Olen 17-vuotias ja haluaisin lapsen. Olen potenut vauvakuumetta jo nelisen vuotta ja se pahenee vain koko ajan. Tuntuu kuin haave äitiydestä valtaisi koko ajan vain enemmän ja enemmän elämästäni. Kauppaan mennessäni käyn aina ensin vauvanvaateosastolla hypistelemässä potkuhousuja ja ruokakaupassa tsekkaan vauvanruokauutuudet. Kadulla vastaan tulevien vaunujen sisälle on pakko kurkata ja tunnen kateutta kaikkia raskaana olevia naisia kohtaan. Opiskelen lukiossa ja teen iltaisin ja viikonloppuisin lapsenvahtihommia. Lasten kanssa on ihanaa, mutta oloni on aina surullinen lähtiessäni. Poikaystäväni on sitä mieltä, että lasten aika on vasta kymmenen vuoden päästä, kun koulut on käyty. Mikä avuksi? Miten pääsen eroon tästä tunteesta?