MIKÄ OIKEUS,on opettajalla puuttua kotona annettavaan rangaistukseen?

["poks"]

Vetelehtiskö matkalla niinikään odottamassa, että kiusaajat ovat varmasti menneet ensin?

 

[mea culpa]

Minusta myös äiti tarvitsisi nyt tukea ja henkireiän. Rankkaa varmasti myös hänellä.

 

["totuus on"]

Joka kerta arestit ilman tulosta,kavereiden tapaamiset pannassa eli eipä ole kavereitaan nähnyt vuoden aikana muuta kuin koulussa!
ei etuuksia kotona mutta tytölle se on yks ja sama,istunut huoneessaan yksin viis veisaten.
ja KYLLÄ koulussa tapahtuvat asiat ovat opettajan vastuulla silloin kun lapsi siellä on.
jos jokainen asia on ei haittaa opettajan mielestä vaikka mulle niitä raportoikin niin ei ole normaalia!
siitä ollut monta palaveria minun taholta opettajan kanssa mutta hän ei näe MITÄÄN ONGELMAA missään!

Älä kuitenkaan yritä pakottaa enää lastasi täydellisyyteen vaan hyväksy hänet sellaisena kuin on vikoineen kaikkineen.
Ja kyllä tuntuu itsestäkin kurjalta lapsesi puolesta, kun ei ole saanut muodostaa omia kaverisuhteita vapaasti sen takia, että ei osaa käyttäytyä sinun toivomallasi tavalla.
Ei aresteista ole mitään hyötyä, jos ne eivät toimi kuten olet jo varmasti huomannut.
Miksi lapsi myöhästelee kouluun mennessä?
Takaisin tuloon onkin jo ihan selvä syy eli halu olla normaali ja olla kanssakäymisissä luokkatovereidensa kanssa, ihan niinkuin useimmat muutkin ikäisensä tapaavat toisiaan koulun jälkeen.
Elämä kyllä opettaa lapsesi hiljaiseksi aikanaan ja lapselta vaan nyt uno0htuu tunnilla, että pitää olla hiljaa. Lapsi on lapsi tuossakin asiassa ja lapselle voisi opettaa keinon muistaa hiljaisuus tunneilla ja opettaa keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan.
Jos lapsi kokee epäonnistumista koko ajan luokassa niin, hän keksii itselleen mieluista tekemistä ja seuraa kun ei jaksa tehdä tehtäviä tunnilla??????

 

[n.o]

Jos mä oisin lapsen opettaja, mä tekisin susta jonkun lastensuojelu ilmoituksen. Toi on simputusta. Miksi pitää hankkia lapsia, jos kerran vihaa lapsia?

Nyt tais lähtee jo lapasesta taasen kerran tällä rouvalla

 

[Jeie]

ai sori..ne vissii opettelee linstin laitteiden toimivuuden,voe olen julma nyt tyttö ei näe miten ne laitteet toimii!

Luokkaretkellä on mahdollisuus oppia mm. sosiaalisia taitoja. Oppiminen on paljon muutakin kuin kirjoista lukemista, parhaimmillaan se on jopa hauskaa! Koulu tuskin maksaa koko lystiä, joten rangaistukseksi riittänee minimaalinen käyttöraha (jos sitäkään) retkeä varten. Luokkaretki on osa opetetussuunntelmaa.

 

[Rollolainen]

oletko aivan varma ettei tyttöä kiusata.

 

["poikia3"]

kuka sitä pakottaa pänttäämään?
ei kukaan,ne koulusta tulleet perus TEHTÄVÄ KESTÄVÄT MONTA TUNTIA ENNENKUIN SAA TEHTYÄ.
Vai pitäisikö aina sanoa et ai tunti tulikin täyteen voit mennä nyt ei haittaa vaikka noi loput tehtävät on tekemättä,ei opettajaa haittaa se ollenkaan kuten ketään muutakaan.

Mun ekaluokkalaisella läksyjen teko kesti tunteja, ja hänellä on add, eli tarkkaavaisuushäiriö. Hae hyvä ihmenen lapsellesi apua ennen kuin vaikuttaa hänen itsetuntoonsa. Eli lääkärin kautta neurologille!

Kovin moni muukin asia kuulostaa kovin tutulta, googleta se add!

 

["Satu"]

Heippa ap. En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta tutulta kuulostaa. Aamu alkaa hoputuksella ihan joka asiaan. 3 kouluvuoden jälkeenkin saan sanoa joka aamu moneen kertaan: "Pue päälle.Harjaa hiukset/hampaat.Syö aamupala" Aina katottava että kaikki tarvittavat kirjat on repussa, kännykkä ja avaimet taskussa. Ihan normaalia ADD-lapsen arkea. Saimme diagnoosin neurologilta ja tämä on osa meidän elämää. Se on yhtä normaalia kuin vaikka allergialääkkeiden otto joko aamu. Kaikki lähti siitä kun koulupsygologi teki testejä ja saimme sen myötä neurologille ajan joka vahvisti diagnoosin.
Tsemppiä teille

 

[Anatolia]

Onko lapsi ylipäätään koulukypsä?

Missä vaiheessa vuotta syntynyt? Mikä oli eskarin kanta koulukypsyyteen, entä testattiinko siellä?

Kaikki tuo vaikuttaa minusta siltä, että lapsi joko ei ole vielä lainkaan koulukypsä, tai sitten hänellä on jokin tarkkaavaisuus-, oppimis- tms häiriö.

 

[kiinnostais kovasti]

[QUOTE="Satu";23845335]Heippa ap. En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta tutulta kuulostaa. Aamu alkaa hoputuksella ihan joka asiaan. 3 kouluvuoden jälkeenkin saan sanoa joka aamu moneen kertaan: "Pue päälle.Harjaa hiukset/hampaat.Syö aamupala" Aina katottava että kaikki tarvittavat kirjat on repussa, kännykkä ja avaimet taskussa. Ihan normaalia ADD-lapsen arkea. Saimme diagnoosin neurologilta ja tämä on osa meidän elämää. Se on yhtä normaalia kuin vaikka allergialääkkeiden otto joko aamu. Kaikki lähti siitä kun koulupsygologi teki testejä ja saimme sen myötä neurologille ajan joka vahvisti diagnoosin.
Tsemppiä teille [/QUOTE]

Onko teidän lapsella lääkitys???

 

["Satu"]

Onko teidän lapsella lääkitys???

Ei ole lääkitystä. Neurologi kyllä kertoi että semmonenkin vaihtoehto on, mutta olen kokenut ettei ainekaan tässä vaiheessa lääkitystä tarvita.

 

[kiinnostaisi kovasti]

[QUOTE="Satu";23845356]Ei ole lääkitystä. Neurologi kyllä kertoi että semmonenkin vaihtoehto on, mutta olen kokenut ettei ainekaan tässä vaiheessa lääkitystä tarvita.[/QUOTE]

Okei. Meidän pojalla aloitettiin 6v lääkitys ja on saanu ihmeitä aikaan. Nyt poika osaa jo pukeakin itse eikä vain haaveile.

 

[Kaulin]

Just juu.
Sinähän sen tiedät.
Tytön versio siitä ettei tule kotiin kun haluaa leikkiä eikä alkaa tekemään läksyjä yms.

Ja kerros nyt miksi sitten ei sinne kouluunkaan halua mennä onkos sieläkin hirveä olla?

Hmm :/ Onkohan lapsi laitettu kouluun vähän liian ajoissa? Tästä on jo 20 vuotta, mutta omana kouluaikanani eräs tyttö piirteli koulukirjoihinsa eikä tehnyt läksyjään. Halusi vain leikkiä yms. Laitettiin vielä vuodeksi kotiin kasvamaan. Kyllä sieltä lopulta ihan reipas tyttö tuli. Oli vain vielä "liian nuori" koulun penkille.

 

[Paljon miettimistä]

Kyllä vanhemmilla on viimekädessä se vastuu lasten kasvatuksesta. Noin äärimmäinen rangaistus kertoo siitä, että ongelmia on paljon ja niihin pitäisi lähteä etsimään ratkaisua. Ekaluokkalainen on vielä pieni lapsi. Toki rajat on vedettävä, mutta mutta...

PölyEsteri lastensuojeluilmoitusta on turha mennä tekemään pelkästään suhteettoman rangaistuksen takia. Kyllä siinä vähän muitakin perusteluja täytyy olla. Ja vaikka ilmoituksen pelkästään rangaistuksen perusteella tekisikin, on aivan eri asia kuinka huolestuneita sos.viranomaiset olisivat. Heillä kun voi olla vähän kriittisempiäkin tilanteita hoidettavana... Toki heidän velvollisuutensa on selvittää tilanne, mutta mihin se johtaisi? Ei välttämättä yhtään mihinkään...

Onhan tuossa paljon asioita, joiden vuoksi sosiaaliviranomaiset voisivat nähdä tarpeelliseksi tutustua perheen tilanteeseen tarkemmin. Luehan vaikka aloitusviesti uudelleen ajatuksen kanssa.

Kiusataanko lasta koulussa tai koulumatkoilla? Odotteleeko hän, että kiusaajilla ehtivät oppitunnit alkaa ennen kuin hän lähtee kouluun?

Onko lapsi joutunut ottamaan vastuuta itsestään liian varhain eikä ole vielä valmis huolehtimaan itse kouluun lähdöstään ja kotiin paluustaan ajallaan?

Lapset eivät aina välttämättä tee asioita kiusallaan ollakseen vanhemmilleen ärsyttäviä vaan heillä voi olla oikeasti muita ongelmia, kuten pelkoja, väsymystä, ahdistava kotitilanne, liian paljon vastuuta kehitystasoonsa nähden, liian paljon asioita ymmärrettäväksi, joita ei ymmärrä mutta ei voi keneltäkään kysyäkään jne.

 

["Satu"]

Okei. Meidän pojalla aloitettiin 6v lääkitys ja on saanu ihmeitä aikaan. Nyt poika osaa jo pukeakin itse eikä vain haaveile.

Hienoa kuulla! Mulle kanssa perusteltiin se lääkitys niin hyvin, etten ole vastaan. Mietin sen niin, että kaikki mikä helpottaa lastani koulunkäynnissä on hyväksi. Koska tarkotushan ei ole että se koulu olisi loptonta tasitelua ja taakka harteilla. Opettajien kanssa palveerataan muutaman kerran lukukaudessa. Tällä hetkellä tilanne on se ettei lääkitystä tarvita. Lapsellani on myös Tourette, mutta hyvin lievänä.

 

[Aamuäree]

Jos mä oisin lapsen opettaja, mä tekisin susta jonkun lastensuojelu ilmoituksen. Toi on simputusta. Miksi pitää hankkia lapsia, jos kerran vihaa lapsia?

Noh noh....... aika kärkästä.



Luokkaretken vaihtoehtona on AINA koulutehtävien teko koulun penkillä, eli sinne sitten.

 

["poikia3"]

[QUOTE="Satu";23845335]Heippa ap. En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta tutulta kuulostaa. Aamu alkaa hoputuksella ihan joka asiaan. 3 kouluvuoden jälkeenkin saan sanoa joka aamu moneen kertaan: "Pue päälle.Harjaa hiukset/hampaat.Syö aamupala" Aina katottava että kaikki tarvittavat kirjat on repussa, kännykkä ja avaimet taskussa. Ihan normaalia ADD-lapsen arkea. Saimme diagnoosin neurologilta ja tämä on osa meidän elämää. Se on yhtä normaalia kuin vaikka allergialääkkeiden otto joko aamu. Kaikki lähti siitä kun koulupsygologi teki testejä ja saimme sen myötä neurologille ajan joka vahvisti diagnoosin.
Tsemppiä teille [/QUOTE]

Sulla on samanlainen add-lapsi, kuin omani jo 7-luokkalainen on. Ja onneksi aika on parantanut asioita. Mutta vieläkin toisinaan jouduin aamuisin poikaa hoputtamaan. Tavaroista huolehtimisessakin pitää auttaa, mutta sekin on ruvennut sujumaan huomattavasti helpommin.
Minä olen itse vienyt lapsen neurologille, kun en saanut lähetettä koulupsykologilta tai koululääkäriltä. Koulun asennoituminen ja tuki helpottui kovasti. Terapian kautta sain myös miettimisen aiheita, ja toisella tavalla toimimisen ohjeita. Nyt yläasteella poika on erityisluokalla ihan normaali oppimäärällä, mutta luokalla on vain vähemmän oppilaita - ja koulu sujuu erinomaisesti. Olokin on tosi huojentunut vuosikausien taistelemisen ja tappelemisen jälkeen ja lääkkeitä ei meilläkään ole missään vaiheessa ollut käytössä.

 

[kiinnostaisi kovasti]

[QUOTE="Satu";23845402]Hienoa kuulla! Mulle kanssa perusteltiin se lääkitys niin hyvin, etten ole vastaan. Mietin sen niin, että kaikki mikä helpottaa lastani koulunkäynnissä on hyväksi. Koska tarkotushan ei ole että se koulu olisi loptonta tasitelua ja taakka harteilla. Opettajien kanssa palveerataan muutaman kerran lukukaudessa. Tällä hetkellä tilanne on se ettei lääkitystä tarvita. Lapsellani on myös Tourette, mutta hyvin lievänä.[/QUOTE]

Hyvä että lapsenne pärjää ilman lääkitystä. Itse olin tosi kielteinen lääkityksen aloittamiseen. Mutta kun päätettiin että kokeillaan edes niin oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Ennen lääkitystä kaikki siirtymävaiheet meni pelleilyyn, juoksemiseen ja piloon menemiseen. Nyt kykenee jopa odottelemaan jonossa. Lapsellani myös adhd.

 

[kysynpäVAIN]

luin pikaisesti ketjun läpi, ja tuli sellainen mieleen, et oletteko koittaneet positiivisella palautteella saada lasta tekemään asioita?
ainakin mun silmään osui se, et kokoajan puhutaan rangaistuksista, kurista, rajoista jne

jos lapsi on tehnyt esim matikan läksyt, niin voisiko siitä kehua, eikä aloittaa marmattamaan et vielä olis äidinkielen tehtävät tekemättä?

tai sanoa lapselle et voisitko tänään tulla reippaasti koulusta kotiin, sen sijaan et sanotaan et muistakkin ettet viivyttele matkalla..

niin tyhmältä kun se ehkä kuulostaakin, niin jokaikisestä hyvästä asiasta pitää kehua, kehua ja kehua, vaikka lapsi kuinka tekisi hölmöjä juttuja, niin aina palautteesta isompi osa pitää olla positiivista..jos lapsi saa pelkästään negatiivista huomiota, niin eipä se kohta muuta kuvittele ansaitsevansakkaan.

ollaan kokeiltu,ei tehoa..
jopa läksyjen jaksottamista että tehdään ne kun ollaan huilattu syöty ja pelattu jotain tai vastaavaa yhdessä ensin..ei mitään tehoa.

 

[Paljon miettimistä]

Tuo sosiaalisista suhteista eristäminen ei ole hyvä asia. Voi olla, että tytöllä ei sen vuoksi ole yhtään kaveria ja että se vaikuttaa koulunkäyntiin monin tavoin. Nyt hänet eristetään jälleen uudella tavalla toisten lasten sosiaalisesta yhteisöstä, kun häntä ei päästetä luokkaretkelle. Aivan kuin aloittaja haluaisi, että lapsella ei ole kavereita. Tytöt varsinkin solmivat varsin varhain "paras ystävä" -kaverisuhteita, joihin eivät muut enää mahdu mukaan. Ulkopuolisena on ikävä olla.

Minusta aloittaja kuulostaa siltä, että hänellä on täysin vanhemmuus hukassa pienen lapsensa kanssa. Ethän kasvata lastasi uskomaan, että hänessä on jotain vikaa? Se väärän ja pahan kokemus kun ei lähde vielä aikuisenakaan irti ja vaikeuttaa sosiaalisissa suhteissa pärjäämistä sekä työelämässä toimimista.

 

["totuus on"]

Jos lapsi osaa lukea niin ei muuta kuin houkuttelemaan lukjemnisen saloihin ja toiseen maailmaan
Ensi syksynä voi sitten läksytkin jo sujua paremmin.
lapsii turhautuu jos ei ymmärrä annettuja tehtäviä ja joskus lapsten aivot kehittyvät hieman hitaammin annettujen läksyjen ymmärryksessä ja lukeminen on oiva keino kehittää ymmärtämystä ja aivojen kehittymistä.
Kannattaa kipaista kirjakauppaan ja kysyä sieltä juuri lukemaan oppineiden kirjoja. Kun eka oikea oma kirja on luettu niin siitä voi tulla lapselle eka onnistumisen kokemus, joka kantaa pitkälle. Jos lukeminen yksin ei kiinnosta niin voi lukea lapsen kanssa sen ensimmäisen kirjan vuorotellen eli yksi sivu ja lukija vaihtuu. Ja lukee siis ääneen.

 

[kysynpäVAIN]

Hmm :/ Onkohan lapsi laitettu kouluun vähän liian ajoissa? Tästä on jo 20 vuotta, mutta omana kouluaikanani eräs tyttö piirteli koulukirjoihinsa eikä tehnyt läksyjään. Halusi vain leikkiä yms. Laitettiin vielä vuodeksi kotiin kasvamaan. Kyllä sieltä lopulta ihan reipas tyttö tuli. Oli vain vielä "liian nuori" koulun penkille.

Minusta itsestäni tuntuu että KYLLÄ.vaikka lapsi osaakin asiat.
eskarissa oli jos samaan ongelmaa ettei kiinnosta tehdä kuten sanotaan vaan tekee miten huvittaa siis tehtävät esim teki omine nokkineen eikä kuunnellut ohjeita,siitä sain kuulla eskaritäteiltä monet kerrat.

tehtiin kouluvalmius juttu ja oli sen joka sen teki ja katsoi että valmis kouluun menemään..


ja mikä pölypalloesteri oletkaan,sinun on aivan turha leikki psykologia vain näiden viestien perusteella ja sillä mitä olen kirjoittanut.
Me ollemme kokeilleet kaikkea mahdollista ja käyty neuvoloista yms pyytämään apua ja heidän mielestä tytön käytös on normaalia ja hänen itsepäisyytensä kanssa.

ja ei häntä kiusata,puhuu kuitenkin minulle ja vastaa jos jotain kysyy.
kertoo välitunneista yms mitä tehnyt ja mitä hänelle puhuttu jne..
ja on kavereita.
välituntisin jää yksin vaikka hyvät kaverit menisivät luokaan jo.

 

[kysynpäVAIN]

[QUOTE="totuus on";23845571]Jos lapsi osaa lukea niin ei muuta kuin houkuttelemaan lukjemnisen saloihin ja toiseen maailmaan
Ensi syksynä voi sitten läksytkin jo sujua paremmin.
lapsii turhautuu jos ei ymmärrä annettuja tehtäviä ja joskus lapsten aivot kehittyvät hieman hitaammin annettujen läksyjen ymmärryksessä ja lukeminen on oiva keino kehittää ymmärtämystä ja aivojen kehittymistä.
Kannattaa kipaista kirjakauppaan ja kysyä sieltä juuri lukemaan oppineiden kirjoja. Kun eka oikea oma kirja on luettu niin siitä voi tulla lapselle eka onnistumisen kokemus, joka kantaa pitkälle. Jos lukeminen yksin ei kiinnosta niin voi lukea lapsen kanssa sen ensimmäisen kirjan vuorotellen eli yksi sivu ja lukija vaihtuu. Ja lukee siis ääneen.[/QUOTE]

osaa lukea ja jo 6 vuotiaana aku ankka on se mikä on kiinnostanut itse lukea ei mikään muu.
aapista ei montaa kertaa ole koulun alkamisen jälkeen aukaissut,edes läksyjen merkeissä.

ja tuota hänen lukemistaan silloin kun lukemaan alkoi kannustettiin ja kehuttiin että luetpas hyvin silloin kuin sai hänet iltasadun aikaan vahingossa muutaman pätkän.

 

["..."]

Opettajalla ei ole oikeutta puuttua rangaistuksiksiin, jotka tulevat kotoa, mutta oppivelvollisuus on aina velvollisuus ja vanhempienkin pitäisi tajuta se. Ei rangaistus voi olla tuollainen, että laiminlyödään oppivelvollisuus.

 

[kysynpäVAIN]

Tuo sosiaalisista suhteista eristäminen ei ole hyvä asia. Voi olla, että tytöllä ei sen vuoksi ole yhtään kaveria ja että se vaikuttaa koulunkäyntiin monin tavoin. Nyt hänet eristetään jälleen uudella tavalla toisten lasten sosiaalisesta yhteisöstä, kun häntä ei päästetä luokkaretkelle. Aivan kuin aloittaja haluaisi, että lapsella ei ole kavereita. Tytöt varsinkin solmivat varsin varhain "paras ystävä" -kaverisuhteita, joihin eivät muut enää mahdu mukaan. Ulkopuolisena on ikävä olla.

Minusta aloittaja kuulostaa siltä, että hänellä on täysin vanhemmuus hukassa pienen lapsensa kanssa. Ethän kasvata lastasi uskomaan, että hänessä on jotain vikaa? Se väärän ja pahan kokemus kun ei lähde vielä aikuisenakaan irti ja vaikeuttaa sosiaalisissa suhteissa pärjäämistä sekä työelämässä toimimista.

HÄNELLÄ on siitä huolimatta kaksi hyvää ystävää joiden kanssa kulkee kaikki välitunnit koulussa ja istuu vieressä luokassa.