Mikä mun lasta vaivaa?

[Väsynytäiti]

Meillä on kolme lasta, joista kaksi on jo "isoja", 20-vuotias poika ja 17v-tyttö. Sitten kolmas lapsi, poika, on 5-vuotias ja ihan "eri planeetalta" kuin vanhemmat lapset. Hänellä on todella paljon ongelmia niin sosiaalisesti kuin oppimiskyvyllisesti. Kuitenkaan älystä mielestäni tässä ei ole kyse, koska lapsi on esim. oppinut puhumaan nuorena ja hyvin. Lisäksi monessa asiassa havannoi ympäristöään tarkemmin kuin ikäisensä. On luonteeltaan kyllä sellainen tarkkailija.

Tarhassa todella isoja ongelmia. Ei pysty tekemään oikein mitään ohjatusti. Tarhan tädit vaativat, että menen psykologille ja niinhän mä meninkin. Mutta siellä ei oltu mitenkään huolissaan. Jotkut asberger- yms. kyselyt tehtiin, mutta ei sen enempää.

5-vuotias ei osaa pukea vaatteitaan päälle tai se on ainakin joka ikinen kerta aivan uskomaton show. Koskaan ei ole polkenut yhtään polkupyörällä, ei edes kolmipyöräisellä!!! Rappusissa liikkuminen hankalaa, ei osaa mennä vuoroaskelin. Leikkikentällä leikkii, mutta kaikki kiipeäminen totaalisesti poissa laskuista. Keinua ei osaa itse.

Mieheni on tehnyt kaikkensa motorisen kehittymisen eteen. Yrittänyt opettaa eri taitoja, pelaillut jalkapalloa hänen kanssaan, vaellellut metsissä, mennyt leikkipuistoihin, hoploppeihin jne. Yrittänyt opettaa luistelemaan, ilman tuloksia..

Vanhemmat lapseni ovat olleet hiukkasen vaikeita tapauksia tuossa iässä myös (joskaan ei mitään tämmöstä), mutta ovat sitten pärjänneet todella hyvin. Poika menee armeijan jälkeen yliopistoon opiskelemaan ja tyttö pärjää lukiossa todella hyvin. Eivät ole olleet mitenkään erityisen urheilullisia, mutta liikunnan arvosanat olleet aina 8 tai 9. Eli ei ainakaan mitään sielläkään. Pyöräilemään ja uimaan oppineet aika normaalisti, pojalla kyllä luisteleminen tuotti suuria hankaluuksia eikä koskaan siinä tullut hyväksi.

Mitäs mieltä?

 

[Blue]

Mitä lapsi sitten touhuaa? Siis mitä leikkii, mitä tekee päivät pitkät? Jos kerran liikkuminen ei onnistu, ei ohjattu toiminta, eikä onnistu touhuaminen toisten lasten kanssa.

Mitä tykkää tehdä? Missä on hyvä?

 

[Pinki]

Onko Dyspraksia pois suljettu? Omalla pojallani vaikean dysfasian lisäksi lievä dyspraksia ja kuulosti hirmuisen tutulta nuo, mitä lapsesi ei ole oppinut...

 

["Aurinko"]

Meidän poika,nyt yli 10, oli viisivuotistarkastuksen takia just vähän kaikissa tutkimuksissa - jotain vikaa täytyy olla. Paitsi ei mun mielestä eikä lääkärienkään. Hän ei tosiaan ollut urheilullinen - tosin tykkään nykyään hirveästi hiihtämisestä, laskettelusta, pyöräilystä...
No niin. Viisivuotiaana ei osannut luistella eikä pyöräilä ilman apurenkaita - niiden kanssa kyllä. Oli hankala muutenkin, ei halunnut mennä ohjeiden mukaan eikä ollut sosiaalinen - pikkusiskoon verrattuna. Toimintaterapeutin luonna vois käydä? Siellä käytiin, mutta poika katsoi toimintaterapeuttia tyyliin "Heitä itse palloa"
Eskarista löytyi sitten omia hyviä kavereita - jotka ei tullut samaan kouluun. Ei edelleenkään ole urheilija, eikä sosiaalinen. Mutta koulu menee hyvin ja joitain kavereita on. Eli kyllä hän ehtii vielä ja hankala voi olla luonteeltaan. Jos lääkäri ei ole huolissaan eikä lähetä lisätutkimuksiin, tuskin huolta! Me ollaan kaikki niin erilaisia! Tsemppiä sinne!

 

["aurinko"]

Ja pojathan "ei osaa pukea"..tuo on aika normaalia!

 

[Väsynytäiti]

Mitä lapsi sitten touhuaa? Siis mitä leikkii, mitä tekee päivät pitkät? Jos kerran liikkuminen ei onnistu, ei ohjattu toiminta, eikä onnistu touhuaminen toisten lasten kanssa.

Mitä tykkää tehdä? Missä on hyvä?

Kyllä hän leikkii. Yrittää aina saada vanhemmat mukaan, mutta jos ei saa, niin leikkii autoilla, piirtää tms. Ja kyllä hän tarhassa leikkii toisten lasten kanssa, mutta yleensä vain niin että kahdestaan jonkun kanssa. Jos leikeissä on monta, hän ei "pysy perässä".

Kyllä hän tosiaan tykkää piirrellä. En tiedä onko siinä nyt erityisen hyvä, mutta omalla tyylillä. Ja puhelias kyllä on, tosin jos on vieraita niin hyvin hiljainen.

Toimintaterapeutilla kävimme kyllä sen 10 kertaa ja kyllä siitä jotain iloa oli. Poika on vaan jotenkin allerginen oppimiselle. Aina kun yrittää jotain opettaa, niin tulee hirvittävän vahva vastareaktio. Se jotenkin pelottaa...

 

["ttttt"]

Taitaapa vaan olla käyni niin, että ootte paaponeet lastanne kuin ainoatanne... ja sitten ootte pilanneet hänet. kova on teillä nyt työ ja turha syyttää mitään asbergereitä sun muita

 

[Vain erilainen lapsi]

[QUOTE="ttttt";29698313]Taitaapa vaan olla käyni niin, että ootte paaponeet lastanne kuin ainoatanne... ja sitten ootte pilanneet hänet. kova on teillä nyt työ ja turha syyttää mitään asbergereitä sun muita[/QUOTE]

No ei se nyt aina näinkään mene.

Meillä melkein viisivuotias poika, esikoinen. Sisko syntyi kun esikoinen oli 2,5-vuotias. Meillä ainakin erottaa hyvin lasten eri luonteen piirteet. Meidän poika ei halua edelleenkään opetella luistelemaan. Hiihtäen pääsi vuosi sitten hiukan eteenpäin, mutta lumettomuudesta johtuen ei olla päästy sitä testaamaan. Pyöräilee apupyörillä joten kuten. Kiipeilee kyllä, mutta tekee sen aina "harkiten". Ylipäätään on erittäin harkitseva luonne, jolle ei ikinä satu mitään. Puhumaan oppi keskiarvojen mukaan, ja koska ollaan kaksikielinen perhe osaa hyvin tällä hetkellä kaksikieltä. Tunnistaa myös kaikki kirjaimet ja numerot.

Nuorempi lapsi puolestaan tyttö. Erittäin taitava kiipeilijä ja pyöräilijä apupyörillä. Koheltaa koko ajan, minkä takia sattuu ja tapahtuu. Puhuminen puolestaan hiukan jäljessä.

Meillä siis tyttö ns. tyypillinen poika ja poika tyttö, kun puhutaan motoriikasta ja puhumisesta. (muuten kyllä hyvin sukupuolen mukaiset eli poika rakastaa autoja ja tyttö pinkkiä). Tämä nyt sitten on ongelma neuvolassa. Joten älä vertaa liikaa, itse olen oppinut että lapset voivat olla todella erilaisia.

 

[akava]

Aika oudolta kuulostaa. Miksi psykologille ja asberger yms testit. Kun kaiken järjen mukaan pitäisi motoriikan puolta tutkia. Oudointa oon ettei portaita osaa vuorotahtia kulkea, se kun ei ole liikuntaa vaan ihan perus taito.