Miksi miehille annetaan niin paljon anteeksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmettelenpä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmettelenpä

Vieras
Olen hiukan hätkähtäen lukenut tätä ja muita parisuhdetta ja perhe-elämää käsit-
televiä palstoja. (Enkä edes hiukan, vaan aika suurestikin hätkähtäen.) Ja hätkähtäminen koskee ihan sitä, että mitä kaikkea miesten toilailuja naiset tuntuvat olevan valmiita antamaan anteeksi ja katsomaan läpi sormien.

Siis meinaan vaan, että jos asetelma olisikin toisinpäin ja nainen se, joka on mokannut, niin olisiko mies sitä ollut valmis yhtä pitkälle katsomaan läpi sormien ja antamaan anteeksi. (Jotenkin minulla on sellainen tuntuma, että miehet ovat valmiita sietämään naiselta paljon vähemmän huonoa ja vastuutonta käytöstä, kuin mitä naiset ovat valmiita sietämään miehiltä)
 
Joidenkin suhteet eivät vaan ole tasavertaisia. Mulla on ollut sekä sellaisia suhteita, joissa minä olen mokaillut ja toinen antanut aina anteeksi, että sellaisia joissa se toinen on sekoillut ja minä hiljaisesti hyväksynyt kaiken.

Musta tuntuu, että jos jatkuvasti annetaan anteeksi toisen toilailut, niin sitä käytöstä on helppo jatkaa "kun eihän tästä mitään seuraamuksia tule". Sekä miesten että naisten siis.
 
Jotkut antaa miehille tosi paljon anteeksi, ja jotkut taas tuntuvat heittävän miehen pihalle ihan mitättömien syiden takia.

Uskoisin, että enemmistö kuitenkin elää suhtkoht tasavertaisina parisuhteessa. Se ei vaan ns. ylitä uutiskynnystä.
 
Katsohan kun naiset ei voi tehdä juuri mitään varsinaisesti väärin. naisellehan kaikki on sallittu. Kiukku, äkäily, hysteria, läimintä, pihtaus, vonkaus..

Miehillä taas ei naisten lukeman biologian kirjan mukaan ole edes hormoonitoimintaa, joten heidän toilailunsa vaativat moraalista anteeksiantoa.
 
Nämä perhettä ja parisuhdetta käsittelevät palstat antavat vähän vääristyneen kuvan. Näille kirjoittelevat yleensä naiset ja syyllinen on yleensä joku muu kuin itse eli mies. Lisäksi palstoilla kirjoitetaan värikkäämmin ja enemmän huonoista asioista eikä kaikki ole niin mustavalkoista kuin kirjoitusten perusteella luulisi.
 
Olen miettinyt ihan samaa, mä katon mun ukon touhuissa todella paljon sormien läpi. Mutta tiedän, että mieheni ei katselisi minulta yhtään niin paljon paskaa mitä minä olen häneltä kestänyt. Hän ei edes katsele minulta tietyn laista käytöstä. Mutta tämänkin kanssa on oppinut elämään.
 
ehkä yleisesti ottaen useammin noin päin. Mutta mä olen ainakin kohdellut miehiä niin tökerösti koko elämän ajan, etten itse olisi katsellut itseäni kovinkaan kauaa. Silti yksikään mies ei ole mua jättänyt, vaan antanut kaiken anteeksi. Itse taas en miehiltä kestä juuri mitään virheitä, joten jätän heidät joko pienistä virheistä tai sitten siitä syystä, etten kestä omaa käytöstäni heitä kohtaan.
 

Yhteistyössä