Miksi niin moni haluaa vain 2 lasta? Miksei enemmän, jos ne on ihania?

[lucifer]

haluaisin enemmän lapsia kuten miehenikin, mutta en saa hankkiutua raskaaksi lääkärin määräyksestä.

 

[eräss]

Meillä on viisi ja minä usein mietin, miksi niin nuorena päätetään, ettei enempää lapsia. Elämäntilanne kun voi muuttua ja vauva-ajan väsymys menee ohi, taloja voi vaihtaa, samoin autoja jne.

 

["vieras"]

Meillä on viisi ja minä usein mietin, miksi niin nuorena päätetään, ettei enempää lapsia. Elämäntilanne kun voi muuttua ja vauva-ajan väsymys menee ohi, taloja voi vaihtaa, samoin autoja jne.

No, ne, jotka aloittaa lastenteon päälle kolmekymppisenä (kuten suurin osa Suomessa), niin voivat hyvinkin päättää, että ei enää lapsia niiden parin jälkeen. Ja sitten kun se elämäntilanne ja vauva-ajan väsymys on ohi, hupsis, ollaankin lähemmäs nelikymppisiä ja se oli sit niinku siinä,ku ikä tuliki vastaan.

 

[Blue]

Meillä on viisi ja minä usein mietin, miksi niin nuorena päätetään, ettei enempää lapsia. Elämäntilanne kun voi muuttua ja vauva-ajan väsymys menee ohi, taloja voi vaihtaa, samoin autoja jne.

Musta on oikeasti ihan kivaa elää sitten taas itsenäistäkin elämää. Mä elän oikeasti mahtavaa aikaa nyt, ja koko ajan paranee. Olen vasta reilu kolmikymppinen ja mulla on kolme kohta koululaista lasta. Aikaa menee edelleen lapsiin paljon esim. harrastuksien muodossa mutta se ei ole niin sitovaa kuin vauvat tai taaperot, ja aikaa jää aikuisten juttuihinkin hyvin. Talon voisi vaihtaa ja autoon mahtuisi lisää lapsia mutta mä en halua.

 

[hellsbells]

Mä en oikeastaan tiedä, haluanko enempää lapsia vai en. Noiden kahden kanssa elämä on mukavan lepposaa ja aikaa riittää molemmille. Lisäksi on vielä semmoi pieni asia kun raha... Talous ei vaan kestäis kolmatta lasta. Ehkä vuosien kuluttua, mutta se jää sitten nähtäväksi..

 

[Carcass]

Tällä hetkellä ollaan jäämässä kahteen lapseen. kolmannesta on pieni haave, mutta tämän hetkinen talous ym. asiat ovat esteenä. Ollaan kuitenkin alle kolmekymppisiä ja talousasiat lähivuosina menossa hurjasti parempaan, niin eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Ollaan kuitenkin onnellisia ihan näiden kahdenkin kanssa.

 

["kuottarulla"]

Mulle on aina ollut selvää, että maksimissaan kaksi lasta haluan. Oli aika jolloin en halunnut yhtään. Nyt meillä on yksi tyttö, rakkain ja täydellisin, eikä haluta enää toista. Meidän porukka on nyt tässä.

 

["Milli"]

Mulla ei koskaan ole ollut suunnitelmaa kuinka monta lasta haluaisin. Nyt on kaksi 9v ja 8v. Olen 29 vuotias. Kolmas on ollut useinkin harkinnassa ja muutama vuosi sitten olin täysin valmis. Mutta en tullut heti raskaaksi, niin siinä mieli muuttui. Mitä enemmän lapsille tulee ikää, sen vaikeammalta tuntuu ajatus kolmannesta...

Mies kyllä haluaisi, mutta kun minua kiinnostaisi pikkulapsivuosien jälkeen enemmän oma elämä. Työnohella opiskelu, kuntosalilla käynti (5 x vko) ja ystävät. Sekä perheen kanssa touhuilu kun lapset jo isoja, niin matkustelu yms. on aivan ihanaa!
Olen ehkä itsekäs, mutta en myöskään koe että jo olemassa olevien lasten elämä mitenkään paranisi jos kolmas lapsi tulisi. Pikemminkin päinvastoin; elämämme olisi rajoitettua. Mitä enemmän ikää tulee, sen varmemmalta tuntuu että kolmatta lasta ei tule. Kiikkustuolissa saatan sitten katua.

 

[Joxu]

Nii- in, meillä yksi tytär ja melki 3v. Ite haluisin toisen lapsen ja pidän kovasti lapsista. Mutta, mies ei halua enempää lapsia, en voi häntä ruveta painostamaan ja pakottamaan, sillä touhulla menettäisin mieheni. Opettelen elämään asian kannsa ja opettelen hyväksymään sen, että lapsiluku jää yhteen. Välillä tekee tiukkaa ja sit on taas, niitä parempia päiviä. Pääasia, että edes yksi rakas lapsi on, jota voi hoivata ja helliä ja antaa hyvät eväät elämää varten . Että, eiköhän meillä jää perhekoko tähän.

 

["Erja"]

Kaksi meilläkin ja taitaa tähän jäädä. Raskausaika on kamalaa, samoin synnyttäminen. Haluan jo keskittyä myös itseeni, kakkonen oli sellainen ettei päästänyt mua mihinkään ekaan puoleen vuoteen, siihen päälle raskausaika (olin helvetin kipeä!), en pystyny harrastaa mitään liikuntaa jne. Reilu vuosi ilman liikuntaa, olin rapakunnossa. Nyt jää aikaa itsellekin.

Toisekseen oon nyt valvonu enemmän ja vähemmän 4.5v öisin, ei enää lisää kiitos! Vauvat on ihania, mutta eih... Eikä meillä olisi varaa ikinä mihinkään lomiin tms jos olis iso perhe. Autot pitäisi vaihtaa. Haluan säilyttää jonkinlaisen elintason...

 

["muu"]

Mä halusin 4 lasta vielä ennen lasta ja silloin kun lapsi oli ihan vauva. No, valvo siinä sitten pari vuotta ja totea, että parisuhdekin alkaa luisumaan alamäkeä. Siinä vaiheessa todettiin, että kun tästä selvittiin niin tämä yksi riittää Toinen olisi varmaan paljon rankempaa ja siihen ei enää palata!

Kyllä se on varmaan monelle aikamoinen herätyskin se toinen lapsi jos esikoinen on ollut helppo, varsinkin kun monet tekee lapset 1,5-2,5 vuoden ikäerolla.

 

[Carcass]

[QUOTE="muu";28069602]Mä halusin 4 lasta vielä ennen lasta ja silloin kun lapsi oli ihan vauva. No, valvo siinä sitten pari vuotta ja totea, että parisuhdekin alkaa luisumaan alamäkeä. Siinä vaiheessa todettiin, että kun tästä selvittiin niin tämä yksi riittää Toinen olisi varmaan paljon rankempaa ja siihen ei enää palata!

Kyllä se on varmaan monelle aikamoinen herätyskin se toinen lapsi jos esikoinen on ollut helppo, varsinkin kun monet tekee lapset 1,5-2,5 vuoden ikäerolla.[/QUOTE]

Meillä taas tämä toinen on ollut superhelppo, mikä ehkä madaltaisi kynnystä kolmanteen lapseen. Ikäeroakin esikoisen ja toisenvälillä on 4 vuotta, mikä helpottaa hurjasti.

 

["Jenis"]

Rajansa kaikella - mulla on kaks oikein ihanaa lasta, enkä missään nimessä halua enempää. Ei kai se määrä tässä ole oleellista, niinku että mitä enempi niin sen parempi?

 

[Nenja]

Mä oon vähän mietiskellyt että miksi kaksi meille, mutta meillä ei tällä hetkellä olisi varaa kolmeen lapseen. Pitäisi muuttaa isompaan asuntoon ja ostaa sinne kaikkea, autokin pitäisi hankkia, harrastuksen ja kolmas äitiysloma, no thanks! Kaksi sen takia etten halua että poju kasvaa yksin niin kuin minä..

 

["noh"]

Meillä on vasta yksi lapsi, aina olen halunnut kolme ja tällä hetkellä haluan edelleen. Muutamaan otteeseen olen meinannut ettei enään ikinä (vaikea alkuraskaus ja vauvan koliikkiaika), mutta loppujen lopuksi raskaus ja vauva-aika on niin lyhyitä että kyllä ne jaksaa. Haluaisin ehkä enemmänkin, mutta sit tulee vastaan raha. Vaikka ne lapset on kuinka ihania, meillä tekis tiukkaa elättää esim. viittä lasta.

 

["ookoo"]

No kun niistä ihanista ja yli kaiken rakastetuista lapsista on myös vastuu. Pitää riittää aikaa, energiaa ja rahaa myös lasten hyvin kasvattamiseen ja heistä huolehtimiseen. Olen aina painottanut laatua määrän sijasta. Niin tässäkin. Myös ikä alkoi tulla vastaa tehdä enää enempää lapsia, pelkäsin iän mukanaan tuomia riskejä. Lisäksi ei jaksaisi enää sitä ihan pikkulapsiaikaa (lapsi alle 3v) yöherätyksineen. On ihanaa nauttia nyt isompien lasten kanssa kaikesta mitä heidän kanssa voi tehdä. Elämä on ihanaa näin, siksi ei enempää lapsia

 

[no tuota]

Näin lapsettomana ihmettelen, miksi niin moni haluaa lopulta vain sen kaksi lasta. Moni on puhunut muuta ennen lapsia, että haluavat esim. ison perheen.

Ehkä sun täytyy itse elää se, ennenkuin esität lisäkysymyksiä Nimimerkillä kohta kahdeksan

 

[no tuota]

Ja mä olen vielä muuten ihminen, joka nuorena ajatteli ettei lapsia ollenkaan (lähinnä siksi, että en mielestäni ollut kovin äidillinen, siten kuin se yleisesti ymmärrettiin)

 

[Phoebsi]

Meillä on kaksi lasta. Koskaan en kyllä lapsen "hankkimista" edes miettinyt, saati sellaisesta haaveillut. Ja äidiksi tulin kuitenkin vasta 26-vuotiaana. Nyt niitä on kaksi, ja se riittää.

Ja vaikka en olisi ollut niin kamalan kipeä raskausaikoina, ja vaikka tykkäisin vauva-ajoista, niin kaksi on sellainen sopiva, parillinen luku. Kaikki on suht helppoa ja mitään ei tarvi niin kamalasti: ei rahaa, ei tilaa, ei isompaa autoa. Jos pitäisi tehdä lisää lapsia, niin neljä olisi seuraava sopiva luku. Mutta ei, kaiken muun lisäksi minulla on parempaa käyttöä sille rahalle, mitä neljään lapseen aikanaan uppoaa.

 

["kolmen äiti"]

Kolmas ei tuntunut kahden jälkeen enää miltään, se menee sinä samassa. Tämä siis teille, jotka mietitte, että migten jaksaa yms. Kolmas kulkee tyytyväisenä perässä, oppii oma-aloitteisuutta aiemmin, ei kitise joka asiasta. Tottuu siihen ettei aina ensimmäiseen kitinään kukaan tule apuun.
Meillä mahtuu kolme lasta ihan tavalliseen perheautoon, ei tarvittun tila-autoja.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="kolmen äiti";28071225]Kolmas ei tuntunut kahden jälkeen enää miltään, se menee sinä samassa. Tämä siis teille, jotka mietitte, että migten jaksaa yms. Kolmas kulkee tyytyväisenä perässä, oppii oma-aloitteisuutta aiemmin, ei kitise joka asiasta. Tottuu siihen ettei aina ensimmäiseen kitinään kukaan tule apuun.
Meillä mahtuu kolme lasta ihan tavalliseen perheautoon, ei tarvittun tila-autoja.[/QUOTE]

Tai sitten se kolmas syntyy ennen aikojaan, on sairaalassa. Valvottaa, kitisee ja vaatii paljon huomiota...

Oikeasti, eikai kukaan voi ajatella, että jokaisen se kolmas lapsi tulee olemaan se sisarussarjan helpoin tapaus?

 

["vieras"]

Ensin halusin monta lasta, mutta eka raskaus, synnytys ja vauva-aika oli kaikkine vaivoineen niin kamalia että päätin et toinen saa vielä tulla mutta lakkasin haaveilemasta suurperheestä. No nyt meillä on se toinen vauva ja kaikki on mennyt todella helposti odotusajasta synnytykseen, vauva on tyytyväinen ja ns. helppo. Esikoinen on jo yli 2v ja hänenkin kanssaan on noin miljoona kertaa helpompaa kuin pienempänä. Jaksan paljon paremmin nyt vauvan ja taaperon kanssa kuin silloin kun oli vain yksi vauva. Nyt tuntuu siltä, että haluan ihan ehdottomasti vielä lisää lapsia, mutta saa nähdä jääkö lapsiluku silti kahteen, koska...

... lapsiin menee rahaa sitä enemmän mitä vanhemmiksi kasvavat, ja säilyttääksemme nykyinen elintaso lasten kasvaessa pitäisi periaatteessa tulojen nousta, mikä ei ole mahdollista jos olen jatkossakin äitiysvapailla jne. ja tulee vielä lisää suita ruokittavaksi. Toisaalta näyttää siltä että puolison tulot tulevat nousemaan ihan kivasti lähivuosina, niin olisi sitten varaa useampaan lapseen.

... esikoisen jälkeen mulle puhkesi keskivaikea synnytyksen jälkeinen masennus ja mietin sen takia uskallanko tehdä toista lasta, vaikka toivuin aika nopeasti sen jälkeen kun aloin saada hoitoa. Jos sama uusii taas, en tee enempää lapsia, jos ei kerran nuppi kestä

... töissäkin olisi kiva käydä välillä ja haaveilen uudesta ammatista; kaikkea vaan ei voi saada kerralla kun en halua laittaa kovin pientä lasta hoitoon. Jos lähden välillä tavoittelemaan työntekoon liittyviä unelmiani, voi olla että ikä alkaa tulla vastaan sitten kun olisi taas sopiva hetki kasvattaa perhettä

 

[chrissy]

Näin lapsettomana ihmettelen, miksi niin moni haluaa lopulta vain sen kaksi lasta. Moni on puhunut muuta ennen lapsia, että haluavat esim. ison perheen.

No monella lapsettomalla ei ole sitä ensikäden kokemusta siitä perhe-elämästä, lapsista jne..
On vain niitä kuvitelmia.

Voihan sitä haluta sen iso perhe mut se lapsiperheen todellisuus voi ollakki vaikka niin vaikee et siin mieli muuttuu.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28068272]Koska mun mielestä "ihana" on järjetön syy tehdä yhtään mitään. Toivottavasti kukaan ei todellakaan tee lapsia vain sen perusteella "ne on niin ihania". Kyllä nyt jokainen vastuuntuntoinen aikuinen mietti asiaa vähän realistisemmin.[/QUOTE]

Eipä vain tunnu miettivän. Onpa lähipiirissä näitä "ihanien" lapsien tekijöitä, vaikka mitään järkeä siinä ei ole varsinkaan lasten kannalta. Mutta nehän eivät saa raukat päättää vanhemmistaan.

 

["jokuvaan"]

Puhuttiin miehen kanssa joskus 4 lapsesta. Esikoisen jälkeen miehelle olisikin riittänyt se yksi, mutta halusin lapselle sisaruksen. Nyt lapsia on 2 ja enempää tuskin tulee. Asutaan kaupungissa omistuskämpässä eikä tähän edes kahta lasta enempää mahtuisi. Eka raskaus oli suht helppo mutta tokassa raskaudessa oli vaivoja vaikka muille jakaa, onneksi ei tartte sitä enää kokea.