Mikä koira lapsiperheeseen?
- Viestiketjun aloittaja milla
- Ensimmäinen viesti
Kyllä rotu kuin rotu sopii lapsiperheeseen kunhan vaan tottuu lapsiin ja perheen hälinään pennusta saakka.
Lähinnä kannattaisi ajatella sitä, että mitä itse haette koiralta. Siis että pitäisikö sillä olla taipumusta esim. vartiointiin,pk-lajeihin tai muihin koiraharrastuksiin.
Sitten kun olette miettineet tuon asian niin alkakaa sitten katsella rotuja jotka täyttävät kriteerinne.
Mutta jos lapsia on paljon niin itse miettisin sangen tarkkaan uskaltaisinko ottaa vaikkapa jotain kääpiökoira rotua. Vahinkoja kun voi sattua.
Mutta toisaalta taas tiedän useita perheitä joissa on pikkukoira lapsien keskellä ja hyvin menee =)
On tärkeää hälinän keskellä että koiralla tulee olemaan sellainen oma paikka mihin saa mennä turvaan/lepäämään kuin siltä tuntuu.
<br><br>
Lähinnä kannattaisi ajatella sitä, että mitä itse haette koiralta. Siis että pitäisikö sillä olla taipumusta esim. vartiointiin,pk-lajeihin tai muihin koiraharrastuksiin.
Sitten kun olette miettineet tuon asian niin alkakaa sitten katsella rotuja jotka täyttävät kriteerinne.
Mutta jos lapsia on paljon niin itse miettisin sangen tarkkaan uskaltaisinko ottaa vaikkapa jotain kääpiökoira rotua. Vahinkoja kun voi sattua.
Mutta toisaalta taas tiedän useita perheitä joissa on pikkukoira lapsien keskellä ja hyvin menee =)
On tärkeää hälinän keskellä että koiralla tulee olemaan sellainen oma paikka mihin saa mennä turvaan/lepäämään kuin siltä tuntuu.
<br><br>
Meillä on kaksi lasta (3 v, 3 kk ), koira on Leonberginkoira, aivan ihana lasten kanssa, vaikka suuri rotu mutta erittäin lapsirakas. Ja vielä ihanaa jos on iso piha missä temmeltää ja tietysti ajatella että mahtuu autoon. Meillä koira seuraa esikoista pihalla joka puolelle ja "vahtii" koko ajan pihalla. Nukkuu vaunujen vieressä kun vauva on päiväunilla. Esikoinen myös kiipeilee (kielloista huolimatta) koiran päällä niin ei välitä mitään. Lenberginkoiralla on muutenkin hyvät hermot lasten kanssa, ja todella vahtii omaa perhettään. Erinomainen koira lapsiperheeseen. Kuuraa tietenkin on koska kyse on isosta koirasta, mutta tietenkin rajoittaa aika paljon kun on niin iso koira. Meidän sydämen tämä rotu on ainakin vienyt kokonaan..... rotua en vaihtaisi.
V
Voihkoira
Vieras
Moips!
Yksilöitähän ne koiratkin on, että mihin tottuuvat tai mitä sietäävät. Jos te haluatte "kotikoiran", eli sulla tai miehelläsi ei itellä oo paloa johonkin tiettyyn harrastukseen vaan haluatte vaan seurallisen ja ystävällisen kotikoiran joka todennäköisesti tulee juttuun lasten kanssa ja jolle riittää virikkeeksi hieman vähempikin kuin tuntien tehokas harrastaminen lähes päivittäin niin kannattaa etsiä rotua SEURAKOIRISTA. eli ei välttämättä lähteä palveluskoirista tai laumanvahdeista hakemaan, varsinkin jos on eka koira teillä. Ihan esimerkkirotuja, jotaka minun mielestä on potentiaalisia lapsiperheenkoirin on pienistä mm. welsh corgi ja isommista esim. noutajat. Mutta jos joku täällä taas haluaa vetää herneet nenään kun en suosittele esim. saksanpaimenkoiraa ekaksi koiraksi lasten kaveriksi niin mainittakoon vielä kerran että kikissa roduissa on hyviä ja huonoja yksilöitä.
Kannattaa etsiä rotuyhdistyksistä tietoa ja ottaa kasvattajalta koira. Hyvä kasvattaja näkee osapuilleen minkä luonteinen pentu on, ja esim. jos päädytte vaikka johonnkin palveluskoirarotuun, niin kasvattaja pystyy valitsemaan pentueesta sen luonteisen pennun joka sopii teidän käyttöön ja hän ei väkisin myy teille vaikka hirmu vilkasta ja vahvan suojeluvietin omaavaa pentua vain saadakseen kaikki pennut myytyä.
Netistä löytyy paljon tietoa, ja kannattaa selailla mikä koira miellyttä luonteeltaan ja ulkonäöltään teidän poppoota ja kysellä sitten tarkemmin niistä kinnostavista roduista esim. just rotuyhdistyksiltä!
Onne koiranhakuun!
Yksilöitähän ne koiratkin on, että mihin tottuuvat tai mitä sietäävät. Jos te haluatte "kotikoiran", eli sulla tai miehelläsi ei itellä oo paloa johonkin tiettyyn harrastukseen vaan haluatte vaan seurallisen ja ystävällisen kotikoiran joka todennäköisesti tulee juttuun lasten kanssa ja jolle riittää virikkeeksi hieman vähempikin kuin tuntien tehokas harrastaminen lähes päivittäin niin kannattaa etsiä rotua SEURAKOIRISTA. eli ei välttämättä lähteä palveluskoirista tai laumanvahdeista hakemaan, varsinkin jos on eka koira teillä. Ihan esimerkkirotuja, jotaka minun mielestä on potentiaalisia lapsiperheenkoirin on pienistä mm. welsh corgi ja isommista esim. noutajat. Mutta jos joku täällä taas haluaa vetää herneet nenään kun en suosittele esim. saksanpaimenkoiraa ekaksi koiraksi lasten kaveriksi niin mainittakoon vielä kerran että kikissa roduissa on hyviä ja huonoja yksilöitä.
Kannattaa etsiä rotuyhdistyksistä tietoa ja ottaa kasvattajalta koira. Hyvä kasvattaja näkee osapuilleen minkä luonteinen pentu on, ja esim. jos päädytte vaikka johonnkin palveluskoirarotuun, niin kasvattaja pystyy valitsemaan pentueesta sen luonteisen pennun joka sopii teidän käyttöön ja hän ei väkisin myy teille vaikka hirmu vilkasta ja vahvan suojeluvietin omaavaa pentua vain saadakseen kaikki pennut myytyä.
Netistä löytyy paljon tietoa, ja kannattaa selailla mikä koira miellyttä luonteeltaan ja ulkonäöltään teidän poppoota ja kysellä sitten tarkemmin niistä kinnostavista roduista esim. just rotuyhdistyksiltä!
Onne koiranhakuun!
Juu, tarkoitus oli etsiä emännälle lenkkikaveria ja lasten parissa kestävää rotua. Lapsia 4 kpl, pienin 1v. Pieni koira tuskin tulee kysymykseen eikä ulkona viihtyvät metsästyskoirat tms. Täytynee ruveta ottamaan enemmän selvää seurakoirien roduista. Mitä mieltä olette koiranpennun ja kissanpennun yhtäaikaa ottamisesta?
mä en kyllä suosittelisi noutajia.... niillä on kuitenkin aika kovat vietit... ja vaativat todella paljon harrastamista että pysyvät aisoissa, olen muutamaa tapausta sivusta seurannut ja tullut siihen tulokseen että ei ikinä meille kultaista noutajaa eikä labratoriakaan, yksi tuttu labbis tuhosi puoli kämppää kun se turhautui liian vähästä toiminnasta....
ja kultainen noutaja puri perheen tenavaa ilman että lapsi meni häiritsemään ruokailua tai nukkumista...
sellainen leonbergi vois olla aika jees tai sitten newfoundlanderi tai tanskandoggi
ja kultainen noutaja puri perheen tenavaa ilman että lapsi meni häiritsemään ruokailua tai nukkumista...
sellainen leonbergi vois olla aika jees tai sitten newfoundlanderi tai tanskandoggi
M
Minerva
Vieras
\
Tähän täytyy kommentoida, että noutajalle (labbis/kultsu) saa tehdä aika paljon "hallaa" että se käyttäytyy kuvailemallasi tavalla! Labbiksissakin on erikseen ns. näyttely- ja käyttölinjat, joiden tekemisen tarvekin vaihtelee suuresti. Kertomissasi perheissä on aika paljon syytä aikuisväestössä, koska kumpikaan noutajaroduista ei ole aggressiivinen tai omaa niin voimakasta viettiä, etteikö sen kanssa pärjäisi tavallisissa perheoloissa. Mikä vietti noutajilla on mielestäsi voimakas?
Kultainennoutaja on yksi parhaista roduista lapsiperheeseen: tarpeeksi iso, kestävä, kärsivällinen ja hyväluonteinen, eikä omaa paimennus- tai vartioimisviettiä.
Kennelliiton pentuneuvojat ovat hyvä kanava oikean rodun löytymiseen.
Onnea ap:lle rodun valintaan!
Alkuperäinen kirjoittaja 18.04.2006 klo 21:55 nelli kirjoitti:
Tähän täytyy kommentoida, että noutajalle (labbis/kultsu) saa tehdä aika paljon "hallaa" että se käyttäytyy kuvailemallasi tavalla! Labbiksissakin on erikseen ns. näyttely- ja käyttölinjat, joiden tekemisen tarvekin vaihtelee suuresti. Kertomissasi perheissä on aika paljon syytä aikuisväestössä, koska kumpikaan noutajaroduista ei ole aggressiivinen tai omaa niin voimakasta viettiä, etteikö sen kanssa pärjäisi tavallisissa perheoloissa. Mikä vietti noutajilla on mielestäsi voimakas?
Kultainennoutaja on yksi parhaista roduista lapsiperheeseen: tarpeeksi iso, kestävä, kärsivällinen ja hyväluonteinen, eikä omaa paimennus- tai vartioimisviettiä.
Kennelliiton pentuneuvojat ovat hyvä kanava oikean rodun löytymiseen.
Onnea ap:lle rodun valintaan!
\
En kyllä suosittelisi esim. welsh gorgia lapsiperheeseen koska:
welsh gorgi on paimenkoira jonka paimennus tyyli on heel, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että paimentaessaan se puree/näykkii paimennettaviaan kintereisiin. Todellisuudessahan suurin osa gorgeista on jo kadottanut paimennusviettinsä, mutta edelleen on koiria joilla on voimakas vietti ja lapsiperheessä tämä vietti kohdistuisi juuri lapsiin.
Alkuperäinen kirjoittaja 15.04.2006 klo 12:05 Voihkoira kirjoitti:
En kyllä suosittelisi esim. welsh gorgia lapsiperheeseen koska:
welsh gorgi on paimenkoira jonka paimennus tyyli on heel, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että paimentaessaan se puree/näykkii paimennettaviaan kintereisiin. Todellisuudessahan suurin osa gorgeista on jo kadottanut paimennusviettinsä, mutta edelleen on koiria joilla on voimakas vietti ja lapsiperheessä tämä vietti kohdistuisi juuri lapsiin.
K
koiranen
Vieras
\
Hei!
Kannattaa ottaa rohkeesti selvää jos kohtaat rodun joka kiinnostaa. Täällä helposti ihmiset esittää kärjistyneitä mielipiteitä koiraroduista, tarkoitan että jos ovat yhden huonopäisen rodunedustajan tavanneet niin leimaavat koko rodun. Joka rodussa on yksilöitä jotka ei tule lasten kanssa juttuun, tai toisten koirien, tai sateenvarjojen tai polkupyörien tai autojen tai tai tai...
Omassa lapsuudessani meillä on ollut labradorinnoutajia = AIVAN LOISTAVIA yksilöitä olivat. Me penskat niitten kanssa pelmuttiin päivät pitkät eikä mitään ongelmia ikinä.
Paria muunkin rodun edustajaa on ollut, tällä hetkellä corgi. Ja vaikka VIERAS nimimerkillä varmasti jokin pointti oli jutussaan niin ei meidän corgit ainakaan niin pöllöjä oo ollu etteivät erottaisi paimennettavia lapsista
. Eli paimentaavat kyllä eläimiä "oikee oppisesti", mutta eivät kyllä ikinä oo koittaneet näykkiä lapsia kintuista. Lapsethan on laumassa kuitenkin koiran yläpuolella...
En tiedä ymmärtääkö ihmiset sen sitten niin että jos täällä jotain kyselee niin se tarkoittaisi että lapsille ollaan antamassa koira, vaan tottuuhan lähes rotu kuin rotu siihen erttä lapset on laumaa ja arvossa koiran yläpuolella ja käyttääntyvät sen mukaan. Mikään koirahan ei käy leikki-ikäisen kasvatettavaksi, mutta sehän nyt on selvä juttu!
Minun suositukseni ; ennakkoluuloitta rohkeasti selvittämään itselle sopivaa rotua!
Alkuperäinen kirjoittaja 14.04.2006 klo 18:57 Milla kirjoitti:
Hei!
Kannattaa ottaa rohkeesti selvää jos kohtaat rodun joka kiinnostaa. Täällä helposti ihmiset esittää kärjistyneitä mielipiteitä koiraroduista, tarkoitan että jos ovat yhden huonopäisen rodunedustajan tavanneet niin leimaavat koko rodun. Joka rodussa on yksilöitä jotka ei tule lasten kanssa juttuun, tai toisten koirien, tai sateenvarjojen tai polkupyörien tai autojen tai tai tai...
Omassa lapsuudessani meillä on ollut labradorinnoutajia = AIVAN LOISTAVIA yksilöitä olivat. Me penskat niitten kanssa pelmuttiin päivät pitkät eikä mitään ongelmia ikinä.
Paria muunkin rodun edustajaa on ollut, tällä hetkellä corgi. Ja vaikka VIERAS nimimerkillä varmasti jokin pointti oli jutussaan niin ei meidän corgit ainakaan niin pöllöjä oo ollu etteivät erottaisi paimennettavia lapsista
. Eli paimentaavat kyllä eläimiä "oikee oppisesti", mutta eivät kyllä ikinä oo koittaneet näykkiä lapsia kintuista. Lapsethan on laumassa kuitenkin koiran yläpuolella...En tiedä ymmärtääkö ihmiset sen sitten niin että jos täällä jotain kyselee niin se tarkoittaisi että lapsille ollaan antamassa koira, vaan tottuuhan lähes rotu kuin rotu siihen erttä lapset on laumaa ja arvossa koiran yläpuolella ja käyttääntyvät sen mukaan. Mikään koirahan ei käy leikki-ikäisen kasvatettavaksi, mutta sehän nyt on selvä juttu!
Minun suositukseni ; ennakkoluuloitta rohkeasti selvittämään itselle sopivaa rotua!
L
LABBIS
Vieras
moro! lapsiperheeseen ehdottomasti sopivin koirarotu on LABRADORINNOUTAJA! omistamme kaksi labbista uroksen ja nartun meillä on kaksi pientä lasta ja koirat tykkäävät tosi paljon lapsista! labbikset ovat tosi ihmisläheisiä! uros on 7v. ja esikoisen ollessa vauva vahti ulkona vaunujen vieressä ettei kukaan mene häiritsemään vauvan unia! meillä koirat eivät ikinä ole meinaneetkaan tehdä kellekään pahaa vaikka olisi outo ihminen päinvastoin ne nuolevat naaman märäksi vaikka olisi aivan vieras ihminen kyllä labbista saa TOSI KOVASTI ärsyttää jos se meinaisi jollekkin pahaa tehdä!! meillä ainakin niin lempeät koirat!! muita koiria ei huolittaisi ollaan tosi tyytyväisiä lapsetkin rakastaa koiria!! asumme muuten maalla ja labbikset sopivat maaseudulla ne kaipaavat paljon liikuntaa! =) :wave:
mielestäni rottweiler olisi hyvä rotu..rotu on ihmisrakas ja kestää pienen ihmisen rutistukset ja hännänveot, vartio omaa perhettään tarkasti, joten ei tarvitse pelätä että joku tekisi lapsille pahaa...! meillä on 3kk ikäinen vauva ja 3v rottistyttö,koira makaa vauvan vieressä kun tämä nukkuu ja jos joku vieras ottaa vauvan syliin kulkee tämä koko ajan perässä...EHDOTTOMASTI IHANIN ROTU JONKA TIEDÄN..
meillä on lapset 1v7kk ja 4v... ja koirina ovat saksanpaimenkoira ja keskiaasianpaimenkoira ja tulevat erinomaisesti toimeen lasten kans...
kaksi lasta meillä..
6v shetlanninlammaskoira...paimentaa lapsia todella paljon
ja sitten on 9vk seropi...isä on saksari ja emä saksarin ja ajokoiran sekoitus...
molemmat siis tykkää lapsista..
6v shetlanninlammaskoira...paimentaa lapsia todella paljon
ja sitten on 9vk seropi...isä on saksari ja emä saksarin ja ajokoiran sekoitus...
molemmat siis tykkää lapsista..
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.04.2006 klo 21:55 nelli kirjoitti:mä en kyllä suosittelisi noutajia.... niillä on kuitenkin aika kovat vietit... ja vaativat todella paljon harrastamista että pysyvät aisoissa, olen muutamaa tapausta sivusta seurannut ja tullut siihen tulokseen että ei ikinä meille kultaista noutajaa eikä labratoriakaan, yksi tuttu labbis tuhosi puoli kämppää kun se turhautui liian vähästä toiminnasta....
ja kultainen noutaja puri perheen tenavaa ilman että lapsi meni häiritsemään ruokailua tai nukkumista...
sellainen leonbergi vois olla aika jees tai sitten newfoundlanderi tai tanskandoggi
Meillä ainakin karsittiin jo pentuna koiriltamme tällaset näykkimisjutut pois...[/quote]
En kyllä suosittelisi esim. welsh gorgia lapsiperheeseen koska:
welsh gorgi on paimenkoira jonka paimennus tyyli on heel, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että paimentaessaan se puree/näykkii paimennettaviaan kintereisiin. Todellisuudessahan suurin osa gorgeista on jo kadottanut paimennusviettinsä, mutta edelleen on koiria joilla on voimakas vietti ja lapsiperheessä tämä vietti kohdistuisi juuri lapsiin.
[/quote]
No kolmen corgin (+kissan) ja kolmen lapsen voimin tässä perheessä elellään kyllä erittäin onnistuneesti. Parempaa yhdistelmää ei meidän perheeseen voisi toivoa =) Kyllä corgeilla paimennusviettiä on tänä päivänäkin vielä, mutta elämää haittaava tekijä se ei todellakaan ole. Näykkiminen on helposti pois koulutettavissa, on sitten omistajasta kiinni opettaako koiraansa tavoille vai ei.
\
En kyllä suosittelisi esim. welsh gorgia lapsiperheeseen koska:
welsh gorgi on paimenkoira jonka paimennus tyyli on heel, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että paimentaessaan se puree/näykkii paimennettaviaan kintereisiin. Todellisuudessahan suurin osa gorgeista on jo kadottanut paimennusviettinsä, mutta edelleen on koiria joilla on voimakas vietti ja lapsiperheessä tämä vietti kohdistuisi juuri lapsiin.
[/quote]
No kolmen corgin (+kissan) ja kolmen lapsen voimin tässä perheessä elellään kyllä erittäin onnistuneesti. Parempaa yhdistelmää ei meidän perheeseen voisi toivoa =) Kyllä corgeilla paimennusviettiä on tänä päivänäkin vielä, mutta elämää haittaava tekijä se ei todellakaan ole. Näykkiminen on helposti pois koulutettavissa, on sitten omistajasta kiinni opettaako koiraansa tavoille vai ei.
[/quote]
Aivan näin!Kaikki kolme koiraamme myöskin paimenrotuisia & hyvätapaisia(=eli saaneet pentuna jonkinnäköistä tapakasvatusta),tulevat myös hyvin juttuun lasten kanssa =)
En kyllä suosittelisi esim. welsh gorgia lapsiperheeseen koska:
welsh gorgi on paimenkoira jonka paimennus tyyli on heel, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että paimentaessaan se puree/näykkii paimennettaviaan kintereisiin. Todellisuudessahan suurin osa gorgeista on jo kadottanut paimennusviettinsä, mutta edelleen on koiria joilla on voimakas vietti ja lapsiperheessä tämä vietti kohdistuisi juuri lapsiin.
[/quote]
No kolmen corgin (+kissan) ja kolmen lapsen voimin tässä perheessä elellään kyllä erittäin onnistuneesti. Parempaa yhdistelmää ei meidän perheeseen voisi toivoa =) Kyllä corgeilla paimennusviettiä on tänä päivänäkin vielä, mutta elämää haittaava tekijä se ei todellakaan ole. Näykkiminen on helposti pois koulutettavissa, on sitten omistajasta kiinni opettaako koiraansa tavoille vai ei.
[/quote]
Aivan näin!Kaikki kolme koiraamme myöskin paimenrotuisia & hyvätapaisia(=eli saaneet pentuna jonkinnäköistä tapakasvatusta),tulevat myös hyvin juttuun lasten kanssa =)
Itse asiassa minä laskisin paimenet yhdeksi helpoimmin koulutettavaksi ja "monitoimi" ryhmäksi....
Alkuperäisen tapauksessa miettisin vielä tarkkaan omat resurssit, sen miten paljon on valmis itse koiran kouluttamiseen satsaamaan, paljonko koira juotuisi ulkona olemaan jne.
Alkuperäisen tapauksessa miettisin vielä tarkkaan omat resurssit, sen miten paljon on valmis itse koiran kouluttamiseen satsaamaan, paljonko koira juotuisi ulkona olemaan jne.
Sori, sekoitin tämän alkuperäisen viestin yhteen toiseen ketjuun (kun tätä ei pysty kirjoittaessa seuraamaan) jossa aloittaja etsi ulkona viihtyvää, vartioivaa ja lapsista pitävää koiraa....
Seurakoiraryhmästä uskoisin löytyvän montaakin hyvää vaihtoehtoa, leonbergikin voisi olla sopiva =) Ehkä kannattaa etsiä esim. www.kennelliitto.fi sivuston linkkien kautta rotujärjestöjen sivuja, tai käydä mahdollisuuksien mukaan esim. näyttelyissä tutustumassa itseä miellyttäviin rotuihin. Ottaa niistä ja niiden vaatimuksista/ominaisuuksista sitten lisää selvää.
Kuten jo mainitsin meillä yhdistelmä corgi-lapset toimii erinomaisesti. Lenkkikaverinakin vallan mainio pakkaus :heart:
Seurakoiraryhmästä uskoisin löytyvän montaakin hyvää vaihtoehtoa, leonbergikin voisi olla sopiva =) Ehkä kannattaa etsiä esim. www.kennelliitto.fi sivuston linkkien kautta rotujärjestöjen sivuja, tai käydä mahdollisuuksien mukaan esim. näyttelyissä tutustumassa itseä miellyttäviin rotuihin. Ottaa niistä ja niiden vaatimuksista/ominaisuuksista sitten lisää selvää.
Kuten jo mainitsin meillä yhdistelmä corgi-lapset toimii erinomaisesti. Lenkkikaverinakin vallan mainio pakkaus :heart:
Itse suosittelisin myös miettimään sekarotuista vaihtoehtoa mutta niissäkin kkiinnittämään huomiota rotujen yhteensopivuuteen.
Meillä on kaksi koiraa, molemmat jo aika vanhoja, narttu on sakemannin ja norjanpaimenkoiran sekoitus, nyt jo 10v vanharouva (joka varmaan saa laaakin joskus keskken riehumisen,hän kun ei tajua vanhetaarvokkaasti vaan kuvittelee olevansa pentu vieläkin
) ja sitten uros on kultiksen ja sakemannin sekoitus, ikää herralla jo myös 8v. Kummassakin koirassa 3/4 sakemannia ja 1/4 toista rotua.
aivan loistavat kaverukset lasten kanssa, lapsemme nyt 3v, 1v9 kk ja la viikon päästä.
Alkuun jännäsin tuota kultis-sakemanni yhdistelmää koska rotujen luonteen on hyvin erilaiset, mutta niin on sällistä kunnon koira kasvanut,koti oloissa on kkuin kultis, rakastaa sohvaa ja syliä-elämä mallillaan kun vielä saa palan suklaata! Tapellessa sitten esiin tulee sakemannin lujuus, pää on kertaalleen tikattu umpeen kun otti toisen uroksen kanssa vaimostaan kunnon mustasukkaisuus kilvan, vastapuolena oli myös sakemanni jolla yhäkin reikä korvassa muistona. Kokoa on kertynyt myös muhkkeasti, sakemannin koko muuten mutta lisänä kultiksen massa.
narttumme taas on yli-innokas palvelemaan, pääasia että hommia piisaisi, olisi ihana koira maalla jossa saisi olla koko ajanvapaana touhuamassa lasten kanssa pitkin pusikoita. Todella vahva vahtimisvietti sekä tosiaan palveluvietti. Hieno koira joka ei tee pahaa kuin korkeintaan kärpäselle ja rosvoilemaan tulevalle! =)
Mutta maalle laappsiperheeseen tosiaan kestävä koira joka ei turkin tms hoidon kkanssa vaadi liikaa, eli ei ihan mulia eikä kovin pitäkarvaistakaan. Roteva rakenteinen tai muuuten ainakin sopusuhtainen koira (ei yli pitkää selkää tms ominaisuuksia). Vahtinakin koira varmaan saisi toimia, joskin isoissa koirissa jo pelkkä koko riittää pitämään uteliaimmat loitolla ilman että tarttee esitellä purukalustoaan.
Sen verran seurakoira etteii karkkaile vapaana ollessaan jänistenperään tms.
Jos ette aio näyttelyihin tai muuten ihmeemmin harrastellemaan niin lisäksi leikkauttaisin koiran jottei maalla muuten vapaana liikkuvat koirat pääse tekemään ylläreitään.
Myös koiran ukupuoltakannattaa miettiä-nartulla on juoksu kaksi kertaa vuodessa, uroksella 365vrk vuodessa. Uros voi jossain roduissa olla ekaksi koiraksii helpompi,toisissataas narttu.
Mutta noita asiooita kannattaa kanssa miettiä.
Kissanpentu ja koiranpentu yhtäaikaa onmyös mielestäni hyvä yhdistelmä tai sitten ainakin ensin koira ja vasta sit kissa,helpompi ehkä niin.
Meillä myös kaksi kissaa jotka vasta nuoria 1v ja 2v, hyvin on mennyt alkusähinöiden jälkeen!
Muttakyllä ehdottomasti kannattaa hankkia eläin, lapset oppivat vastuutaeläintä hoitaessaan ja monesti isompana sille lemmikille on helpppo kertoa h uolistaan joita aikuiset ei ymmärrä. =)
lapset ja eläimet kuuluvat yhteen! :heart:
Meillä on kaksi koiraa, molemmat jo aika vanhoja, narttu on sakemannin ja norjanpaimenkoiran sekoitus, nyt jo 10v vanharouva (joka varmaan saa laaakin joskus keskken riehumisen,hän kun ei tajua vanhetaarvokkaasti vaan kuvittelee olevansa pentu vieläkin
) ja sitten uros on kultiksen ja sakemannin sekoitus, ikää herralla jo myös 8v. Kummassakin koirassa 3/4 sakemannia ja 1/4 toista rotua.aivan loistavat kaverukset lasten kanssa, lapsemme nyt 3v, 1v9 kk ja la viikon päästä.
Alkuun jännäsin tuota kultis-sakemanni yhdistelmää koska rotujen luonteen on hyvin erilaiset, mutta niin on sällistä kunnon koira kasvanut,koti oloissa on kkuin kultis, rakastaa sohvaa ja syliä-elämä mallillaan kun vielä saa palan suklaata!
Tapellessa sitten esiin tulee sakemannin lujuus, pää on kertaalleen tikattu umpeen kun otti toisen uroksen kanssa vaimostaan kunnon mustasukkaisuus kilvan, vastapuolena oli myös sakemanni jolla yhäkin reikä korvassa muistona. Kokoa on kertynyt myös muhkkeasti, sakemannin koko muuten mutta lisänä kultiksen massa.narttumme taas on yli-innokas palvelemaan, pääasia että hommia piisaisi, olisi ihana koira maalla jossa saisi olla koko ajanvapaana touhuamassa lasten kanssa pitkin pusikoita. Todella vahva vahtimisvietti sekä tosiaan palveluvietti. Hieno koira joka ei tee pahaa kuin korkeintaan kärpäselle ja rosvoilemaan tulevalle! =)
Mutta maalle laappsiperheeseen tosiaan kestävä koira joka ei turkin tms hoidon kkanssa vaadi liikaa, eli ei ihan mulia eikä kovin pitäkarvaistakaan. Roteva rakenteinen tai muuuten ainakin sopusuhtainen koira (ei yli pitkää selkää tms ominaisuuksia). Vahtinakin koira varmaan saisi toimia, joskin isoissa koirissa jo pelkkä koko riittää pitämään uteliaimmat loitolla ilman että tarttee esitellä purukalustoaan.
Sen verran seurakoira etteii karkkaile vapaana ollessaan jänistenperään tms.
Jos ette aio näyttelyihin tai muuten ihmeemmin harrastellemaan niin lisäksi leikkauttaisin koiran jottei maalla muuten vapaana liikkuvat koirat pääse tekemään ylläreitään.
Myös koiran ukupuoltakannattaa miettiä-nartulla on juoksu kaksi kertaa vuodessa, uroksella 365vrk vuodessa. Uros voi jossain roduissa olla ekaksi koiraksii helpompi,toisissataas narttu.
Mutta noita asiooita kannattaa kanssa miettiä.
Kissanpentu ja koiranpentu yhtäaikaa onmyös mielestäni hyvä yhdistelmä tai sitten ainakin ensin koira ja vasta sit kissa,helpompi ehkä niin.
Meillä myös kaksi kissaa jotka vasta nuoria 1v ja 2v, hyvin on mennyt alkusähinöiden jälkeen!
Muttakyllä ehdottomasti kannattaa hankkia eläin, lapset oppivat vastuutaeläintä hoitaessaan ja monesti isompana sille lemmikille on helpppo kertoa h uolistaan joita aikuiset ei ymmärrä.
=) lapset ja eläimet kuuluvat yhteen! :heart:
B
Berni
Vieras
Annanpa minäkin yhden ison rodun mietintämyssyn alle! Eli berninpaimenkoira. Meiltä löytyy sellainen ja on aivan unelma lasten kanssa. Sisätiloissa todella rauhallinen ja ulkosalla leikkisä. Ja omaa paremmat hermot kuin minä! Tosin jos vahtikoiraa hakee niin ainakaan tämä yksilö ei täytä vaatimuksia sillä on kaikkien bestis ilman pienintäkään ennakkoluuloa...
Mutta samaa mieltä olen siis muidenkin kirjoittajien kanssa että koirat ovat yksilöitä joista ei etukäteen voi takuuta antaa. Kannattanee valita siis itselleen mielekkäin vaihtoehto rotumääritelmistä ja antaa kunnon peruskoulutus pentuna jotta asema laumassa tulee selväksi.
Mutta samaa mieltä olen siis muidenkin kirjoittajien kanssa että koirat ovat yksilöitä joista ei etukäteen voi takuuta antaa. Kannattanee valita siis itselleen mielekkäin vaihtoehto rotumääritelmistä ja antaa kunnon peruskoulutus pentuna jotta asema laumassa tulee selväksi.
Similar threads
- Halla
- Perhe-elämä
- puppy
- Aihe vapaa 2 3