Mikä minua vaivaa, AUTTAKAA te joilla kokemusta tällaisesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olen väsynyt henkisesti mutten ymmärrä miksi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

olen väsynyt henkisesti mutten ymmärrä miksi

Vieras
Saan hirveitä raivareita lapsille ihan arvaamatta, pienistä tai suurista aihesta.
Raivarit voi tulla heti aamulla tai vasta iltapäivällä, vuorokaudenajalla ei ole merkitystä.
En koe perheestä enää juurikaan nautintoa ja sitä on hyvin vaikea uskoa, koska olen ollut rakastava ja elämään tyytyväinen kotiäiti.
Tuntuu että haluaisin täältä koko perheestä lähteä pois, ettei kenenkään enää tarvisi nähdä mua eikä mun tarvisi nähdä ketään eikä kuulla kenenkään vaatimuksia ja kiukuttelua.
 
Mene juttelemaan jollekin ammatti-ihmiselle. Kuulostaa selvältä masennukselta. Meikäläisellä on vähän samaa ollut ja nyt lääkityksellä. Ei se tee ihmisestä huonoa, jos menee juttelemaan ja auttamaan itseä. Tee se kuitenkin ajoissa.

Se on raskasta mutta yritä ainakin. Lähetän isot tsempit!! :hug:
 
Aika vahvasti masennuksen oireilta vaikuttaa. Harvinaisen yleinen juttu, mutta hoidettavissa kun vain hakeudut hoidon piiriin! Helpoin reitti on varata tk:sta lääkäriaika, joka sitten laittaa lähetettä tarvittaessa eteenpäin. Jos taloudellinen tilanne sallii, voit hakeutua tietysti yksityisellekin. Lasten, itsesi ja koko perheen vuoksi kerää voimasi ja varaa aika! Tässä hyvät sivut masennuksesta: http://www.apua.info/Kategoriat.aspx?classID=a34f2108-0716-4dbd-81f9-3918bc288a2f
 
mulla on ollut ihan samaa nyt,aivan kuin omasta kynästä! Veinkin lapset anoppilaan hoitoon ja ajattelin jaksavani paljon paremmin kun on omaa aikaa se hetki. Seuraavana päivänä hain lapset eikä mennyt kauaa kun hermostuin ja se oli todella iso pettymys itselleni etten pystynyt edes tauon jälkeen nauttimaan. Sen jälkeen ystäväni sanoi että ei työstressikään sillä lopu jos yhden päivän saa lomaa,että pitäisi vähän antaa itselle armoa.

Tuntuu vaan etten jaksa. En jaksa siivota,tehdä ruokaa,käydä edes kaupassa joka ennen oli mielestäni ihanaa! Siis ihan ruokakaupoissa, nykyään välttelen sitä. Haluan vaan mahdollisimman nopeasti jotain mitä voi syödä ja sitten pois kaupasta.

Ulospäin varmasti näytän suht sosiaaliselta vieläkin mutta olen niiiiin uupunut. Tsemppiä sinne kovasti! Itse hain nyt (täydennyshaku on juuri nyt menossa) elokuussa alkavaan kouluun jonne todellakin toivon pääseväni. Esikoinen aloittaa päiväkodissa (onneksi) ja nuorimmasta mummi hoitaa sitten jos kouluun pääsen. En vaan ole hyvä äiti tälläisenä hermoheikkinä. Olen sairastanut masennusta ja todellakin huomaan nämä merkit itsessäni nyt. Kuulostaa sinulla samanlaiselta.

Voimia!
 
paiskon tavaroita seinään ihan yhtäkkiä ja joskus huudan suoraa huutoa niin kovaa kun jaksan, silloin kun lapset huuta tai itkee.

Te kenellä lääkitys tällaiseen vaivaa niin mikä on ollut toimiva lääkitys?
mulla oli vähä aika sitte Cipramil mutta ei se erityisesti raivonpuuskiin auttanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Saatko milloinkaan omaa aikaa, jolloin pääset pois perheen parista? Omaa harrastusta?

ei kiinnosta alkaa harrastamaan mitään enkä jaksaisi edes.
omaa aikaa saan mutta en jaksa eikä kiinnosta lähteä oikein mihinkään
 
Mullakin mennyt hermot, tuohon nuorempaan joka ei yhtään mua kuuntele saati tottele. Oon saanut paniikkikohtauksiakin, mutta onneksi on lääkkeet niihin. Olen koko kesän ollut lähes kokoajan yksin lasten kanssa, kun lasten isän kans erottu eikä ota kovin usein lapsia.
Aion hankkia vielä masennuslääkityksen jos se auttaisi jaksamaan paremmin. Voimia sulle!
 
Täällä ollaan heti valmiina jakamaan masennusdiagnoosia ja kehotetaan hakemaan lääkeresepti, mutta voihan sitä ihmisellä olla välillä huonompia kausia, ilman että on taustalla mitään masennusta. Itsekin huomaan välillä olevani vähän räjähdysherkkä lasten ja kodinhoidon suhteen, mutta mitään masennusta minulla ei ole. Sen sijaan riittävä unensaanti, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä raskasta hikiliikuntaa, riittävästi omaa aikaa ja huom! poissa kotoa, jokin oma harrastus... ovat hyvin tärkeitä oman jaksamisen kannalta. Nämä siis kannattaa tarkistaa ensimmäiseksi ja jos nämä kunnossa, sitten voi kokeilla rutiinien rikkomista. Jos rutiinit maistuvat jo puulta, yrittäkää tehdä asiat uudella tavalla ja kokeilkaa lasten kanssa sellaisia asioita mitä ette normaalisti tee. Lisäksi voisit kokeilla ottaa rennommin lasten kanssa ja ehkä joka välissä ei tarvitse olla siivoamassa.

Sitten vielä tässä' yhteydessä tärkeä kysymys. Et kertonut, minkä ikäisiä lapsia sinulla on, mutta oletko kenties viimeaikoina lopettanut imetyksen?? Minulla pahimmat räjähtelyvaiheet ovat liittyneet imetyksen loppusmisesta johtuviin hormonimyrskyihin. Pahinta vaihetta on kestänyt 2 kuukautta, mutta sitten tilanne on taas tasaantunut.
 
Mulle tulee myös raivonpuuskia josta sitten tulee omantunnontuskia heti koska lapsi on vasta alle 2v ja täysin syytön mihinkään vaikka saankin yleensä raivarin juuri kun lapsi vänkää paljon ja rutisee. Lapsi ei pelkää jos huudan mutta ei varmastikaan tykkää, eikä tykkää äitikään vaan voi huonosti. Olen jotenkin myös niin uupunut ja väsynyt. En osaa iloita elämästä. Verikokeissa rauta alhaalla ja aloitin nyt syömän rautatabletteja josko siinä olisi syy tähän olotilaan. Ferritiini ja rauta siis alhaalla. Se voi aiheuttaa masennusta, huimausta, väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta jne. Toivotaan että korjaantuu mieli iloiseksi raudan tasapainoitettua. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä ollaan heti valmiina jakamaan masennusdiagnoosia ja kehotetaan hakemaan lääkeresepti, mutta voihan sitä ihmisellä olla välillä huonompia kausia, ilman että on taustalla mitään masennusta. Itsekin huomaan välillä olevani vähän räjähdysherkkä lasten ja kodinhoidon suhteen, mutta mitään masennusta minulla ei ole. Sen sijaan riittävä unensaanti, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä raskasta hikiliikuntaa, riittävästi omaa aikaa ja huom! poissa kotoa, jokin oma harrastus... ovat hyvin tärkeitä oman jaksamisen kannalta. Nämä siis kannattaa tarkistaa ensimmäiseksi ja jos nämä kunnossa, sitten voi kokeilla rutiinien rikkomista. Jos rutiinit maistuvat jo puulta, yrittäkää tehdä asiat uudella tavalla ja kokeilkaa lasten kanssa sellaisia asioita mitä ette normaalisti tee. Lisäksi voisit kokeilla ottaa rennommin lasten kanssa ja ehkä joka välissä ei tarvitse olla siivoamassa.

Sitten vielä tässä' yhteydessä tärkeä kysymys. Et kertonut, minkä ikäisiä lapsia sinulla on, mutta oletko kenties viimeaikoina lopettanut imetyksen?? Minulla pahimmat räjähtelyvaiheet ovat liittyneet imetyksen loppusmisesta johtuviin hormonimyrskyihin. Pahinta vaihetta on kestänyt 2 kuukautta, mutta sitten tilanne on taas tasaantunut.



Lopetin imetyksen 2kk sitten, lapsi ei kertakaikkiaan halunnut enää jatkaa vaikka olisin itte halunnu.
Neljä lasta nuorin 1v1kk ja vanhin 9v.
Lapseni on niin ihania, kumpa pystyisin olemaan heille hyvä äiti. Nykyään en ole.
Kai se on pakko hakea sellaset mömmöt että on niin turta ettei jaksa raivota mistään.
Jaksaa palvella aamusta iltaan ja siivota ihan jatkuvasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Epsoo:
Mulle tulee myös raivonpuuskia josta sitten tulee omantunnontuskia heti koska lapsi on vasta alle 2v ja täysin syytön mihinkään vaikka saankin yleensä raivarin juuri kun lapsi vänkää paljon ja rutisee. Lapsi ei pelkää jos huudan mutta ei varmastikaan tykkää, eikä tykkää äitikään vaan voi huonosti. Olen jotenkin myös niin uupunut ja väsynyt. En osaa iloita elämästä. Verikokeissa rauta alhaalla ja aloitin nyt syömän rautatabletteja josko siinä olisi syy tähän olotilaan. Ferritiini ja rauta siis alhaalla. Se voi aiheuttaa masennusta, huimausta, väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta jne. Toivotaan että korjaantuu mieli iloiseksi raudan tasapainoitettua. :)

nulla on kaapissa rautaa, voisinkin aloittaa sen varmuudeksi, ei siitä kai haittaakaan ole vaikka oliskin turhaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä epäilisin PMS-oireita? Alkaako aina loppukierrosta? Vai onko ihan jatkuvaa, jokapäiväistä kuukaudesta toiseen?

musta tuntuu ettei vaikuta kierron kohta tai vuorokauden aika (fyysisestikin levänneenä saan raivareit ajos oon saadakseni)
 
Tuo kuulostaa huolestuttavalta lapsia ajatellen. Minkälaisen lapsuuden lapset tuollaisesta
äidistä?
Pelkotilat lapsilla ja äidin huutaminen vaikuttaa lapsiin ja lapsia pitäs ajatella eikä
vaan sitä että kun raivostuttaa.
Mene jos pääset vaikka lasten ulos, kauniiseen luontoon rauhoittumaan.
En mäkään jaksa hyvin jos olen liian kauan sisällä.
Joskus tulee tosi inhottava olo jos pyörin liian kauan sisätiloissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä ollaan heti valmiina jakamaan masennusdiagnoosia ja kehotetaan hakemaan lääkeresepti, mutta voihan sitä ihmisellä olla välillä huonompia kausia, ilman että on taustalla mitään masennusta. Itsekin huomaan välillä olevani vähän räjähdysherkkä lasten ja kodinhoidon suhteen, mutta mitään masennusta minulla ei ole. Sen sijaan riittävä unensaanti, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä raskasta hikiliikuntaa, riittävästi omaa aikaa ja huom! poissa kotoa, jokin oma harrastus... ovat hyvin tärkeitä oman jaksamisen kannalta. Nämä siis kannattaa tarkistaa ensimmäiseksi ja jos nämä kunnossa, sitten voi kokeilla rutiinien rikkomista. Jos rutiinit maistuvat jo puulta, yrittäkää tehdä asiat uudella tavalla ja kokeilkaa lasten kanssa sellaisia asioita mitä ette normaalisti tee. Lisäksi voisit kokeilla ottaa rennommin lasten kanssa ja ehkä joka välissä ei tarvitse olla siivoamassa.

Sitten vielä tässä' yhteydessä tärkeä kysymys. Et kertonut, minkä ikäisiä lapsia sinulla on, mutta oletko kenties viimeaikoina lopettanut imetyksen?? Minulla pahimmat räjähtelyvaiheet ovat liittyneet imetyksen loppusmisesta johtuviin hormonimyrskyihin. Pahinta vaihetta on kestänyt 2 kuukautta, mutta sitten tilanne on taas tasaantunut.

Minä en ainakaan mitään diagnoosia jakanut, totesin vain, että masennuksen oireilta VAIKUTTAA. Mielstäni silloin kun jokin asia haittaa arkea, siihen tulee saada apua!
En menisi kädellä huitaisemaan jos toinen kokee olonsa sellaiseksi, että itse ja/tai perhe kärsii. Hienoa, että on havahtunut ja on valmis ottamaan apua vastaan! Tunteiden hallinta ei ole kohdallaan jos huutaa lapsille eikä sitä pidäkään hyväksyä! Hyväksyisitkö sinä jos esimiehesi "räjähtelisi" ja huutaisi sinulle usein?

 

Yhteistyössä