Mikä eteen kun isä ei kelpaa?

[Kumpi?]

Otsikossa nyt tiivistettynä ongelma.

Eli perheessä on 2-vuotias lapsi joka herää aina aamulla kuuden maissa. Äiti on se joka herää yleensä lapsen kanssa isän jäädessä nukkumaan. Isän herätessä lapsen kanssa lapsi viihtyy isän kanssa leikkiessä yms. kunnes yhtäkkiä hoksaa äidin poissaolon ja lähtee etsimään häntä. Tästä seuraa tietenkin se, että äiti ei voi nukkua silloin pitempään kun siihen on mahdollisuus ja hermostuu tästä isälle koska isä ei "osaa" olla lapsen kanssa.

Äidin lähtiessä kotoa asioille lapsi leikkii isänsä kanssa normaalisti, kun isä ja lapsi lähtevät kotoa asioille äidin jäädessä kotiin ei äitiä taaskaan kaivata. Kun kaikki ovat kotona yhdessä, äiti ja isä ovat kummatkin yhtä hyviä leikkeihin, jopa kesken leikin voi äiti ja isä vaihtaa paikkojaan.

Syöttäminen (lähinnä apuna) onnistuu helpommin äidiltä, mutta kyllä isäkin siihen kelpaa vaihtelevalla menestyksellä. Nukkumaan menemisellä ei ole väliä kumpi tulee nukuttamaan.

Äiti ja lapsi ovat päivät kotona isän ollessa töissä.

Eli mitä isä voisi tehdä, että äiti saisi nukkua aamuisin hieman pitempään? Noin aikaisin aamulla ulos lähteminen ei vielä onnistu ja arkipäivisin varmasti vielä vähemmän. Isä kokeillu erilaisia leikkejä, kirjan lukemisia ja piirrettyjä. Ongelma on aina sama, viihtyy hetken (ehkä 15-30min) ja vaikka kesken piirretyn lapsi huomaa äitinsä olevan poissa ja lähtee etsimään tätä.

 

[Kifa]

Eikö tuonikäinen jo ymmärrä jos sanotaan että äiti nukkuu eikä saa herättää? Voihan isä vaikka näyttää ovenraosta että siellä äiti nukkuu, jos lapsi on kovin huolissaan. Entä jos isä ja lapsi vaikka tekisivät yhdessä aamiaista yllätykseksi äidille ennen kuin äiti herää tms.?

 

[mami]

Mitä jos vain kieltäisitte lastanne häiritsemästä äidin unta? "Äiti nukkuu nyt, ei saa mennä häiritsemään" Jos tyttö on tottunut saamaan tahtonsa aina läpi voitte odottaa erittäin normaalia reaktiota, eli huutokonserttia pari kolme kertaa ennen kuin menee kiellot perille. Uni on todella tärkeää myös äidille! On karhunpalvelus kerätä itselleen univelkaa sen takia että lasta ei uskalleta(?) kieltää. Lapsen on myös tärkeää oppi kunnioittamaan toisten ihmisten tarpeita ja yksityisyyttä. Äiti ei ole ovimatto, vaan hänellä on väsyneen oikeus myös nukkua ja olla rauhassa. Näin lapsi oppii myös kunnioittamaan toisten sekä itsensä tarpeita.
Ja kyllä kaksivuotias on tarpeeksi vanha ymmärtämään että äitiä ei saa häiritä kun hän nukkuu.