Miksi mies ei halua hyvitellä, pyytää anteeksi edes?

[vieras]

Jos teen jotain väärää tai loukkaan miestäni edes tarkoituksettomasti, paikkaan tilanteen totta kai anteeksipyynnöllä, mutta usein myös esim. valmistamalla maukkaan illallisen ja ostamalla hyvää viiniä tai jotain vastaavaa. Tuttavapiirissäni tuollainen ei ole kummallista miehiltäkään, vaan he hemmottelevat naisiaan jopa ilman varsinaista syytä.

Miksi minun mieheni ei halua hemmotella, hyvitellä tai edes pyytää anteeksi? Silloinkaan, kun tietää loukanneensa. Asiasta on puhuttu usein. Muutosta ei näy, ei mitään siihen viittaavaa, että mies olisi ymmärtänyt mitä olen sanonut eikä myöskään mitään siihen viittaavaa, että välittäisi. Ehkä hän ei koe sitä tarpeelliseksi, mutta se tässä mietityttääkin. Onko hän todella niin kylmä ja tunteeton?

Tämä on todella raskasta. Eihän anteeksipyyntöäkään kuuluisi joutua kerjäämään.

 

[halipupu]

täällä sama.. joskus olen miettinyt onko narsisti, ettei vain näe vikaa itsessään / tekemisissään..=(

 

[yhy]

Sama täällä, tuntuu että minussa se vika aina on tai en tajua jotain asiaa tms... =(

 

[Annuska]

Meillä on ollut joskus muutama mykkäkoulu, jonka minä olen sitten hyvittellyt loppuun, vaikka mielestäni olen ollut oikeassa (ainahan sitä jokainen on mielestään oikeassa...).

Jälkeenpäin olen kysynyt mieheltäni, että oisko hän voinut mitään elettä tehdä saadakseen ikävän tilanteen loppuun. Hän väittää tehneensä kädenojennuksia ja sovittelevia eleitä, mutta minä en ilmeisesti huomannut niitä lainkaan.

Eli toinen suuttui kahta kauheammin, kun elettä ei oltu muka huomaavinaan.

 

[hl]

taitaa olla yleistä että miehillä on "kovempi" luonne, ne taitaa ihmetellä, miksi nainen pyytelee anteeksi "joka asiaa"

 

[huoh]

Jos teen jotain väärää tai loukkaan miestäni edes tarkoituksettomasti, paikkaan tilanteen totta kai anteeksipyynnöllä, mutta usein myös esim. valmistamalla maukkaan illallisen ja ostamalla hyvää viiniä tai jotain vastaavaa. Tuttavapiirissäni tuollainen ei ole kummallista miehiltäkään, vaan he hemmottelevat naisiaan jopa ilman varsinaista syytä.

Miksi minun mieheni ei halua hemmotella, hyvitellä tai edes pyytää anteeksi? Silloinkaan, kun tietää loukanneensa. Asiasta on puhuttu usein. Muutosta ei näy, ei mitään siihen viittaavaa, että mies olisi ymmärtänyt mitä olen sanonut eikä myöskään mitään siihen viittaavaa, että välittäisi. Ehkä hän ei koe sitä tarpeelliseksi, mutta se tässä mietityttääkin. Onko hän todella niin kylmä ja tunteeton?

Tämä on todella raskasta. Eihän anteeksipyyntöäkään kuuluisi joutua kerjäämään.

Sama täällä... tylsää.. siksi yrtitän jo vältellä mitään konfliktitilanteita, koska se olen minä joka niistä kärsii, olin sitten oikeassa tai en. :/

 

[mie]

täällä ihan sama tilanne..ärsyttää ihan suunnattomasti ja nyt en aio tehdä itse pienintäkään elettä sopiakseni asioita, katotaan mihin se johtaa ja miten kauan mieheltä menee tajuta,e ttä hän voisi pyytää anteeksi..

 

[Annuska]

täällä ihan sama tilanne..ärsyttää ihan suunnattomasti ja nyt en aio tehdä itse pienintäkään elettä sopiakseni asioita, katotaan mihin se johtaa ja miten kauan mieheltä menee tajuta,e ttä hän voisi pyytää anteeksi..

Kannattaako? Ei tietenkän mitään vläiä, jos suhde ja yhteiselämä on muutenkin persiasta. Mutta jos toisesta tykkää, haluaa että kaikilla on mukavaa, niin kantsiiko sittenkään?

 

[ap]

Normaalisti en ole kyennyt esim. mykkäkouluun (ehkä hetkelliseen, mutta vain hyvin lyhyen ajan, kunnes olen sitten itse tullut vastaan ja alkanut sopia asiaa - yleensä olen loppujen lopuksi itse syyllistänyt itseni, vaikka minä en olisi tehnyt mitään väärää..), mutta nyt olen ollut pari päivää kuin en olisi huomannutkaan miestä. Mä yritän nyt käyttäytyä samoin kuin hän, ja tottahan näinkään ei voi loputtomiin jatkua, mutta annan hänelle aikaa huomata että ei tää näin toimi, ja mahdollisuuden pyytää itse anteeksi.

Sitten on TAAS keskustelun paikka, ellei tajua itse mokiaan ja "hyvitellä " niitä. Turhauttaa vain "jankata" aina samoista asioista... Luulis miehenkin ymmärtävän, että yhteiselo ois paljon, paljon helpompaa, kun molemmat pitäis kiinni yhteisistä "säännöistä " ja huolehtis niistä anteeksipyynnöistä jos on tehnyt itse jotain pahaa. Lisäksi ei tarvitsisi "nalkuttaa" (kuten mies varmaan sanomiseni kokee), jos hänkin hoitaisi oman osansa tässä suhteessa.

 

[vieras]

Meillä mies on vuosien saatossa oppinut pyytämään anteeksi, vaikeaa se oli alkuun. Hänellä se johtui ihan kotitaustasta: kotona mitään riitoja ei koskaan sovittu, riidoista seurasi vain jonkin aikaa mökötystä ja sitten taas kohta kaikki oli niinkuin ennenkin. Vaikeaa oli miehen oppia muunlaiseen ja ymmärrystä tarvittu molemmin puolin.