Mikä ihme joitain risoo, jos kertoo synnyttäneensä luomuna...

[Yhden synnyttänyt]

...tai ilman lääkkeellistä kivunlievitystä?

Olen huomannut, että synnytyksistä keskusteltaessa esiin nousee aina näitä, jotka "hyökkäävät" niitä vastaan, jotka kertovat, että synnytys on mennyt luomusti tai ilman lääkkeellistä kivunlievitystä - ja kertovat tästä ilman arvottamista tai oman sietokyvyn kehumista suhteessa muiden heikkouteen (ja näitäkin on, tiedän kyllä sen).

Eri asia on, jos pröystäilee luomusynnytyksellään, mutta miksi joku kokee tarvetta puolustautua asiallisesti faktoja tai omaa kokemustaan muistelevaa synnyttäjää kohtaan? Samanlainen tarinahan sekin on, kuin kertominen siitä, että käytin vaikkapa ilokaasua ja otin epiduraalin.

Miksi heti oletetaan, että luomusynnyttäjä kuvittelisi olevansa jotenkin parempi ja vahvempi synnyttäjä?

Ihan mielenkiinnosta tällaista kyselen Oma synnytys meni ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, vaikka en tehnytkään tästä päätöstä etukäteen - asiat nyt vaan sattuivat menemään niin, että en kokenut tarvetta kivunlievitykselle, ja sitten kohdunsuu olikin jo yhdeksän senttiä auki, enkä enää olisi puudutteita saanut halutessanikaan. Tarinallani en mielelläni arvota toisten synnytyksiä, kerskaile tai muutakaan. Mielestäni synnytys on mennyt silloin hyvin, kun äiti ja lapsi ovat molemmat suht terveitä, oli synnytetty sitten vaikka päällä seisoen tai vaikka nukutuksessa.

 

[as if]

Ei mua ainakaan riso, sellainen ei-luomuna synnyttäneiden herjaaminen ja väheksyminenkin vaan lähinnä huvittaa (ellei ihmisellä oo mitään muuta kuin pädettävää kuin lääkkeetön synnytys).
En tiä, jotain sellaista tietty joka on suunnitellut synnyttävänsä luomuna eikä sit kaikki oo mennytkään niin kuin käsikirjoituksessa voi harmittaa ja risoa.

 

[Pelkosektio]

Koska valta osa synnytyksistä ei mene hyvin tai ilman kipulääkkeitä ja koska suurin osa lääkkeittä synnyttäneistä kerskuu ja pröystäilee asialla niin siitä moinen asenne. Parasta olla hiljaa vaan! Kerrot sitten kysyttäessä jotta et tarvinnut lääkeitä jos siis haluat pysytellä neutraalilla alueella.

 

["vieras"]

En ole huomannut tollaista asennetta, vaikka olen synnyttänyt kolme kertaa noin. Samasta syystä, synnytykset etenivät vaan niin nopeasti ettei ehditty antaa mitään muuta kuin ilokaasua.

 

[beebeb]

Itte taas oon huomannu että suhtaudutaan ensin hyvin kun kertoo että on synnyttänyt luomuna (en kyllä ole itte puhunut siitä kuin nille jotka on kysynyt), mutta sitten tulee jälkijunassa ivallisesti et "kyllä sitä ollaan niin olevinaan..." Ärsyttää tuommoinen, itse kun en ehtinyt saamaan koko kivunlievitystä...

 

[Chala]

Aina löytyy niitä joille mikään ei kelpaa. Mä en ole kuullut kenenkään kommentoivan mitenkään ilkeästi luomusynnytyksen kertojalle, koska tilanteet on aina olleet sellaisia että asioista on keskusteltu juurikin "neutraaliin" sävyyn, ei siis kerskaillen.

Kyllä itseäkin ihmetyttää jos joku tuntee itsensä paremmaksi tai onnistuneemmaksi synnyttäjäksi luomuilun perusteella ja sen kovaan ääneen toitottaa, mutta toisaalta lähinnä säälittää koska tulee väistämättä fiilis että onko se todella asia jolla pitää päteä (lue: aika köyhä elämä..)

 

[her]

Minä taas en ymmärrä, miksi joidenkin mielestä ilman apuja tai kivunlievityksiä tapahtunut synnytys on olevinaan niin paljon parempi apuja tarvittuun synnytykseen verrattuna. Kukaanhan kun ei pysty tietämään miten se synnytys loppujen lopuksi menee, ja mitä apuja siinä tulee tarvitsemaan. Luodaan vain turhia paineita koko hommasta.

Tärkeintähän on, että lapsi syntyy elävänä ja sekä äiti että lapsi jäävät henkiin. Vai mitä?

 

["Pojan äiti"]

Jos viittaat kommentteihini tuolla edellisessä keskustelussa, niin olen halunnut kritisoida luomusynnytyksen käsitettä. Miksi lääkkeellinen kivunlievitys tekee synnytyksestä ei-luomun, mutta vaikkapa istukan irtoamiseksi annettava oksitosiinipiikki taas on luomua? Lääketiedettähän ne molemmat ovat. Halutaanko tässä taas vihjata, että _jokaisen_ luonnonmukaisen naisen pitää kestää tietty määrä kipua, vaikka kenenkään kipuja ei voi keskenään verratakaan?

Itse olen synnyttänyt ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta en todellakaan katso synnyttäneeni "luomuna". Monenlaista muuta apua oli tarjolla, ja sitä otin mielihyvin vastaan. Ja lääkkeellisen kivunlievityksenkin olisin hyväksynyt, jos kipu olisi käynyt kestämättömäksi.

 

["vieras"]

mä olen synnyttänyt toisen lapsen ilman mit än kivunlievitystä,ei ehditty antamaan kun syntyi niin vauhdilla ja esikoisen synnytin,kun sain epiduraalin,että kokemusta on molemmista. Mulle on ihan yks lysti ainakin,et kuka synnyttää kivinlievityksellä ja kuka luomuna,mitä ihmeellistä siinä on. Joillakin on varmaan heikompi kipukynnys ja joillakin korkeampi.

 

[Kvart över]

Mä olen varmaan jotenkin sokea tai sitten ne kenen kanssa oon synnytyksistä puhunut ovat olleet harvinaisen mukavia. En ole kertaakaan kuullut mitään arvostelua suuntaan enkä toiseen, ekan synnytyksessä sain ties mitä lääkkeitä, toinen eteni niin nopeasti etten saanut mitään.

 

[her]

[QUOTE="Pojan äiti";23924437]Jos viittaat kommentteihini tuolla edellisessä keskustelussa, niin olen halunnut kritisoida luomusynnytyksen käsitettä. Miksi lääkkeellinen kivunlievitys tekee synnytyksestä ei-luomun, mutta vaikkapa istukan irtoamiseksi annettava oksitosiinipiikki taas on luomua? Lääketiedettähän ne molemmat ovat. Halutaanko tässä taas vihjata, että _jokaisen_ luonnonmukaisen naisen pitää kestää tietty määrä kipua, vaikka kenenkään kipuja ei voi keskenään verratakaan?

Itse olen synnyttänyt ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta en todellakaan katso synnyttäneeni "luomuna". Monenlaista muuta apua oli tarjolla, ja sitä otin mielihyvin vastaan. Ja lääkkeellisen kivunlievityksenkin olisin hyväksynyt, jos kipu olisi käynyt kestämättömäksi.[/QUOTE]

Hyvä pointti. Luomuahan taitaa kuitenkin olla vain ja ainoastaan saunassa viinan voimalla tapahtunut synnytys. Tai nykypäivänä onnistunut kotisynnytys.

 

[luomuna]

Minäkin neljä kertaa luomusti, vaikka kestihän se aina §13-18 tuntia, jotenkin vain pärjäsi ja aina vannoi, ettei koskaan enää. Neljään vuoteen unohtuu jo kummasti todellisuus synnytyksestä. Viideskin tarkoitus samoin, mutta leikkasivat, kun kuume jo nousi ja vesien menosta neljäs vuorokausi menossa.

 

[Orion-]

Seki risoo jos edes toivoo saavansa luomusynnytyksen ja sellasta suunnittelee. (Tai no, lääkkeetöntä..)

 

["mie"]

ja minä olen ekasta tulevasat synnytyksestä jutellut niin olen sanonut että kaikki kehiin vaan mitä lääkkeitä ikinä saakin...

Tähän vastaa että juu... "ei ne mullakaa toiminu, sattu niin perkeleesti. epiduraali on ihan hyödytön, ei sellasiin kannata ees luottaa kun ei niitä läheskää aina saa"


piruilua saa aina, oli kanta mikä tahansa

 

[Scarlett O Harava]

Ei se mua se riso, että joku on synnyttänyt luomuna. Se vain tympääsee, että jotkut luomusti synnyttäneet pitää ittiään parempana ja halveksuvat niitä jotka käyttää kivunlievitystä.

Mutta tosiaan jos vain kertoo ettei ole käyttänyt kivunlievitystä eikä mitenkään kohota ittiään jalustalle sen takia, niin aika ihmeellistä jos siitä joku hermostuu. Tuon perusteella mun pitääs suuttua omalle äitilleni...

 

[sekä että]

Minä olen kokoenut molemmat ääripäät. Synnytyksen kaikkine kipuineen, oksentelu, verenhukka, epiduraali jne. Ja synnytyksen jossa pyysin kohdunkaulan puudutusta, mutta loppu meni niin pian, että sillä välillä kun kätilö täytti puudutusruiskun, aukesin 4stä 10een senttiin. Sekä synnytyksen, jossa en tuntenut edes supistuksia. Kaikki ne olen kokenut, 3 kookasta lasta synnyttänyt, pienin oli pahin. Ja mikään synnytys ei ollut arvokkaampi kun toinen. Eli en aio muidenkaan synnytyksiä arvostella kivun olemisen, puuttumisen tai lääkityksen perusteella.

 

[Rieputarallaa]

Ei se, mitä kerrot, vaan se, miten sen kerrot... veikkaisin.

 

[Scarlett O Harava]

Tärkeintähän on, että lapsi syntyy elävänä ja sekä äiti että lapsi jäävät henkiin. Vai mitä?

Nimenomaan näin!

Mutta nykyään tuntuu joillakin olevan jokin ihmeellinen pätemisen tarve äitiydessä.

 

[3x äiti]

Minä taas ihmettelen sitä miksi heti noustaa kapinaan jos sanoo ettei meinaa imettää tai jos yksinkertaisesti imetys ei vain jostain syystä onnistu.. heti ollaan huutamassa että laiska äiti kyllä jokaiselta onnistuu imetys... ei se vaan niin ole..

 

[Scarlett O Harava]

Minä taas ihmettelen sitä miksi heti noustaa kapinaan jos sanoo ettei meinaa imettää tai jos yksinkertaisesti imetys ei vain jostain syystä onnistu.. heti ollaan huutamassa että laiska äiti kyllä jokaiselta onnistuu imetys... ei se vaan niin ole..

Niinpä. Joo mähän niin mieluusti valittin sen helvetin pullorumban ja keskellä yötä maidon pumppaamisen/korvikkeen lämmittämisen kun olin niin laiska. :headwall: :headwall:

 

[gdtjdj]

Pelkään piikkejä niin kovin etten pystynyt ottamaan mitään, esikosen synntys kesti 30h ja ponnistus 1h 45min luomuna joo. Kuopus semmoisen 8 josta ponnistus 4min. Helvettiä oikeasti oli tuo ensimmäinen ja toinen kanssa pitkää ponnistusta peläten oli aikas kamalaa. Jee synnytin luomuna. Mutta jos vaan uskaltaisin niin ottaisin epiduraalin.

 

[Madicken04]

Ei minua (itse sektioäiti) ainakaan riso mitenkään että joku on synnyttänyt luomuna, eikä sekään että on siitä innoissaan ja omalla kohdallaan ja yleisellä tasolla lääkitysvastainen. Mutta jos nyt selittää kuinka kaikkien pitäisi ehdottomasti synnyttää luomuna ja jos ei ole tähän valmis niin ei suurinpiirtein kannattaisi hankkia lapsia lain niin se pistää kyllä ärsyttämään (tai huvittamaan, riippuu vähän tyypistä ja tavasta miten tuo tuon esille).

Sama juttu imetysten, kestovaippailuiden jne kanssa.

 

[mölö]

Mää oon vaan sit vissiin niin maalaistollo, etten edes ymmärrä miten muuten synnyttäis kuin luomuna. Oon tehnyt niin 10 kertaa, mutta en ole älynnyt että sillä vois kerskaillakkin.