[QUOTE="heh";25215970]Onkohan meillä sama kaveri?

Kuulostaa niin älyttömän tutulta.
Mulla on myös toinen kaveri, joka on mielestäni ihan oikea kaunotar. Hän ei koskaan korosta tätä puolta itsessään tuollaisilla yllä mainituilla jutuilla ja yritä tehdä itsestään numeroa joka paikassa. On nimittäin olemassa paljonkin "kaunottaria", joiden ainoa tehtävä julkisilla paikoilla liikkuessaan tuntuu olevan edellä mainittu ja sen lisäksi sitten muiden ihmisten reaktioiden seuraaminen. Se on oikeastaan aika huvittavaa ja ainakin itse huomaan tuollaisen käytöksen ns. kilometrin päähän. En mä silloinkaan kyllä mulkoile, vaan yritän pitää pokkani, etten ala nauramaan. Tällaisten ihmisten kanssa juttelu on samaa tasoa kuin tässä ketjussa, eli joutuu kuuntelemaan jatkuvaa valitusta lukuisine yksityiskohtineen siitä, miten rumat ja lihavat tuulipukunaiset ovat ilkeitä heille ja mulkoilevat pahalla silmällä. Sen jälkeen juttu jatkuu sillä, missä ja minkälaista huomiota ovat saaneet kaikenlaisilta miehiltä ja kuinka osan kumppanit ovat olleet vihreinä kateudesta vieressä...että joo, jos tuollaisia piirteitä huomaa omassa käytöksessään, niin voisi ihan ajatuksella kurkata itsekin sinne peiliin. Mulla tulee tuollaisesta käytöksestä mieleen hyvin omahyväinen, huomionhakuinen ja itsekäs ihminen, jonka kanssa en juuri välitä olla tekemisissä.
Mutta takaisin tuohon "ihan oikea kaunotar" -ystävääni. Hän ei koskaan ole joutunut kärsimään kauneudestaan, etua siitä varmasti on hänelle ollut monessakin kohtaa. Hän herättää ihastusta kokonaisuutena, missä ikinä kulkeekaan. Olen kuullut kehuttavan hänen kauneuttaan, luonnettaan yms. Noihin kehuihin on helppo yhtyä. Jos kirjallisuuden fiktiivisiin hahmoihin mennään, niin tulee vähän mieleen Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon Jane Bennet.
Kyllä mä väitän tosissani, että kaunottarien omalla käytöksellä on vaikutusta siihen, miten heitä yleisesti ottaen kohdellaan. Myönsivätpä sitä tai eivät.[/QUOTE]
Peesi minultakin. Todella hyvin tiivistetty.
Toki on niin, että jos otetaan kaksi luonteeltaan yhtä lailla esim. nirppanokkaista ja ylimielistä ihmistä, niin se kauniimpi nirppanokka pistää silmään enemmän kuin se tavis-nirppanokka. Ja kauniimman nirppanokan tapauksessa tulee herkemmin ajatelleeksi, että nirppanokkaisuus johtuu nimen omaan siitä kauneudesta. Sillä tavalla reaktiosta tulee tavallaan ulkonäkökeskeinen, vaikka se tavis-nirppanokka ärsyttääkin käytöksellään yhtä paljon.
Mutta kauneus ei tee kenestäkään ylimielistä nirppanokkaa, ja tuolla kateuskortilla selitetään paljon ihan normaaleja luonteesta johtuvia reaktioita. Minulla on sukulainen, joka oli nuorena TODELLA kaunis. Olisi pärjännyt vaikka aikansa huippumallina. Hän on valitettavasti aina ollut myös äärimmäisen vaikea ihminen - hankala, oikukas, kauneudestaan huolimatta surkea itsetunnoltaan, deittaili varattuja miehiä, aggressiivinen ja kännissä jopa väkivaltainen, hirveä selän takan juoruilija, jne.
Arvatkaapa, mikä on hänen teoriansa sille, miksi hän ei tule ihmisten kanssa toimeen? Kateuspa tietenkin.