Miksei OrpoPurraSatonenMarttinen ottaneet Ruotsinmallin sijaan Tanskanmallia käyttöön?

[vierailija]

Miksei OrpoPurraSatonenMarttinen ottaneet Ruotsinmallin sijaan Tanskanmallia käyttöön?

Tanskassa palkat on keskimäärin noin 1 000 €/kk Suomea korkeammat. Ja päivittäistavaran mm. ruuan hinta on nykyään Suomen tasoa, jopa hieman alle ja alkoholin hinta alle Viron tason, ostovoima siis aivan toinen. Matalatuloisten verotus hieman Suomea korkeampi, mutta palkkojen ja sosiaaliturvan tuoma ostovoima kompensoi sen selvästi. Ansiosidonnainen alkaa noin 90%:sta ja on huonoimmillaan parempi kuin oli Suomessa ennen porrastusta jossa OrpoPurra leikkasi sitä 20% 8 viikon jälkeen ja 25% 8 kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömyysjakson pituus Suomessa keskimäärin ennätyksellinen 70 VIIKKOA! Myös sosiaaliturva Tanskassa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Tanskassa on muuten Suomea korkeampi yrittämisen ja omistamisen verotus. Siis yritysten yhteisöverotus, osinkoverotus Suomea korkeampi ja sieltä puuttuu listaamattomien yritysten osinkoveroetu jossa 150 000 e voi ottaa 7,5% verolla. Tanskassa myös arvonnousuvero eli ns. miljonäärien maastapoistumisvero.

Ei ihme että Tanska on maailman kolpailukykyisin maa ja parhaan elämänlaadun maa Sdp johdossa.

Miksei OrpoPurraSatonenMarttinen ottaneet Ruotsinmallin sijaan Tanskanmallia käyttöön?

Korkeammalla verotuksella erityisesti yrittämisen ja omistamisen, sekä paremmalla palkalla, ansiosidonnaisella ja sosiaaliturvan tasolla vähemmän velkaa, työttömyyttä, pahoinvointia ja köyhyyttä.

 

[vierailija]

Tanskan ansiosidonnaisella on muuten katto, kuten pitäisi olla myös Suomessa. Lisäksi pitäisi saada myös eläkekatto.

 

[vierailija]

Yritys- ja maataloustukien BKT-osuus

Tanska: Yritystukien kokonaismäärä on noin 0,9% BKT:stä, ja maataloustukien osuus noin 0,7% BKT:stä (EU- ja kansallinen rahoitus yhteenlaskettuna).

Suomi: Yritystuet vastaavat noin 1,6% BKT:stä, ja maataloustuet noin 1,1% BKT:stä.

Ero kuvastaa sitä, että Suomi käyttää elinkeinopolitiikkaa aktiivisempana talouden ohjauskeinona kuin Tanska.


Viimeisimmät tilastot (2024–2025)

Tanska: Yritystuet 22 mrd DKK (≈ 3 mrd €), maataloustuet 17 mrd DKK (≈ 2,3 mrd €).

Suomi: Yritystuet 6,1 mrd €,
maataloustuet 2,8 mrd €.


Bruttokansantuote (BKT)

Tanska: BKT on noin 400 miljardia euroa vuonna 2025, ja ostovoimakorjattu BKT per asukas on noin 75 840 USD.

Suomi: BKT on noin 290 miljardia euroa vuonna 2025.

Näin ollen Tanskan talous on noin 38% suurempi kuin Suomen.


Tukien määrät suhteessa BKT:hen
Laskelmien perusteella:

Tanska:
Yritystuet: 3 mrd € / 400 mrd € = 0,75% BKT:stä

Maataloustuet: 2,3 mrd € / 400 mrd € = 0,58% BKT:stä

Suomi:
Yritystuet: 6,1 mrd € / 290 mrd € = 2,1% BKT:stä

Maataloustuet: 2,8 mrd € / 290 mrd € = 1,0% BKT:stä

Näin ollen Suomi tukee yrityksiä ja maataloutta suhteellisesti yli kaksinkertaisesti verrattuna Tanskaan. Tämä selittää osin Suomen alue- ja työllisyyspoliittisen painotuksen, kun Tanska nojaa enemmän markkinamekanismeihin ja kunnallisiin kehittämisrakenteisiin.

 

[vierailija]

Yritys- ja maataloustukien BKT-osuus

Tanska: Yritystukien kokonaismäärä on noin 0,9% BKT:stä, ja maataloustukien osuus noin 0,7% BKT:stä (EU- ja kansallinen rahoitus yhteenlaskettuna).

Suomi: Yritystuet vastaavat noin 1,6% BKT:stä, ja maataloustuet noin 1,1% BKT:stä.

Ero kuvastaa sitä, että Suomi käyttää elinkeinopolitiikkaa aktiivisempana talouden ohjauskeinona kuin Tanska.


Viimeisimmät tilastot (2024–2025)

Tanska: Yritystuet 22 mrd DKK (≈ 3 mrd €), maataloustuet 17 mrd DKK (≈ 2,3 mrd €).

Suomi: Yritystuet 6,1 mrd €,
maataloustuet 2,8 mrd €.


Bruttokansantuote (BKT)

Tanska: BKT on noin 400 miljardia euroa vuonna 2025, ja ostovoimakorjattu BKT per asukas on noin 75 840 USD.

Suomi: BKT on noin 290 miljardia euroa vuonna 2025.

Näin ollen Tanskan talous on noin 38% suurempi kuin Suomen.


Tukien määrät suhteessa BKT:hen
Laskelmien perusteella:

Tanska:
Yritystuet: 3 mrd € / 400 mrd € = 0,75% BKT:stä

Maataloustuet: 2,3 mrd € / 400 mrd € = 0,58% BKT:stä

Suomi:
Yritystuet: 6,1 mrd € / 290 mrd € = 2,1% BKT:stä

Maataloustuet: 2,8 mrd € / 290 mrd € = 1,0% BKT:stä

Näin ollen Suomi tukee yrityksiä ja maataloutta suhteellisesti yli kaksinkertaisesti verrattuna Tanskaan. Tämä selittää osin Suomen alue- ja työllisyyspoliittisen painotuksen, kun Tanska nojaa enemmän markkinamekanismeihin ja kunnallisiin kehittämisrakenteisiin.

Joka alatte ymmärtämään miksi rahoituspohja rapautuu. mihin veroraha Suomessa katoaa ja miksi Suomi velkaantuu?

 

[Johnny Appleseed]

Demarien mielestä voimme varmaan aloittaa ottamalla käyttöön Tanskan ansiotuloverotuksen.

Sen jälkeen reilut 30 000 € vuodessa ansaitseva maksaa veroja 32% tuloistaan 22 prosentin sijaan.
50 000 € vuodessa tienaavan veroprosentti kasvaa 30% ►35%. Hyvätuloisemmilla veroprosentti hieman laskee...

Palkansaajan tuloveroprosentit OECD

Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.

www.veronmaksajat.fi

Ehkä tämä on Antin toimenpidelistan kärkipaikalla, uusi hallitus tarvitsee lisää verotuloja...

 

[vierailija]

Joka alatte ymmärtämään miksi rahoituspohja rapautuu. mihin veroraha Suomessa katoaa ja miksi Suomi velkaantuu?

Suomen veroraha katoaa ulkomaalaisten elättämiseen.

 

[vierailija]

Demarien mielestä voimme varmaan aloittaa ottamalla käyttöön Tanskan ansiotuloverotuksen.

Sen jälkeen reilut 30 000 € vuodessa ansaitseva maksaa veroja 32% tuloistaan 22 prosentin sijaan.
50 000 € vuodessa tienaavan veroprosentti kasvaa 30% ►35%. Hyvätuloisemmilla veroprosentti hieman laskee...

Suomi on pienituloisille veroparatiisi

 

[vierailija]

Miksei OrpoPurraSatonenMarttinen ottaneet Ruotsinmallin sijaan Tanskanmallia käyttöön?

Tanskassa palkat on keskimäärin noin 1 000 €/kk Suomea korkeammat. Ja päivittäistavaran mm. ruuan hinta on nykyään Suomen tasoa, jopa hieman alle ja alkoholin hinta alle Viron tason, ostovoima siis aivan toinen. Matalatuloisten verotus hieman Suomea korkeampi, mutta palkkojen ja sosiaaliturvan tuoma ostovoima kompensoi sen selvästi. Ansiosidonnainen alkaa noin 90%:sta ja on huonoimmillaan parempi kuin oli Suomessa ennen porrastusta jossa OrpoPurra leikkasi sitä 20% 8 viikon jälkeen ja 25% 8 kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömyysjakson pituus Suomessa keskimäärin ennätyksellinen 70 VIIKKOA! Myös sosiaaliturva Tanskassa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Tanskassa on muuten Suomea korkeampi yrittämisen ja omistamisen verotus. Siis yritysten yhteisöverotus, osinkoverotus Suomea korkeampi ja sieltä puuttuu listaamattomien yritysten osinkoveroetu jossa 150 000 e voi ottaa 7,5% verolla. Tanskassa myös arvonnousuvero eli ns. miljonäärien maastapoistumisvero.

Ei ihme että Tanska on maailman kolpailukykyisin maa ja parhaan elämänlaadun maa Sdp johdossa.

Miksei OrpoPurraSatonenMarttinen ottaneet Ruotsinmallin sijaan Tanskanmallia käyttöön?

Korkeammalla verotuksella erityisesti yrittämisen ja omistamisen, sekä paremmalla palkalla, ansiosidonnaisella ja sosiaaliturvan tasolla vähemmän velkaa, työttömyyttä, pahoinvointia ja köyhyyttä.

Tätä ihmettelee moni.

 

[vierailija]

Demarien mielestä voimme varmaan aloittaa ottamalla käyttöön Tanskan ansiotuloverotuksen.

Sen jälkeen reilut 30 000 € vuodessa ansaitseva maksaa veroja 32% tuloistaan 22 prosentin sijaan.
50 000 € vuodessa tienaavan veroprosentti kasvaa 30% ►35%. Hyvätuloisemmilla veroprosentti hieman laskee...

Palkansaajan tuloveroprosentit OECD

Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.

www.veronmaksajat.fi

Ehkä tämä on Antin toimenpidelistan kärkipaikalla, uusi hallitus tarvitsee lisää verotuloja...

Toki jos saamme Tanskan palkkatason, ansiosidonnaiset, ja sosiaaliturvan noin 1 500 €/kk ..toki.

 

[Johnny Appleseed]

Toki jos saamme Tanskan palkkatason, ansiosidonnaiset, ja sosiaaliturvan noin 1 500 €/kk ..toki.

Palkkataso määräytyy tuottavuuden mukaan, sitä ei hallitus määrää.

 

[vierailija]

Palkkataso määräytyy tuottavuuden mukaan, sitä ei hallitus maarää.

Talous ei toimi tällä palkkatasolla.

 

[Johnny Appleseed]

Talous ei toimi tällä palkkatasolla.

Haluat siis laskea palkkatasoa?

Kyllä työntekijäjärjestöissäkin löytyy ymmärrystä, ainakin silloin kun kyse ei ole julkisen sektorin työntekijöistä. Kun yksi hoitaja hoitaa entistä vähemmän mummoja (hoitajamitoitus), tuottavuus laskee.

SUOMEN TUOTTAVUUS LAAHAA RUOTSIN PERÄSSÄ
Suomea vertaillaan usein niin sanottuihin luonnollisiin verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Näissä maissa tuotantorakenne on samankaltainen kuin Suomessa, ja yritykset kilpailevat usein samoilla markkinoilla samoista asiakkaista.
Tuottavuus vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä on kunkin maan kilpailukyky, ja 2000-luvulla tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa heikompaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Parempi tuottavuus luo talouskasvua – palkankorotukset ovat työntekijöiden ja työnantajien kaupankäyntiä - Tekijä

Tuottavuus ja palkat elävät kansantalouden tasolla symbioosissa. Pitkällä aikavälillä niiden tulisi kehittyä samaan tahtiin.

tekijalehti.fi

 

[vierailija]

”Kyllä työntekijäjärjestöissäkin löytyy ymmärrystä, ainakin silloin kun kyse ei ole julkisen sektorin työntekijöistä. Kun yksi hoitaja hoitaa entistä vähemmän mummoja (hoitajamitoitus), tuiottavuus laskee.”

Omppu-setä jatkuvasti loukkaa viesteissään erityisesti ikääntyneitä naisia.
Sanna Marinia hän väitti uusimmassa viestissään huumeidenkäyttäjäksi.
Tehkää ilmiantoja valvojalle epäasiallisista viesteistä, etteivät ne jää palstan arkistoa kuormittamaan.

 

[vierailija]

Palkkataso määräytyy tuottavuuden mukaan, sitä ei hallitus määrää.

Tuo pitää vain osittain paikkansa. Tuottavuus määrittelee maksimitason, mutta ei sitä miten raha jaetaan. On pikkaisen eroa, jos 10 000 euroa jaetaan niin, että työntekijä saa 6000 euroa vs. niin, että työntekijä saa 4000 euroa. Noin esimerkiksi.

 

[vierailija]

Miksei OrpoPurraSatonenMarttinen ottaneet Ruotsinmallin sijaan Tanskanmallia käyttöön?

Tanskassa palkat on keskimäärin noin 1 000 €/kk Suomea korkeammat. Ja päivittäistavaran mm. ruuan hinta on nykyään Suomen tasoa, jopa hieman alle ja alkoholin hinta alle Viron tason, ostovoima siis aivan toinen. Matalatuloisten verotus hieman Suomea korkeampi, mutta palkkojen ja sosiaaliturvan tuoma ostovoima kompensoi sen selvästi. Ansiosidonnainen alkaa noin 90%:sta ja on huonoimmillaan parempi kuin oli Suomessa ennen porrastusta jossa OrpoPurra leikkasi sitä 20% 8 viikon jälkeen ja 25% 8 kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömyysjakson pituus Suomessa keskimäärin ennätyksellinen 70 VIIKKOA! Myös sosiaaliturva Tanskassa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Tanskassa on muuten Suomea korkeampi yrittämisen ja omistamisen verotus. Siis yritysten yhteisöverotus, osinkoverotus Suomea korkeampi ja sieltä puuttuu listaamattomien yritysten osinkoveroetu jossa 150 000 e voi ottaa 7,5% verolla. Tanskassa myös arvonnousuvero eli ns. miljonäärien maastapoistumisvero.

Ei ihme että Tanska on maailman kolpailukykyisin maa ja parhaan elämänlaadun maa Sdp johdossa.

Miksei OrpoPurraSatonenMarttinen ottaneet Ruotsinmallin sijaan Tanskanmallia käyttöön?

Korkeammalla verotuksella erityisesti yrittämisen ja omistamisen, sekä paremmalla palkalla, ansiosidonnaisella ja sosiaaliturvan tasolla vähemmän velkaa, työttömyyttä, pahoinvointia ja köyhyyttä.

Lindtman aikoo ottaa Joona Räsäsen Iltalehden artikkelin perusteella