Miksi mies taas suuttui...

["Iippa"]

Ukko on nykyään tosi kiukkunen. Tuntuu, että joudun olemaan varpaillani koko ajan sen suhteen, mitä uskallan sanoa. Mies saattaa suuttua esim. jostain tekstiviestistä, kun on tulkinnut sen jotenkin väärin.

Tänään se suuttui, kun soitin ja kysyin, että mitä teet huomenna töiden jälkeen. (Asumme eri osotteissa) Sanoi menevänsä treenaamaan, johon totesin, että "ok, koska me sit nähtäis?"

Tähän sen reaktio oli marttyyrityyliin, että "ei mun tarvi mennä treenaamaan, voin tulla sun luo..." En ymmärtänyt tätä reaktiota lainkaan, vaan yritin selittää, että tottakai meet treenaamaan, kysyin vaan, että mikä päivä ehdittäis nähdä. No tämä sitten jauhaa taas samaa, että "ei mun tarvii, tuun sinne niin nähdään kun niin haluat", vaikka ihan selkeästi kuulen äänestä ettei se tosissaan tarkota sitä. (Ja myönsikin myöhemmin)

Tästä sitten saatiin riita aikaan, kun mies jauhoi tuota samaa ja yritin sanoa, että en missään vaiheessa tarkoittanut, että sen pitäisi jättää treenit mun takia väliin.

En vaan voi ymmärtää, et miten toinen voi suuttua jos kysyn, et koska nähdään? Miten sen voi ymmärtää niin, että sen mielestä tarkoitin sitä, että se ei saisi mennä treenaamaan? Mitä mun sitten olisi pitänyt sanoa? Oonko ite jotenkin niin pihalla, että en ymmärrä omia puheitani, että miten nyt taas suututin sen?

Jos joku sai tästä vuodatuksesta jotain selvää ja osaa auttaa niin hyvä. Jos ei niin ei parempi jättää vastaamatta....

 

["vieras"]

kuullostaa narsisti eksältäni.

 

["vieras"]

Ehkä se tulkitsee sun sanoja omien fiilistensä pohjalta, esim. ajatteli sun pettyvän, kun ei tule, ja siksi tulkitsi sun vastauksen arvosteluksi, vaikka se oli hyväksyvä toteamus ja asiallinen kysymys.

 

["Iippa"]

No sen verran täytyy sanoa, että olen kans kerran VALITETTAVASTI joutunut "parisuhteeseen" narsistin kanssa ja tämä nykyinen ei ole samanlainen, onneksi.

Ei se aina ole ollut tuollainen, mutta nyt viime aikoina "saan" sen suuttumaan kaikesta, vaikka oikein yrittämällä yritän varoa sanojani ja ymmärtää kaikkea, kun sillä menee ylitöiksi ja ei siksi nähdä tai se haluaa töiden jälkeen treenata ja ei siksi nähdä. Silti se suuttuu...

 

["Iippa"]

No kyllähän mä tietysti petyinkin, mutta en sanonut sitä sille. Ymmärrän, että se haluaa mennä treenaamaan, mutta eikö se ole normaalia, että harmittaa jos ei nähdä? En kuitenkaan pura sitä harmitusta mieheen, sillä en edes sano sitä. Ymmärtäisin sen suuttumuksen jos alkaisin nalkuttaa siitä, että "kun ei taaskaan nähdä."

 

["vierailija"]

Ihan pian se sanoo, ettei jaksa enää sun kanssa, kun sä valitat aina kaikesta.
Selkeästi hakee sun sanomisista tekosyitä syyttää sua.
Kannattaa nostaa kissa pöydälle ja kysyä suoraan, miksi suuttuu viattomista asioista.

 

[kunhan arvelen]

sillä on syyllinen olo, siksi. sitä on raskasta kestää, ja kun projisoi sen sinun syyttelevyydeksi, niin saa itse kiukutella. kiukuttelu taas on suorastaan mukavaa, ainakin kun syyllisyydentunteeseen verrataan.

 

[Miehesi Jukka]

[QUOTE="Iippa";26587822]Ukko on nykyään tosi kiukkunen. Tuntuu, että joudun olemaan varpaillani koko ajan sen suhteen, mitä uskallan sanoa. Mies saattaa suuttua esim. jostain tekstiviestistä, kun on tulkinnut sen jotenkin väärin.

Tänään se suuttui, kun soitin ja kysyin, että mitä teet huomenna töiden jälkeen. (Asumme eri osotteissa) Sanoi menevänsä treenaamaan, johon totesin, että "ok, koska me sit nähtäis?"

Tähän sen reaktio oli marttyyrityyliin, että "ei mun tarvi mennä treenaamaan, voin tulla sun luo..." En ymmärtänyt tätä reaktiota lainkaan, vaan yritin selittää, että tottakai meet treenaamaan, kysyin vaan, että mikä päivä ehdittäis nähdä. No tämä sitten jauhaa taas samaa, että "ei mun tarvii, tuun sinne niin nähdään kun niin haluat", vaikka ihan selkeästi kuulen äänestä ettei se tosissaan tarkota sitä. (Ja myönsikin myöhemmin)

Tästä sitten saatiin riita aikaan, kun mies jauhoi tuota samaa ja yritin sanoa, että en missään vaiheessa tarkoittanut, että sen pitäisi jättää treenit mun takia väliin.

En vaan voi ymmärtää, et miten toinen voi suuttua jos kysyn, et koska nähdään? Miten sen voi ymmärtää niin, että sen mielestä tarkoitin sitä, että se ei saisi mennä treenaamaan? Mitä mun sitten olisi pitänyt sanoa? Oonko ite jotenkin niin pihalla, että en ymmärrä omia puheitani, että miten nyt taas suututin sen?

Jos joku sai tästä vuodatuksesta jotain selvää ja osaa auttaa niin hyvä. Jos ei niin ei parempi jättää vastaamatta....[/QUOTE]

Lopeta se pihtaaminen niin kiukkuisuus häviää kuin tuhka tuuleen toki voit tietysti jatkaa pihtaamista ja todeta vähän ajan päästä minun löytäneeni uuden naisen joka ei pihtaa.

 

["diu"]

[QUOTE="vierailija";26587906]Ihan pian se sanoo, ettei jaksa enää sun kanssa, kun sä valitat aina kaikesta.
Selkeästi hakee sun sanomisista tekosyitä syyttää sua.
Kannattaa nostaa kissa pöydälle ja kysyä suoraan, miksi suuttuu viattomista asioista.[/QUOTE]

Tätä mäkin ajattelin...

 

["Iippa"]

Tää on ihan hirveetä, kun tykkään siitä miehestä ihan kauheesti ja meillä on ihania hetkiä yhdessä. Mut sit se yhtäkkiä kilahtaa jostain mun mielestä turhasta. Siitä tulee ihan epätoivoinen olo, kun en tiedä mitä tein väärin, niin on vaikea korjatakaan mitään.

Toi syyllisyysjuttu kuulostaa kyllä ihan järkevältä. En vaan tiedä miksi sillä olisi syyllinen olo. Pettämistä en kyllä epäile. Ehkä siksi, kun nähdään sen töiden takia niin harvoin?

 

["Iippa"]

Kiitos Jukka. Et kuitenkaan ole mieheni, sillä me kyllä harrastamme seksiä joka ikinen kerta kun näemme. Kiitos kuitenkin viiltävästä analyysistäsi. Pihtaamisesta mieheni ei ainakaan voi olla kiukkuinen.

 

[njaa]

No jos maltat niin pidä hetki soittelu jne taukoa ja anna sen soittaa kun hänellä on aikaa nähdä, Jos hänellä on suhteessa enemmän työ yms. menoja, voi enemmän vapaata viettävän toisen puolen yhteydenotot ärsyttää. Kokemusta on. Vaikka niitä tulisi joskus kerrankin viikossa vain niin se voi tuntua häiritsevältä kun itse tekee töitä tukka putkella ja haluaisi joskus rentoutua ihan oman aikataulun mukaan. Joskus noista tilanteista pääsee valitettavasti eroon kilahtamalla nopeasti sen sijaan että joutuu selittelemään ja lässyttämään..

 

[TJEU]

Kokeile tosiaan pitää tauko yhteydenpidossa. Anna ns. tilaa. Mutta musta kuulostaa, että mies on joko väsynyt suhun ja etsii syitä lopettaa, kun ''tää ei nyt toimi'' tai sitten tuntee syyllisyyttä jostain (ja yrittää saada sut lopettamaan suhde).

Kauanko olette seurustelleet?

 

[Miehesi jukka]

[QUOTE="Iippa";26587987]Kiitos Jukka. Et kuitenkaan ole mieheni, sillä me kyllä harrastamme seksiä joka ikinen kerta kun näemme. Kiitos kuitenkin viiltävästä analyysistäsi. Pihtaamisesta mieheni ei ainakaan voi olla kiukkuinen.[/QUOTE]

Ei ole ikinä kiukkuinen

Jouluna ja juhannuksena se ei vain riitä


Aivan sama asia,kun jotkut naiset pelkäävät miehensä pettävän,mutta pihtaavat pillua.

Mies,joka saa kotona seksiä niin paljon kuin haluaa ei petä vaimoaan 99,99% varmuudella tuo

0,01% kuuluu niille,jotka pettävät saavat tai eivät kotona seksiä.

 

["vieras"]

Alkuhuuma on ohi ja on oma itsensä? Näin ainakin mulla kävi mieheni kanssa. Sekin aina olettaa mun sanomisten sisältävän jonkun piiloviestin. Välillä syyttää vittuilusta, kun sanon jotain täysin tavallista ilman taka-ajatuksia. Ja suuttuu ihan kummallisista asioista.

 

["Iippa"]

No puolisen vuotta ollaan virallisesti oltu yhdessä, mutta tapailtu "epävirallisesti" useempia vuosia. Toi jälkimmäisin kirjoitus voisi olla mun kirjoittama. Meillä käy juuri näin, että se luulee usein että vittuilen, vaikka en tosiaankaan ole vittuillut. Ja sitten sen luke rivien välistä, vaikka siellä ei ole mitään!

Ja kiitos taas Jukka, mutta kuten sanoin, niin seksistä tässä ei ole kyse.

 

[kunhan arvelen]

Tunnen yhden tuollaisen, jolla on ihmeellinen taito kuulla olemattomia. Heikko itsetunto ja jatkuva riittämättömyydentunne. Oletus, että sinä olet teistä se älykkäämpi.

Puhu sille asiasta ja kerro mikä sinun näkökulmastasi on tilanne. Sano, että menet jo niin epävarmaksi oman olemisesi suhteen että pyydät, voisiko hän ystävällisesti toistaa kaikki lauseet jotka tulkitsee vittuiluksi tai syytöksiksi, että voit ne heti kiistää tuoreeltaan.

 

["vieras"]

Meillä 10 vuoden yhdessä olon aikoihin oli tuollaista hetken aikaa. Syyksi paljastui työpaikan ongelmat, jotka tuli pahasti läpi miehellä kotona, eikä edes puhunut ongelmista mitään. Työpaikan vaihdon jälkeen alkoi olla taas oma itsensä.

 

["vieras"]

Tunnen yhden tuollaisen, jolla on ihmeellinen taito kuulla olemattomia. Heikko itsetunto ja jatkuva riittämättömyydentunne. Oletus, että sinä olet teistä se älykkäämpi.

Puhu sille asiasta ja kerro mikä sinun näkökulmastasi on tilanne. Sano, että menet jo niin epävarmaksi oman olemisesi suhteen että pyydät, voisiko hän ystävällisesti toistaa kaikki lauseet jotka tulkitsee vittuiluksi tai syytöksiksi, että voit ne heti kiistää tuoreeltaan.[/QU´

Tuon ihmistyyppi suuttuu 90 % varmuudella tuollaisesta kyselystä.

 

["hankala"]

Tunnen yhden tuollaisen, jolla on ihmeellinen taito kuulla olemattomia. Heikko itsetunto ja jatkuva riittämättömyydentunne. Oletus, että sinä olet teistä se älykkäämpi.

Puhu sille asiasta ja kerro mikä sinun näkökulmastasi on tilanne. Sano, että menet jo niin epävarmaksi oman olemisesi suhteen että pyydät, voisiko hän ystävällisesti toistaa kaikki lauseet jotka tulkitsee vittuiluksi tai syytöksiksi, että voit ne heti kiistää tuoreeltaan.[/QU´

Tuon ihmistyyppi suuttuu 90 % varmuudella tuollaisesta kyselystä.

jep

se tulee tulkitsemaan tuonkin vittuiluna..

 

[ob]

Tamponi perseessä ja hapideis?




[QUOTE="Iippa";26587822]Ukko on nykyään tosi kiukkunen. Tuntuu, että joudun olemaan varpaillani koko ajan sen suhteen, mitä uskallan sanoa. Mies saattaa suuttua esim. jostain tekstiviestistä, kun on tulkinnut sen jotenkin väärin.

Tänään se suuttui, kun soitin ja kysyin, että mitä teet huomenna töiden jälkeen. (Asumme eri osotteissa) Sanoi menevänsä treenaamaan, johon totesin, että "ok, koska me sit nähtäis?"

Tähän sen reaktio oli marttyyrityyliin, että "ei mun tarvi mennä treenaamaan, voin tulla sun luo..." En ymmärtänyt tätä reaktiota lainkaan, vaan yritin selittää, että tottakai meet treenaamaan, kysyin vaan, että mikä päivä ehdittäis nähdä. No tämä sitten jauhaa taas samaa, että "ei mun tarvii, tuun sinne niin nähdään kun niin haluat", vaikka ihan selkeästi kuulen äänestä ettei se tosissaan tarkota sitä. (Ja myönsikin myöhemmin)

Tästä sitten saatiin riita aikaan, kun mies jauhoi tuota samaa ja yritin sanoa, että en missään vaiheessa tarkoittanut, että sen pitäisi jättää treenit mun takia väliin.

En vaan voi ymmärtää, et miten toinen voi suuttua jos kysyn, et koska nähdään? Miten sen voi ymmärtää niin, että sen mielestä tarkoitin sitä, että se ei saisi mennä treenaamaan? Mitä mun sitten olisi pitänyt sanoa? Oonko ite jotenkin niin pihalla, että en ymmärrä omia puheitani, että miten nyt taas suututin sen?

Jos joku sai tästä vuodatuksesta jotain selvää ja osaa auttaa niin hyvä. Jos ei niin ei parempi jättää vastaamatta....[/QUOTE]

 

["vieras"]

Mielestäni ihmissuhde ei ole terveellä pohjalla jos toinen joutuu miettimään sanomisiaan siinä pelossa että toinen taas suuttuu.

 

["Iippa"]

No eihän sen tietysti niin pitäisi olla. Ja se on hirveen ahdistavaa. Mies ei kuitenkaan ole tällä hetkellä yhtään oma itsensä, en vain ymmärrä, että miksi se nyt ottaa kaiken sanomani haudanvakavasti ja suuttuu mitättömistä asioista. Ei se aina ole ollut tällaista. En voi edes vitsailla juuri mistään, kun se suuttuu, kun luuli, että olin tosissani. Ei auta selittelyt perään...

 

["vieras"]

[QUOTE="Iippa";26588374]No eihän sen tietysti niin pitäisi olla. Ja se on hirveen ahdistavaa. Mies ei kuitenkaan ole tällä hetkellä yhtään oma itsensä, en vain ymmärrä, että miksi se nyt ottaa kaiken sanomani haudanvakavasti ja suuttuu mitättömistä asioista. Ei se aina ole ollut tällaista. En voi edes vitsailla juuri mistään, kun se suuttuu, kun luuli, että olin tosissani. Ei auta selittelyt perään...[/QUOTE]

Tai sitten se ei enää jaksa esittää unelmakumppania ja totuus paljastuu pikkuhiljaa.

 

[kunhan arvelen]

[QUOTE="vieras";26588346]Mielestäni ihmissuhde ei ole terveellä pohjalla jos toinen joutuu miettimään sanomisiaan siinä pelossa että toinen taas suuttuu.[/QUOTE]

No ei olekaan. Mutta monessa perheessä se on tuota, ja usein molemmilla on ongelma. Toinen on liian arka ja toinen liian hyökkäävä.

Ideaalitapauksessa molemmat pystyvät kouluttamaan toisiaan rohkeiksi ja rennoiksi, jos tahtoa riittää. Se toinen vaihtoehto onkin sitten ankeampi.