Miksi minun aikani on täysi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja masentunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

masentunut

Vieras
Olen 32-vuotias neljänlapsen isä. Äitini kuoli vuosia sitten. Sen jälkeen olen paininut masennuksen kanssa. Lääkkeitä syön ja käyn terapiassa. Välillä on helpompaa ja välillä vaikeampaa. Velipoikani teki itsemurhan muutama vuosi sitten. Hän myös kärsi samoista ongelmista. Syyt masennukseeni johtuvat varmaankin sukurasitteesta ja toinen vaikuttava tekijä on ollut talous. Tein konkurssin ja minulle jäin velkaa helvetisti. Hakeuduin velkajärjestelyyn ja nyt tuli päätös,että se aloitetaan. Tuon päätöksen jälkeen olen vaipunut entistä syvemmälle. Ajatukseni seilaa ihanan lapsuuteni ja nuoruuteni väliä koko ajan. Silloin sain elää sitä ihanaa elämää, jota haluaisin elää nytkin. Kun herään ajatuksista tähän päivään ja huomaan, etten voi enään elää niitä aikoja uudelleen, tulee mieleeni velipoika. Ymmärrän velipoikaa ja sen itsemurhan tekemisen. Onhan tosi asia, että jos ihmisen sisältä sammuu jokin, ei se voi elää pelkän ulkokuoren avulla. Minulla se jokin alkaa hiipumaan, jos ei ole sitten sammunut. Olen alkanut järjestellä asioita tulevaisuutta varten. Mikä minun on? Minulla on ihana perhe. Talous kunnossa. Töitä saan tehdä ja fyysisesti olen hyvässä kunnossa. Itsemurhan ajatus on tullut yhä useammin ajatuksiini. Sen tekeminen ei minua pelota. Ainoa huolenaiheeni on tänne jäävät lapseni ja vaimoni. Selviääkö he? Varmasti, onhan he jaksaneet katsella minua jo vuosia, tai oikeastaan minun poissaoloa. Enhän ole ollut heidän läsnä enään vuosiin. Vain kotona sängynpohjalla omissa maailmoissa. En tiedä mitä teen. Onko minun aikani täysi?


Sori hirvittävät kirjoitusvirheet.
 
kurja juttu. hyviä ihmisiä (kuten sinä?) käytetään hyväksi ja he masentuvat. onko sinulle käynyt näin?

en usko mihinkään geeneihin, ikävät kokemukset kun niitä on liikaa tai tarpeeksi isoja, masentavat kenet vain. esim. jos näkö tai jalat menisivät, useimmat masentuisivat.
 
Meillä oli kuusi vuotta sama tilanne, 5 lasta ja velkajärjestely alkamassa. Mieheni mietti myös itsemurhaa ja oli sitä mieltä että meidän olisi parempi ilman häntä. Mutta minkä ihanan isän lapset olisivat menettäneetkään! Saimme velkajärjestelyn loppuun kunnialla vaikka rankkoja hetkiä oli paljon!! lasten sairastellessa ja aina kituuttaessa rahojen kanssa mutta se kannatti! Nyt olemme velattomia ja maailma on avoin ja loppujen lopuksi se 5 vuotta meni yllättävän nopeasti! Uskomatonta mutta totta! Voit itse päättää ajatustesi suunnan ,jos vain haluat ja sinullahan on siihen maailman paras syy- ihana perhe! Ihanaa syksyä sinulle ja perheellesi:)
 
Sinun aikasi ei ole täysi. Et voi millään tietää, mitä elämä vielä tuo. Olen itsekin kärsinyt vakavasta masennuksesta vuosia sitten, ja olen helvetin tyytyävinen, etten mennyt silloin narunjatkoksi. Kai puhut terapiassa samoin kuin nyt täällä? Jos et, niin puhu. Ja jos tämä terapeutti ei tunnu auttavan sinua, vaihda terapeuttia. Niin minä tein ja se oli fiksua. Toinen oli tosi hyvä. Ja miten helvetin kurjalta sinusta nyt tuntuukin, niin niin ei tule jatkumaan aina. Elämässä tapahtuu yllättäviä käänteitä monta kertaa. Ja kun mietit selviäisivätkö lapsesi isän itsemurhasta... no, minä en olisi selvinnyt oman isäni itsemurhasta - olisitko sinä? Isät ovat helvetin tärkeitä olla olemassa, vaikka ne vaan makaisi sängyn pohjalla. Tsemppiä sinulle.
 
Velkajärjestelyhän yleensä auttaa eteenpäin ja helpottaa elämää. Tuttavapiirissä parilla ihmisellä myös käynyt näin.

Jollekin kannattaisi mennä puhumaan, onhan sinulla neljä lasta, jotka kyllä kärsisivät paljon enemmän, jos päättäisit itse päiväsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Sanoit, että sulla hirveät velat, mutta silti talous kunnossa? Mitä meinaat ?

Minulla on/oli. Nyt kun velkajärjestely aloitettiin ja hoidan määrätyt kuukausierät velkojille. Jos en hoida, niin taas ne lasahtaa kaikki maksettaviksi. Sen puitteissa talous on kunnossa. Kunhan hoidan tuota velkajärjestelyä kunnialla.
 
mene puhumaan ja hae apua uudestaan/ lisää. sinulla on kaikki mahdollisuudet saavuttaa valoisampi tulevaisuus jossa osaat myös nauttia.
olen itse pyörinyt ahdistuksen ja väsymyksen kanssa koska olen menettänyt 4 läheistä kahden vuoden aikana ja sairastunut itse. nautin hyvistä hetkistä ja kestän huonoja hetkiä. geeneissä voi olla osa syy, mutta oikealla avulla ne voidaan korvata.
 
Elä tarkoituksella tee sitä omille lapsillesi, mitä itse olet joutunut kokemaan. Eli vanhemman menetys. Se on lapselle varmasti kamalinta maailmassa :/ Ehdottaisin vaihtamaan terapeuttia, jos nykyinen ei osaa vastata tarpeistasi. Onko välit vaimoon ja lapsiin kunnossa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja niina:
Elä tarkoituksella tee sitä omille lapsillesi, mitä itse olet joutunut kokemaan. Eli vanhemman menetys. Se on lapselle varmasti kamalinta maailmassa :/ Ehdottaisin vaihtamaan terapeuttia, jos nykyinen ei osaa vastata tarpeistasi. Onko välit vaimoon ja lapsiin kunnossa?

Minulla on aivan ihana vaimo ja lapset. Vaimo tässä on kanssa kovalla koetuksella, kun ei minusta ole kotona juuri apua. Hattua nostan hänelle. Lapset minusta säälittää eniten. Minkälainen isä minä heille oikein olen? isä joka käy töissä ja kotiin tullessa painuu peiton alle ja on sieltä vaikeasti puhuteltava. Välit meillä on erittäin hyvät ja lämpimät.
 
Mä voisin kans sanoa, et älä tee sitä lastes takia. Isäni tappoi itsensä kun mä olin 15v. ja vielä tähänkin päivään mennessä ja elämäni loppuun asti se asia vainoaa mua. Tiedän, et isä oli sairas. Ja varmaan ratkaisunsa ei ollu mitenkään helppo hänelle, mut en mä siltikään tule ikinä ymmärtämään miksi hän ei halunnu elää, edes meidän lasten takia.
 
Lapsesi EIVÄT SELVIÄ itsemurhastasi. Jollakin tasolla he tulisivat aina syyttämään itseään ja pitämään itsemurhaasi HEIDÄN aiheuttaminaan. Itsemurha on lopullinen ratkaisu sinulle ja elämän mittainen tuska lapsillesi. Itsemurhasta ei ole paluuta, kuolema ei ole mikään lepokoti, jonne mennään vähäksi aikaa voimia keräämään ja palataan sitten kun jaksetaan tai kun muut ovat laittaneet tilanteen kuntoon. Hae kiltti apua, itsesi ja perheesi tähden. Konkka ei ole maailman loppu, mutta sinun itsemurhasi on lastesi maailman loppu, koska heille se vuoren varmasti on heidän lapsuutensa loppu.
 
Ole niin kiltti ja yritä löytää valoa ja poispääsy masennuksestasi!! Asiat eivät ole oikeasti niin huonosti kuin koet tai tunnet. Sinulla on mahdollisuus kokea vapautunutta iloa ja onnea, kunhan annat itsellesi siihen mahdollisuuden!! Tee pääsi sisällä päätös, että nyt loppu tämä kärvistely ja ala toimeen! Älä jää paikoillesi, vaan työskentele onnen eteen! Vaikka kuinka väsyttäisi! Vaikka kuinka pahalta tuntuisi!

Et voi tehdä vaimollesi tai lapsillesi niin julmaa tekoa. He tarvitsevat sinua. Minä tiedän miltä tuntuu oman vanhemman itsemurha. Jos voisin sanoa vanhemmalleni seuraavan, niin taatusti sen sanoisin: "Sinä et saatana jätä meitä tänne! Sinä et hylkää meitä! Minä tarvitsen sinua! Rakastan sinua! Elä jätä meitä, koska se tekee niin kipeää! Lopeta tuo itsmurhasta vatvominen, elä ja auta minua elämään! Opetellaan nauttimaan elämästä yhdessä! Mutta hitto soikoon, et jätä meitä tänne kesken kaiken. Onnellista elämää on vielä jäljellä ja ilman sua maailma on paljon pimeänpi paikka! Me tarvitsemme sua! Lopeta se jauhaminen ja elä!"

Oman vanhemman itsemurhasta jäi minulle elinikäinen trauma ja ikävä. Paha olo seuraa, ikävä, syyllisyys, masennus, syytökset, viha, suru... Iso iso möykky, joka seuraa ja jota ei voi ymmärtää. Elä tee sitä lähimmäistesi vuoksi!

Sinä pääset sieltä kuopasta ylös, kunhan lopetat itsesäälin ja alat töihin. Töihin paremman tulevaisuuden puolesta. Nyt päätät. Sano itsellesi. Enää en kärvistele. Enää en sure. Enää en ole paikollani, vaan ryhdyn toimeen onnen etsimiseksi. Katso lapsiasi. Katso vaimoasi. Heillä on sinulle vielä paljon annettavaa. Nauti heistä. Nauti elämästä. Uskalla ja väsymyksestä huolimatta tehdä jotain mikä tekee sinut onnelliseksi. Lopeta turha ressaaminen. Asiat eivät oikeasti ole niin huonosti kuin kuvittelet.

Voimia ja tsemppiä!
 
miksi nykyihmisen pitäisi aina jaksaa olla tehokas.
makaa vaan kun siltä tuntuu, mutta käy välillä kävelemässä jonkun lapsen kanssa tai jotain kivaa.
 
Kurja tilanne.

Toivon todella sydämestäni, ettet tee sitä. Yritä ajatella kuinka kauhean loppuelämän aiheutat lapsillesi ja sitä kautta altistat myös lapsesi samaan jatkumoon. Katkaise kierre! :hug:

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ole niin kiltti ja yritä löytää valoa ja poispääsy masennuksestasi!! Asiat eivät ole oikeasti niin huonosti kuin koet tai tunnet. Sinulla on mahdollisuus kokea vapautunutta iloa ja onnea, kunhan annat itsellesi siihen mahdollisuuden!! Tee pääsi sisällä päätös, että nyt loppu tämä kärvistely ja ala toimeen! Älä jää paikoillesi, vaan työskentele onnen eteen! Vaikka kuinka väsyttäisi! Vaikka kuinka pahalta tuntuisi!

Et voi tehdä vaimollesi tai lapsillesi niin julmaa tekoa. He tarvitsevat sinua. Minä tiedän miltä tuntuu oman vanhemman itsemurha. Jos voisin sanoa vanhemmalleni seuraavan, niin taatusti sen sanoisin: "Sinä et saatana jätä meitä tänne! Sinä et hylkää meitä! Minä tarvitsen sinua! Rakastan sinua! Elä jätä meitä, koska se tekee niin kipeää! Lopeta tuo itsmurhasta vatvominen, elä ja auta minua elämään! Opetellaan nauttimaan elämästä yhdessä! Mutta hitto soikoon, et jätä meitä tänne kesken kaiken. Onnellista elämää on vielä jäljellä ja ilman sua maailma on paljon pimeänpi paikka! Me tarvitsemme sua! Lopeta se jauhaminen ja elä!"

Oman vanhemman itsemurhasta jäi minulle elinikäinen trauma ja ikävä. Paha olo seuraa, ikävä, syyllisyys, masennus, syytökset, viha, suru... Iso iso möykky, joka seuraa ja jota ei voi ymmärtää. Elä tee sitä lähimmäistesi vuoksi!

Sinä pääset sieltä kuopasta ylös, kunhan lopetat itsesäälin ja alat töihin. Töihin paremman tulevaisuuden puolesta. Nyt päätät. Sano itsellesi. Enää en kärvistele. Enää en sure. Enää en ole paikollani, vaan ryhdyn toimeen onnen etsimiseksi. Katso lapsiasi. Katso vaimoasi. Heillä on sinulle vielä paljon annettavaa. Nauti heistä. Nauti elämästä. Uskalla ja väsymyksestä huolimatta tehdä jotain mikä tekee sinut onnelliseksi. Lopeta turha ressaaminen. Asiat eivät oikeasti ole niin huonosti kuin kuvittelet.

Voimia ja tsemppiä!




Se on jännä juttu, kun yrittää nousta sängystä ylös tekemään jotain, niin jalat menevät hyytelölle. Ne ei yksinkertaisesti kannattele ja on pakko mennä takaisin pitkälleen. Lisäksi, kun nousen pystyyn, tulee erittäin tympeä ja väsyttävä olo. Töissä jaksan jotenkin käydä, mutta kaikki vapaa-ajat olen pitkällään. Saa nähdä mitä aika tuo tullessaan.
 
joko tämä on provo tai joku vinkuu eikä ota otetta elämästään. kukaan toinen ei voi elää elämääsi puolestasi. MUILLAKIN ihmisillä ON vaikeaa, joten lopeta vinkuminen ja hoida masennuksesi kuntoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoh hoijaa:
joko tämä on provo tai joku vinkuu eikä ota otetta elämästään. kukaan toinen ei voi elää elämääsi puolestasi. MUILLAKIN ihmisillä ON vaikeaa, joten lopeta vinkuminen ja hoida masennuksesi kuntoon.

Niin, huoliahan ei saa valittaa ja toisilta ei voi yhtään empatiaa odottaa. Jokainen hoitakoon itsensä hiljaa ja nurisematta. Aina jollain on asiat vielä huonommin - siksi ei ole oikeutta valittaa mistään. Suu kiinni ja elä elämäsi.


:/ Vai olisko kuitenkin joku toinen tapa olla ja osallistua?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoh hoijaa:
joko tämä on provo tai joku vinkuu eikä ota otetta elämästään. kukaan toinen ei voi elää elämääsi puolestasi. MUILLAKIN ihmisillä ON vaikeaa, joten lopeta vinkuminen ja hoida masennuksesi kuntoon.

Olipa kyllä ikävästi sanottu! Onneksi en itse eksynyt palstalle kun olin vakavasti masentunut...:(

Hae ap apua, olin itse samassa jamassa reilu vuosi sitten, pääsin terapiaan, sain lääkityksen ja muuta apua ja nyt voin jo ihan hyvin ja olen taas suhteellisen työkykyinen. Masennuksen takia ei kannata kuolla, tuossa lause joka herätti minut. Äitini teki itsarin, kannan sitä aina mukanani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoh hoijaa:
joko tämä on provo tai joku vinkuu eikä ota otetta elämästään. kukaan toinen ei voi elää elämääsi puolestasi. MUILLAKIN ihmisillä ON vaikeaa, joten lopeta vinkuminen ja hoida masennuksesi kuntoon.



Ei nämä minua satuta. Olen huono ihminen ja epäonnistunut elämässä, joten kyllä minua voi haukkua mielinmäärin. En kerjää sääliä. Nämä kaverit, jotka täällä tämmöisiä heittelee on yleensä pumpulikorissa kasvatettuja ja joilla on leikkihuoneen ikkuna ollut metsään päin.
 
Ap, miten usein käyt terapiassa? Lukemani perusteella tarvitsisit erittäin intensiivistä terapiaa eli vähintään kerran viikossa. Onko lääkitystäsi tarkistettu hiljattain? Usein käy niin, että masentuneelle määrätään lääkitys, jonka vaikutusta/tehoa ei kuitenkaan pahemmin seurailla.. Ihminen saattaa syödä väärää lääkettä tai annostusta pitkäänkin. Eihän lääkitys tietenkään yksistään ihmistä paranna, mutta kun se on kunnossa, masentunut pystyy paremmin käsittelemään tunteitaan ja terapiastakin on enemmän hyötyä.
 

Yhteistyössä