V
vierasvierasvieras
Vieras
Vähän ihmetyttää, kun olen törmännyt taaperoni kanssa tällaiseen äitien silmienpyörittelyyn liikkuessani poikani kanssa etenkin julkisilla kulkuvälineillä. Poika on siis juuri täyttänyt puolitoista vuotta ja on ikäisekseen jonkin verran keskivertoa pidempi, mutta painoltaan justiinsa keskikäyrällä tai vähän alle. Minusta hän näyttää täysin sopusuhtaiselta, jopa pitkältä ja aika hoikalta pojalta.
Poika on kehittynyt juuri niin kuin ikätasoon kuuluu muuten, mutta puhetta ei oikein vielä tule (tätä seuraillaan). Kovasti juttelee omiaan, mutta oikeita sanoja tulee vain muutamia ja nekin yleensä kotioloissa, vähän ujo poika kun on eikä yleensä kovasti puhele "ihmisten ilmoilla", nauraa kyllä sitäkin enemmän.
Minua on alkanut ihmetyttää se, että etenkin kun liikumme julkisilla ja viereen sattuu toinen äiti, yleensä tyttölapsen äiti, tämä heittelee poikaani ja minuun kummallisia ilmeitä, jos poikani avaa suunsa ja sieltä ei tule kuin sitä omaa juttua. Poika on usein pidempi kuin nämä vieressä istuvat tytöt, jotka oman arvioni mukaan ovat ehkä parivuotiaita ja ylikin reippaasti (päättelen tämän mm. siitä, että usein sellainen samanlainen taaperomaisuus puuttuu, jota pojassani vielä on ulkonäöltään). Pari kertaa olen kysynytkin kun on oikein tuijotettu, että minkä ikäiseksi poikaani luulet, ja sitten on yllätytty kun kerron iän.
Mistä tämä johtuu? Ihmettelen kovasti, kun ei kai sen pitäisi muiden asia olla mihin tahtiin poikani kehittyy. Kyllä puhetta varmaan ajastaan sitäkin tulee, samanlainen on isänsä ollut aikanaan, ja rauhallinen (ja pitkä) mies on nykyisin. Harmittaa vaan, kun poikaan jatkuvasti kohdistuu ihme odotuksia, ja sitten ihmetellään että ai onkin niin pieni vasta.
Poika on kehittynyt juuri niin kuin ikätasoon kuuluu muuten, mutta puhetta ei oikein vielä tule (tätä seuraillaan). Kovasti juttelee omiaan, mutta oikeita sanoja tulee vain muutamia ja nekin yleensä kotioloissa, vähän ujo poika kun on eikä yleensä kovasti puhele "ihmisten ilmoilla", nauraa kyllä sitäkin enemmän.
Minua on alkanut ihmetyttää se, että etenkin kun liikumme julkisilla ja viereen sattuu toinen äiti, yleensä tyttölapsen äiti, tämä heittelee poikaani ja minuun kummallisia ilmeitä, jos poikani avaa suunsa ja sieltä ei tule kuin sitä omaa juttua. Poika on usein pidempi kuin nämä vieressä istuvat tytöt, jotka oman arvioni mukaan ovat ehkä parivuotiaita ja ylikin reippaasti (päättelen tämän mm. siitä, että usein sellainen samanlainen taaperomaisuus puuttuu, jota pojassani vielä on ulkonäöltään). Pari kertaa olen kysynytkin kun on oikein tuijotettu, että minkä ikäiseksi poikaani luulet, ja sitten on yllätytty kun kerron iän.
Mistä tämä johtuu? Ihmettelen kovasti, kun ei kai sen pitäisi muiden asia olla mihin tahtiin poikani kehittyy. Kyllä puhetta varmaan ajastaan sitäkin tulee, samanlainen on isänsä ollut aikanaan, ja rauhallinen (ja pitkä) mies on nykyisin. Harmittaa vaan, kun poikaan jatkuvasti kohdistuu ihme odotuksia, ja sitten ihmetellään että ai onkin niin pieni vasta.
Meillä on tyttö vähän ikäisiään pidempi, ikää vielä alle vuosi tosin. Puhe tosin vaikuttaa kehittyvän ikäänsä edellä, joten kenties selvitään ilman ihmettelyjä. Voisin veikata, että joku saattaisi ihmetellä kun ei tuon kokoinen vielä liiku muuten kuin ryömien, mutta aika harvoin missään ollaan sellaisessa tilanteessa missä kävisi ilmi. Kun ihmisten ilmoilla jos käydään, niin on rattaissa tai kaupan ostoskärryissä. Ja istualtaan ei näytä niin isolta, kun jalat on ne mitkä pituutta tuo tuolle, housut pitää olla pykälää isommat. Ja on hoikka muutenkin.