaisen matkan jälkeen hän sanoi: kiitos äiti hienosta juttuhetkestä!

 

[v]

Miksi veljen huoneen oveen ei ole laitettu säppiä? Sehän ajaa jo lukon asiaa.

 

[fsfs]

nuori tarvitsee nyt vanhempiaan, ehdottomasti enemmän kuin draama-queen pikkusisko. Ehdotan samaa kuin muut-voisitko sinä ottaa tytön luoksesi jotta vanhemmatpääsevät purkamaan tilannetta? Tuon ikäisen nuoren kuuluu harrastaa, olla kavereiden kanssa, ulkoilla..ei sulkeutua huoneeseensa.
Näin niitä Pekka-Eric Auvisia kasvaa..