Miksi jotkut sukulaiset ei voi hyväksyä sitä että lapsella on jotain erityistarpeita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja liisa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

liisa

Vieras
En puhu tässä nyt vanhemmista vaan isovenhemmista, sedistä, tädeistä, isotädeistä ym tilanteessa jossa vanhemmat ovat huomanneet lapsella ongelmia ja huolissaan näistä hakevat apua. Sitten kuulee suvusta tuota ettei meidän suvussa ole koskaan mitään tällaista ollut ja te neuvoloinennne olette ihan väärässä. Kieltävät viemästä asiaa eteenpäin ja vaativat vaihtamaan neuvolaa ja muuta.

Mikä näitä sukulaisia oikeasti vaivaa? Vanhempien kieltämisen ymmärrän paljon paremmin kun se on asia joka muuttaa ja vaikeuttaa heidän elämäänsä ja lapsen tulevaisuutta. Mutta nämä sukulaiset ei kenties ole edes aktiivisesti yhteyksissä lapseen, eli se ei heidän elämäänsä niin vaikuttaisi.

Eivätkö he oikeasti näe lapsen ongelmia, vaikka ne muiden silmiin näkyy selkeästi vai onko kysymys vain jostain hiton ylpeydestä ja häpeästä? Lapsen saama hoito ja kuntoutus nähdään pahempana kuin se mitä asioiden hoitamatta jättäminen tekee lapsen koko tulevaisuudelle. Kamala paikka vanhemmille josta ovat huolissaan lapsesta ja kaipaisivat tukea lähimmiltään ja sitten vastaanotto on tuollainen. :(
 
kukin vanhempana,isänä ja äitinä päättää mikä on parhaaksi lapselle,olisi tietysti hienoa jos tukea ja ymmärrystä saisi,mut jos ei ni ei voi mitään,sehän on HEIDÄN häpeänsä..
 
Mun äidin suku on niin akateemista että hyvin voisin kuvitella tulevan sanomista ja kieltämistä jos jollakulla lastenlapsista ois jotain erityistarvetta. Kaikista pitää tulla ainakin lääkäri tai muu sellanen. Kai se on vaikea hyväksyä että voi olla seassa muunkinlaisia ihmisiä.
 
eipä tarvitse olla paljon allergioita isompi asia, joissa vanhempien tahto ja lapsen paras sivuutetaan täysin. Itselläni on appivanhemmat, joille on jotenkin hirveän vaikeaa tajuta sitä asiaa, että pojallamme on vehnä- ja kananmuna-allergia. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun on annettu ruokaa, joissa esim. noita edellämainittuja "on vain vähän, eihän siinä ole kuin yksi kananmuna jne". Ja ei vaan mene perille, että niitä EI anneta, ennenkuin on oikeasti aika tehdä altistusta.
 
No täähän on samaa kuin se,ettäjotkut kaukaiset sukulaiset katsoo oikeudekseen päättää esim. millaiset häät parin on pidettävä ja ketä sinne kutsutaan. Ja jos hommaei mene kuin haluavat, voi sitä valituksen määrrää. Jotkut kai saavat eloonsa iloa kauhistelusta tai valittamisesta.

Enemmän minua kyllä ihmetyttävät vanhemmat jotka eivät suostu viemään lapseaan esim. puheterapiaan, vaikka tarve on ilmiselvä. En tajua...
 
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Mun äidin suku on niin akateemista että hyvin voisin kuvitella tulevan sanomista ja kieltämistä jos jollakulla lastenlapsista ois jotain erityistarvetta. Kaikista pitää tulla ainakin lääkäri tai muu sellanen. Kai se on vaikea hyväksyä että voi olla seassa muunkinlaisia ihmisiä.

Ai. Mä oon taas ajatellu, että just akateemiset ihmiset, usein kasvatusalaan jotenkin perehtyneinä, ymmärtäisivät lapsen tuen tarpeen eri tavalla kuin muut...
 
meillä on sama allergioiden suhteen. maito ja vehnä. voiko syödä leipää? otappas vähän keksiä.. tässä olisi kesäkeittoa.. eihän tämä ole kuin juustoa..

että maito on vain maitoa purkissa ja vehnä vaan vehnäjauhopussissa..

 
Tiedän perheen, jossa selvä dysfasiatapaus. Sitä selitellään kaikin tavoin: "tää nyt on tällänen vaihe", "tää on kotona ihan erilainen", "se ei ota kontaktia, kun sinä oot niin värikkäästi pukeutunut eikä se oo toottunut sellaseen", "se ei leiki muitten kanssa kun se ei oo ollu päiväkodissa", "kyllä jokainen ajallaan puhumaan oppii"....
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Mun äidin suku on niin akateemista että hyvin voisin kuvitella tulevan sanomista ja kieltämistä jos jollakulla lastenlapsista ois jotain erityistarvetta. Kaikista pitää tulla ainakin lääkäri tai muu sellanen. Kai se on vaikea hyväksyä että voi olla seassa muunkinlaisia ihmisiä.

Ai. Mä oon taas ajatellu, että just akateemiset ihmiset, usein kasvatusalaan jotenkin perehtyneinä, ymmärtäisivät lapsen tuen tarpeen eri tavalla kuin muut...

Voi se niinkin olla. Meillä se on menny sitä rataa että jo äidin oli vaikea hyväksyä sitä etteivät kaikki lapset mene lukioon ja yliopistoon jne vaan osa hankki ammattikoulutuksen peruskoulun perään. Opinnoissa kyllä siis on käsitelty erityislapsia jne mutta oma suku ei sais olla kuitenkaan sellasta.
 

Yhteistyössä