Miksi minä en saa olla edes pientä hetkeä onnellinen tai iloinen jostain???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eräs vakkari harmaana ja väsyneenä...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eräs vakkari harmaana ja väsyneenä...

Vieras
..vaan aina tulee paskaa niskaan eli aina jos meidän perheelle tapahtuu jotain edes vähän parempaa niin heti tulee jotain paskaa heti....

Ja ei, musta ei tunne tuolta vaan se on niin... Miksi elämä ei voisi olla helppoa edes joskus???? edes pienen hetken??? miksi mä en saa olla iloinen/ onnellinen???

Nyt mun päivän kaatoi niin "pieni" asia kuin että mies voitti aamulla pelikoneesta 100e joka tuli enemmän kuin tarpeeseen. Nyt sitten kun se lähti käymään kaupassa, se yritti peruuttaa ruudusta pois, niin joku idiootti tuli sen taakse suurella nopeudella (iso parkkipaikka) ja se on aina peruuttajan vika....


Tiedän olen muutenkin väsynyt...
 
Sama mulla, tuntuu että kaikille muille itsestäänselvät asiat on meille aivan harvinaisia. Töitä ei löydy millään, ei ole varaa mihinkään, ikinä ei satu mukavia yllätyksiä, ei ole oikeastaan kavereita ja kaikki kohtelee muutenkin kuin roskaa... Ei tätä jaksa, tai ainakin tietää että aina tulee jotain ikävempää lisää, on aina tullut.
 
Ei meillä vaan kolarit oo onneen vaikuttaneet :) keväällä 2008 meni 400 euroa kun kolaroitiin ja se on meille tosi iso raha. En silti kokenut minkäänlaista surua tai epätoivoa. Sellaista tapahtumaa vaan kuuluu arkeen. Arjen onni on ihan eri juttu.. Se on sitä kun arki sujuu hauskasti :D Ja viime kesänä meni autoon 1500 euron remppa josta ei saatu rahaa takaisin. Enkä sitäkään surrut edes murto-osa sekuntia vaikka piti kiristää ruokaostoksista ja jopa matkustelu jättää väliin!

Uskon että olet vain pessimisti. Otat pikkujutut liian vakavasti. Lopeta murehtiminen ja nauti hetkestä :) !
 
eihän toi ole mikään suru: Teidän perheessä taitaa olla vähän paremmat tulot... Meillä tuo sun mainitsemä 400e on koko kuukauden ruokaraha ja meidän perheeseen kuuluu kuitenkin enemmän kuin yksi lapsi...

ja vieraalle: susta taitaa tuntua ihan samalta kuin minustakin... En tiedä kauanko enää jaksan, tai no.. pakko jaksaa kun ei ole vaihtoehtoa...
 
ja on aivan naurettavaa sanoa että lopeta murehtiminen, jos oikeasti elämä on yhtä paskaa. Vaikea on nauraa jos ei muille normaaleja perusasioita voi millään saada kuntoon, kun mikään ei vaan onnistu.
 

Yhteistyössä