Miksi on niin vaikea myöntää, että kadehtii jotakuta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Kateus vie kalatkin vedestä ja suomalaiset ovat kateellista kansaa. Mutta miksi kukaan ei suostu sitä koskaan myöntämään, että joskus tuntee kateutta. Ja miksi heti hyökätään vastaan, jos joku esimerkiksi palstalla sanoo että toinen on kateellinen. Tuli vain tuosta yhdestä blogiketjusta mieleen...

Uskallatko myöntää, että olet jollekin kateellinen? Mitä kadehdit?
 
Minä kadehdin, mutta hyvällä tavalla. Olen kateellinen kun joku vaikka lähtee Karibialle lomailemaan, mutta en kommentoi että "no just, Karibialle, ihan perseestä koko paikka!" vaan ajattelen että "Ihanaa, pitäkää hauskaa, minäkin haluaisin!".

Palstalla kateuskortti vedetään esiin ihan älyttömissä yhteyksissä. Tilanteissa, missä on tosi vaikea keksiä mitään mistä olisi kade.
 
Mä en ymmärrä, että miksi se kateellisuus melkein aina mielletään negatiiviseksi asiaksi. Minä koen lähinnä positiivista kateutta, se ei syö minua enkä toivo pahaa toiselle. Saatan vaan ajatella, että voi että jos osaisin itsekin samalla tavalla.
 
Kyllä minä kadehdin! Parhaani mukaan tosin peitän sen etten pahoittaisi kenekään mieltä. Siis peitän jos en samaan sikaan kykene olemaan onnellinen toisen puolesta.
Useimmiten materiaa tulee kadehdittua. Inhimillistähän se vaan on, eikö?
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Kyllä minä kadehdin! Parhaani mukaan tosin peitän sen etten pahoittaisi kenekään mieltä. Siis peitän jos en samaan sikaan kykene olemaan onnellinen toisen puolesta.
Useimmiten materiaa tulee kadehdittua. Inhimillistähän se vaan on, eikö?

sikaan=aikaan... :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Minä kadehdin, mutta hyvällä tavalla. Olen kateellinen kun joku vaikka lähtee Karibialle lomailemaan, mutta en kommentoi että "no just, Karibialle, ihan perseestä koko paikka!" vaan ajattelen että "Ihanaa, pitäkää hauskaa, minäkin haluaisin!".

Palstalla kateuskortti vedetään esiin ihan älyttömissä yhteyksissä. Tilanteissa, missä on tosi vaikea keksiä mitään mistä olisi kade.

sama mäkin =)
 
Kyllähän ihmiset aika avoimesti (ainakin palstalla) myöntävät olevansa kateellisia. Ja voin myöntää itsekin olevani. Kalastajan vaimoa en kuitenkaan kadehdi, edelleenkään. Ei jonkun henkilön toimien kritisoiminen automaattisesti tarkoita sitä, että häntä kadehditaan. Sen sijaan minusta on huvittavaa, miten jotkut bloggaajat ovat saaneet uskollisen "fanijoukon", joka hyökkää jokaista vastaan, joka sanoo vähänkin poikkipuolisen (tai poikkipuoliselta kuulostavan) sanan heidän "idolistaan".

Itse kadehdin taloudellisesti riippumattomia ihmisiä. En ketään tiettyä, vaan ihan yleisesti.
 
Yllättäen tähän ketjuun sitten löytyy kaikki kateelliset, mut jos jossain muussa ketjussa aiheen ottaa puheeksi niin alkaa hermoton älämölö. En minä ole kateellinnen, en vaan tykkää hyvännäköisistä miehistä, hoikasta kropasta, isosta talosta, uudesta autosta, ulkomaanmatkailusta, suuresta palkasta, sporttisesta elämästä jne. jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Yllättäen tähän ketjuun sitten löytyy kaikki kateelliset, mut jos jossain muussa ketjussa aiheen ottaa puheeksi niin alkaa hermoton älämölö. En minä ole kateellinnen, en vaan tykkää hyvännäköisistä miehistä, hoikasta kropasta, isosta talosta, uudesta autosta, ulkomaanmatkailusta, suuresta palkasta, sporttisesta elämästä jne. jne.

En minä välitäkään noista mainitsemistasi asioista. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Yllättäen tähän ketjuun sitten löytyy kaikki kateelliset, mut jos jossain muussa ketjussa aiheen ottaa puheeksi niin alkaa hermoton älämölö. En minä ole kateellinnen, en vaan tykkää hyvännäköisistä miehistä, hoikasta kropasta, isosta talosta, uudesta autosta, ulkomaanmatkailusta, suuresta palkasta, sporttisesta elämästä jne. jne.

Minäpä pysyn niistä ketjuista kaukana em. mainitusta syystä. Riidankylväjät niissä ketjuissa meuhkaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kateus vie kalatkin vedestä ja suomalaiset ovat kateellista kansaa. Mutta miksi kukaan ei suostu sitä koskaan myöntämään, että joskus tuntee kateutta. Ja miksi heti hyökätään vastaan, jos joku esimerkiksi palstalla sanoo että toinen on kateellinen. Tuli vain tuosta yhdestä blogiketjusta mieleen...

Uskallatko myöntää, että olet jollekin kateellinen? Mitä kadehdit?

uskallan!!:) olen kateellinen niille jotka saavat matkustella ulkomailla:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja b:
Itse kadehdin taloudellisesti riippumattomia ihmisiä. En ketään tiettyä, vaan ihan yleisesti.

tätä peesaan mieki:) ois makeeta kokea sellanen asia kerranki elämässään ettei kaupan maggara hyllyllä tarvi miettiä että otanko tämän vaiko tuon maggara paketin:)
 
Mä en osaa olla kateellinen kenellekkään, en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitäisi olla kateellinen jollekin.

Toki nyt kun kärsii kauheesta raskauspahoinvoinnista ja katsoo tuttavaa joka hehkuu raskaudesta ilman pahoinvointia niin tulee fiilis, että voi olisipa mullakin raskaus jossa ei tarvis oksennella koko aikaa. Mutta toisaalta tämäkin on ainutlaatuinen kokemus pahoinvointeineen ja tämän myötä en enää pelkää ja ahdistu oksentamisesta, ennen oksennus oli shokin paikka. Joten jotain positiivista tässäkin :)

Ja onko se sitten kateellisuutta, kun eilen täällä joku hehkutti syövänsä kaalilaatikkoa ja minä kommentoin siihen että minäkin haluisin. No sainpa siitä eilen hyvän ruokavinkin tälle päivälle kun tein itse tänään kaalilaatikkoa.

En minä tiedä. Mulla on vain käsitys kateellisuudesta, että se on jotain ilkeämielistä ja epäsopivaa, puhutaan selän takana pahaa kun ollaan niin kateellisia jollekin jostain ja levitellään perättömiä juoruja yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja b:
Alkuperäinen kirjoittaja ok:
Mä kadehdin joitain ja myönnän sen. Ps. mikä blogiketju?

Tämä http://kaksplus.fi/keskustelu/t1736219

Aaa. Mä olen Kalastajan vaimon innokas lukija, ja myös kateellinen hänelle :ashamed: Kuitenkaan en sillä lailla kateellinen, että millään lailla olisin hänelle katkera tai toivoisin hänelle huonoa, päinvastoin. Toivon vaan omaan elämäänikin samaa kuin hänellä.
 

Yhteistyössä