Miksi ihmeessä äidin pitää tehdä itsestään vauvalle "korvaamaton"?

[undrar]

Tai siis tietenkin vauvan äiti ja isä ovat lapselle korvaamattomia, mutta siis tarkoitan tilannetta, että äidin pitää saada hoitaa lasta jatkuvasti.

Kyseessä serkkuni, jolla on nyt kyseessä neljäs lapsi. Vauva on nyt 7kk ikäinen ja serkkuni imettää. Hän on sellainen vannoutunut taaperoimettäjä henkeen ja vereen Ihmettelen vaan, kun hän ei ikinä ole voinut jättää vauvaansa/lapsiaan miehensä eli lasten isän hoitoon (asuvat siis ihan tavallisena perheenä) esim jos vauva tekee hampaita ja on kärttyinen tai jos lapsella jo muuten huonopäivä. Aina hänen pitää olla hoitamassa ja hän tekee itsensä tarpeelliseksi. Koen kuitenkin, että hän samalla väheksyy lasten isän hoitotaitoja.

Esimerkiksi tässä viikko sitten lähdin serkkuni kanssa lenkille. Serkun "piti" ottaa vauva mukaan lenkille, koska vauva tekee hampaita ja on tavallista itkuisempi. Ei kuulemma voinut jättää miehelle, koska vauva kitisee ja HÄN voi olla vain 15min poissa kunnes vauva alkaa itkeä. Minusta se kuulosti lähinnä, että hän yrittää tehdä itsestään todella tärkeän henkilön vauvan ja lasten hoidossa eikä usko näiden hoitoa miehelleen.

Mies on siis ihan normaali mies, joka tulee taitavasti toimeen lasten kanssa.

 

[vieras]

Jospa vain huolehdimme omista kasvatusperiaatteistamme?

 

[öä]

Susta se vaikuttaa normaalilta mieheltä mutta entäs jos se nainen tietääkin et mieheltä menee helposti hermot kitisevään lapseen eikä oikeesti sen takia uskalla jättää?

 

[just]

No jos sen täytyy saada tissiä vartin välein, niin sitten ymmärrän. Muuten en. Kuten kirjoitit, tuollainen on jo isän sulkemista pois lapsen elämästä. Varmasti olisi kaikille osapuolille hyvä, että isäkin saisi lohduttaa ja tyynnyttää lasta.

 

[vieras]

blaablaablaa.. kaikki ei halua bilettää tai tarvi muutakaan omaa aikaa.

ihan normaalia tuo kaikki on. mä oon ollu esikoiselle "korvaamaton" jo 3v eikä siitä mitään haittaa kummallekaan. kerhossa alottaa syksyllä eikä yhtää huoleta kun on niin reipas tyttö. toki lapsi tässä välissä pieniä hetkiä ollu hoidossa ja yökylässäkin pari kertaa. ja hyvin pärjää isin kanssa kotona ja pärjäsi ne päivät kun olin kuopuksen kanssa synnärillä, mutta minä vaan en jätä lapsiani koskaan vaan otan ne aina kaikkialle mukaan. todella haroin jätän edes isälleen. eikä se tarkoita että isää väheksyisin

 

[tiedän ko ihmistyypin.]

tuo on suorastaan raivostuttavaa kun äiti ei luota lapsen isään ja kokee olevansa vauvalle tärkeämpi kuin isä vaikka täysin samalla viivalla on sekä lapsen äiti että isä!

 

[vieras]

Joo olen vähän samaa mieltä. Mutta ärsyttäväksi se muuttuu siinä kohtaan kun aletaan muita väheksymään jos muut antaa miehen hoitaa muksuja kun itse menee 2 tunniksi kampaajalle.

 

[ap]

Ja tämä serkku siis on vahvasti sitä mieltä, ettei hänen miehensä osaisi esimerkiksi viedä lapsia päivähoitoon ja huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset vaatteet on pakattu hoitoreppuihin =D

 

[mie]

blaablaablaa.. kaikki ei halua bilettää tai tarvi muutakaan omaa aikaa.

ihan normaalia tuo kaikki on. mä oon ollu esikoiselle "korvaamaton" jo 3v eikä siitä mitään haittaa kummallekaan. kerhossa alottaa syksyllä eikä yhtää huoleta kun on niin reipas tyttö. toki lapsi tässä välissä pieniä hetkiä ollu hoidossa ja yökylässäkin pari kertaa. ja hyvin pärjää isin kanssa kotona ja pärjäsi ne päivät kun olin kuopuksen kanssa synnärillä, mutta minä vaan en jätä lapsiani koskaan vaan otan ne aina kaikkialle mukaan. todella haroin jätän edes isälleen. eikä se tarkoita että isää väheksyisin

MItä muuta se sitten on kun isän väheksymistä, jos ei hän saa hoitaa edes omia lapsia ilman emännän valvoiva silmää?
MInusta tälläinen on suorastaaan surullista, varsinkin lasten kannalta.

 

[Piika-äiti]

Elämäntilanteet perheissä vaihtelee.

22-vuotiaana hennoin jättää 4-kuisen isälleen pitkiksi ajoiksi, ainakin 4 tunniksi, ja käydä pari luentoa. Mutta jos joku yrittää ehdottaa nyt 16 vuotta myöhemmin, että jättäisin ilman erittäin pätevää syytä tuon 5-kuisen isälleen neljäksi tunniksi, niin en edes kuuntelisi koko ehdotusta.

 

[mie]

Joo olen vähän samaa mieltä. Mutta ärsyttäväksi se muuttuu siinä kohtaan kun aletaan muita väheksymään jos muut antaa miehen hoitaa muksuja kun itse menee 2 tunniksi kampaajalle.

Niinpä. Arvaa vaan minkäläistä ihmetystä ja jopa paheksunta sain osaksi, kun palasin töihin kuopuksen ollessa 11kk ikäinen ja lasten isä jäi heidän kanssa hoitovapaalle

 

[itsekin taaperoimettäjä]

Sehän on hieno juttu että on vielä äitejä joille lapsi on kaikki kaikessa ja lapsi menee ohi työnteon, harrastusten, tyttöjen ryyppyillan jne...

 

[ap]

Miksi isällä ei ole samanlaista oikeutta nauttia vauvasta ja lapsista, myös lasten huonoina hetkinä, kuin äidillä? Isille tekisi varmasti hyvää itsetunnonkin kannalta, että huomaisi selviytyvänsä kiukkuavan lapsen kanssa siinä missä äitikin selviää.

 

[mie]

Sehän on hieno juttu että on vielä äitejä joille lapsi on kaikki kaikessa ja lapsi menee ohi työnteon, harrastusten, tyttöjen ryyppyillan jne...

Vielä hienommat ovat ne äidit, jotka pystyvät jättämään oman itsekyyden hetkeksi ja antamaan edes lapsen isälle tilaa ja tilaisuuden olla lapsensa kanssa.

 

[ap]

Sehän on hieno juttu että on vielä äitejä joille lapsi on kaikki kaikessa ja lapsi menee ohi työnteon, harrastusten, tyttöjen ryyppyillan jne...

NYt ei ollut tästä kyse. Miksi aina pitää mustavalkoistaa kaikki?

 

[Impi]

Entäs sitten, kun lapsi on 15v eikä ole ollut kuin 2 yötä poissa kotoa "korvaamattoman" äitinsä takia?

 

[mimi]

Kait tuo ap:n serkku on jo aikaisempien lasten aikana nähnyt mihin hänen miehensä kykenee oikeasti? Ei siinä ulkopuolinen tiedä tarkkaa tilannetta. On olemassa miehiä, jotka osaavat olla lapsen kanssa kun nämä eivät itke, ja koska itku on ainoastaan nälän merkki, imeväisikäinen lapsi on heti annettava äidille. Muuten miehelle tulee paniikki.

 

[tiedän]

Mä tiedän yhden tällaisen äidin, joka oli koko lapsen elämän ajan tälle korvaamaton eikä isä saanut tehdä mitään. Vielä lapsen ollessa 16-vuotias äiti voiteli leivät ja passasi. Lapsi vei jäätelötuutinkin äidille avattavaksi! Ja ruokapöytään tullessa odotti, että äiti kaataa maidon ja tekee leivät =) Nyt lapsi on jo muuttanut opiskelemaan, mutta edelleen äiti mm valvoo tämän alkoholin käyttöä niin, ettei esim synttärijuhlissa lapsi saa maistaa edes kuohuviiniä (lapsi on 19-v).

 

[vieras]

Elämäntilanteet perheissä vaihtelee.

22-vuotiaana hennoin jättää 4-kuisen isälleen pitkiksi ajoiksi, ainakin 4 tunniksi, ja käydä pari luentoa. Mutta jos joku yrittää ehdottaa nyt 16 vuotta myöhemmin, että jättäisin ilman erittäin pätevää syytä tuon 5-kuisen isälleen neljäksi tunniksi, niin en edes kuuntelisi koko ehdotusta.

Sun kirjoituksesta saa sen käsityksen että nuoret, tyhmät äidit jättää lapsensa ja vanhemmat ja viisaat sitten ei jätä isän kanssa keskenään. Ehkä se ei ollut tarkoitus....? Mutta siis miksi? Oliko isässä vika jos et voi kuvitellakkaan jättäväsi...?

 

[mie]

Kait tuo ap:n serkku on jo aikaisempien lasten aikana nähnyt mihin hänen miehensä kykenee oikeasti? Ei siinä ulkopuolinen tiedä tarkkaa tilannetta. On olemassa miehiä, jotka osaavat olla lapsen kanssa kun nämä eivät itke, ja koska itku on ainoastaan nälän merkki, imeväisikäinen lapsi on heti annettava äidille. Muuten miehelle tulee paniikki.

7kk ikäinen nyt harvemmin on täysimetyksellä enään
Ja ei se isää ikinä opikaan ikinää käsittelemään itkevää lasta, jos hänelle ei ikinä sitä mahdollisuuta anneta. Vai osaako äiti kaikki jutut luonnostaan?? Tuskin, harjoittelun tulostahan sekin on.

 

[hup]

Kyllä minäkin otan mielummin kitisevän vauvan kävelylle kuin jätän miehelle. Siinähän se menee mukana, eikä yleensä liikkuvissa rattaissa eds kitise. Meillä ainakaan mies ei ole mitenkään erityisemmin nauttinut kitisevien vauvojen hoidosta ja hoitamalla itse, olen pitänyt koko perheen tyytyväisenä. Isompien lasten kanssa pärjää kyllä hyvin ja isä-lapsi suhde on hyvä, vaikka ei vauvanhoitoon olekaan tasapuolisesti osallistunut.

 

[Piika-äiti]

Entäs sitten, kun lapsi on 15v eikä ole ollut kuin 2 yötä poissa kotoa "korvaamattoman" äitinsä takia?

Kyllä siihen muutama yö mahtuu kun 7-kuinen varttuu 15-vuotiaaksi.

Kun ei hoputa, edellytä liiallista itsenäisyyttä ja antaa lapsen edetä omaa tahtiaan, niin
yhtenä päivänä sitä ollaan valmiita yökyläänkin.

 

[vieras]

Kait tuo ap:n serkku on jo aikaisempien lasten aikana nähnyt mihin hänen miehensä kykenee oikeasti? Ei siinä ulkopuolinen tiedä tarkkaa tilannetta. On olemassa miehiä, jotka osaavat olla lapsen kanssa kun nämä eivät itke, ja koska itku on ainoastaan nälän merkki, imeväisikäinen lapsi on heti annettava äidille. Muuten miehelle tulee paniikki.

Niin tai sitten opettaa miehelle vaikka rauhottavia hengitysharjoituksia ja laittaa pullo valmiiksi jääkaappiin. Hehe. Mitäs sit jos sulle kävis jotain eikä sun tissit ole saatavilla, eikä isä osaa muuta kun panikoitua itkusta-

 

[Impi]

Entäs sitten, kun lapsi on 15v eikä ole ollut kuin 2 yötä poissa kotoa "korvaamattoman" äitinsä takia?

Kyllä siihen muutama yö mahtuu kun 7-kuinen varttuu 15-vuotiaaksi.

Kun ei hoputa, edellytä liiallista itsenäisyyttä ja antaa lapsen edetä omaa tahtiaan, niin
yhtenä päivänä sitä ollaan valmiita yökyläänkin.

Tuo mun juttuni ei liittyny ap:n tapaukseen. Anoppi vaan passaa poikaansa vieläkin, eikä esim. päästänyt rippileirille kun ei poika ole tottunut olemaan yötä poissa kotoa.

 

[Piika-äiti]

Elämäntilanteet perheissä vaihtelee.

22-vuotiaana hennoin jättää 4-kuisen isälleen pitkiksi ajoiksi, ainakin 4 tunniksi, ja käydä pari luentoa. Mutta jos joku yrittää ehdottaa nyt 16 vuotta myöhemmin, että jättäisin ilman erittäin pätevää syytä tuon 5-kuisen isälleen neljäksi tunniksi, niin en edes kuuntelisi koko ehdotusta.

Sun kirjoituksesta saa sen käsityksen että nuoret, tyhmät äidit jättää lapsensa ja vanhemmat ja viisaat sitten ei jätä isän kanssa keskenään. Ehkä se ei ollut tarkoitus....? Mutta siis miksi? Oliko isässä vika jos et voi kuvitellakkaan jättäväsi...?

Ei suinkaan, isä hoitelee neitiä ja taaperoa samaan tapaan kuin teinitrioammekin. Mutta nyt en enää henno lähteä vauvan liepeiltä minnekään, niin vähän aikaa hän on näin pieni. Kerroin tässä ihan itsestäni ja siitä mitä 16 vuotta elämää minulle on tehnyt, jollekulle toiselle voi käydä toisin. Hyvä että tarkistit asian.