Miksi pitää tehdä lapsia, jos niitä ei voi sitten hoitaa

[Typerykset!]

vaan ne pitää lykätä jatkuvasti hoitoon muualle? Ja ihan lapsen syntymästä asti? On se jotenkin kummallista, että nykyajan äitien pitäisi jatkuvasti saada olla tukka putkella menossa ihan samaan tahtiin, kuin ennenkin lasta. Ei jotenkin ymmärretä, että kun se lapsi syntyy, niin kyllä se elämä muuttuu toisenlaiseksi osin, ja että sen kuuluukin muuttua. Kotiin ei tarvitse homehtua tai hulluuden partaalle ajautua mökkihöperyyden kanssa, mutta miksi hitossa tosiaan pitä lapsen syntymästä asti pitää lasta hoidossa jossain muualla - kertoo kyllä mielestäni hyvin paljon tuoreen äidin kypsyydestä äitiyteen. Siihen toki kasvetaan, mutta tollainen asennoituminen ei paljoa edesauta sitä kasvua ja kehitystä. Eikä liene hyväksi lapsellekaan.

 

[näin]

Siksi, että nykyään on helppo lykätä vastuu muualle. Ei vastuuta osata ottaa, kun muut pelastaa!

 

[Niinpä..]

Siksi, että nykyään on helppo lykätä vastuu muualle. Ei vastuuta osata ottaa, kun muut pelastaa!

Juu, tätä vastuun ottamista tai paremminkin sen puutetta ja pakenemista olen kummastellut, ja kummastelen edelleen. Toki jokainen tarvitsee joskus omaa aikaa, mutta mielestäni on kyllä vähän kummallista, jos sitä omaa aikaa pitää olla heti lapsen synnyttyä ja siitä lähtein sitten tosiaan aivan jatkuvalla syötöllä. Ja sama se, missä merkeissä sitä aikaa viettää, mutta eihän tuossa ehdi kiintymyssuhdetta muodostua ollenkaan, totutaan olemaan muiden hoivissa... Hei haloo, käyttäkää isovanhemmat tekin järkeänne!

 

[sunniee]

no en minäkään sitä ymmärrä että lapset pitää laittaa hoitoon joka kuukausi,jotkut jopa viikottain antaa hoitoon.. :/

 

[FreeFall]

no en minäkään sitä ymmärrä että lapset pitää laittaa hoitoon joka kuukausi,jotkut jopa viikottain antaa hoitoon.. :/

Nehän voi mennä vaikka rikki jos joku muu kuin äiti niitä hoitaa. Ajattele, vaikka mummo muodostaisi läheistä suhdetta lapsenlapseensa hoitamalla tätä pienenä, herran jumala :O

 

["alma"]

Joo, minäkin kävin useamman kerran kaupassa ja ravintolassa lapsen ollessa pari kuukautinen. Ja niinhän siinä kävi, että lapselle muodosui kiintymyssuhde isänsä kanssa! Ja edelleen ovat ihan kiintyneitä toisiinsa, vaikka lapsi on jo kohta 2v. Ihan kamalaa, että näin pääsi käymään!
Tässä varoittava esimerkki kaikille "tukkaputkella- mutseille".

 

[FreeFall]

Onneksi Alma olet edes ymmärtänyt kuinka vakavasta asiasta tässä on kyse, ja tunnet sen piston sydämessäsi. Yritä nyt vaan murtaa se kiintymyssuhde ja sitoa itsesi ja lapsesi erottamattomaksi yksiköksi vähintään seuraavaksi 15 vuodeksi. Voimia!

 

["Neith"]

Nehän voi mennä vaikka rikki jos joku muu kuin äiti niitä hoitaa. Ajattele, vaikka mummo muodostaisi läheistä suhdetta lapsenlapseensa hoitamalla tätä pienenä, herran jumala :O

kyllä niitä nyt vaan on aika paljon sellaisia äitejä jotka hoidattavat valtaosan ajasta muilla sen lapsen, sitä on turha ruveta millään tavalla pelastelemaan.
kun lapsi syntyy niin pääasiallisestihan vanhempien se tulisi hoitaa, ja kun sitten tilanne on se että äitee viilettää tukkaputkella harrastuksista, illanvietoista toiseen ja lapsi jää isänsä, yleensä sitten kyllä isovanhempien hoidettavaksi ja myöhemmin viettää 10 tuntia päivässä tarhassa ja sitten jonkun muun hoivissa loppu ajan, niin ei se äiti kyllä mikään äiti ole (eikä kyllä isäkään jos ei lapseensa yhtään panosta)

se että viettää 95% ajastaan lapsen kanssa on eri asia kuin se että viettää sen 5% ajastaan lapsen kanssa.. ja näitä 5% äitejä ja isiä on turha puollustella.. ne on vaan paskoja ja olis voinu jättää ne lapset hankkimatta.
kun lapsi syntyy niin se lapsi on suuri osa sitä elämää, ei jotain mikä hoidetaan siinä muun elämän sivussa jos jaksetaan

 

[Kepsis]

Vaikkakin niitä on jotka ei selkeesti pistä lapsen tarpeita omien edelle, ja omaa oikeita arvoja lapsenkasvatukseen, niin yritän kyllä jonkin verran harjoittaa harkintaa sen suhteen kuinka jyrkästi tuomita lapsensa hoitoon vieviä vanhempia

 

[Minskii]

Nehän voi mennä vaikka rikki jos joku muu kuin äiti niitä hoitaa. Ajattele, vaikka mummo muodostaisi läheistä suhdetta lapsenlapseensa hoitamalla tätä pienenä, herran jumala :O

Voi ei! Tunnen pistoksen sydämessäni, poikani lähtee mumminsa kanssa viikonloppu reissuun. Pitäiskö perua sittenkin.... :|

 

["alma"]

Onneksi Alma olet edes ymmärtänyt kuinka vakavasta asiasta tässä on kyse, ja tunnet sen piston sydämessäsi. Yritä nyt vaan murtaa se kiintymyssuhde ja sitoa itsesi ja lapsesi erottamattomaksi yksiköksi vähintään seuraavaksi 15 vuodeksi. Voimia!

Kyllä tässä on monta yötä valvottu tätä asiaa pohtien. Taidan erota tästä kamalasta miehestä, joka heti alusta alkaen suorastaan vaati saada olla lähellä lasta. Toki suurin syyllinen olen minä, sitä en kiistä.
Kyllä ero lienee ainoa ratkaisu, ihan vaan lapsen parhaaksi.

 

[leijona76]

Aloittaja puhuu kyl asiaa sen suhteen että kaikille se lapsi ei merkkaa sellasta joka menee itsen edelle. Viedään hoitoon samantien kun laitokselta päästään ja rynnätään bilettämään jne...Ei opita alunpitäenkään sitä että elämä ei ole sama asia lapsen kanssa kun ennen lasta. Ei toki tartte loppuelämäksi jumittua kotiin, mutta oma lapsi on oma lapsi jonka kanssa pitäs kyetä olemaan eikä juosta kylillä. En mää itsekään ole sisällä kökkiny lapsen kanssa sen syntymän jälkeen, mutten myöskään lykkiny sitä kokoajan hoitoon ja aivan pienestä pitäen.

 

[sunniee]

Nehän voi mennä vaikka rikki jos joku muu kuin äiti niitä hoitaa. Ajattele, vaikka mummo muodostaisi läheistä suhdetta lapsenlapseensa hoitamalla tätä pienenä, herran jumala :O

kai sen kiintymyssuhteen saa muutenkin kun olemalla yöhoidossa joka viikonloppu mummolla? meillä ainakin lapsella ihan normaali suhde mummiinsa vaikkei öitä siellä vietäkään alvariinsa

 

[tuutt]

Mäkin lienen kamala äiti... joka ei olisi pitänyt lapsia hankkiman. Kävin kuntoutuksessakin 2-3 kertaa viikossa kun lapsemme oli vauva ja isän kanssa tuo oli aina vähintään kaksi tuntia. Mitäs asutaan täällä korvessa, kun matkoihin menee tunti (pitäs varmaan muuttaa lähiöön että kauppa reissukaan ei kestä kuin muutaman minuutin...)

Niin ja nuo reppanat on kerta/1-2kk mummulassa yökylässä...ihan peräti pari yötä aina kerrallaan. Olleet 1- vuotiaasta lähtien.... Ai kauheeta. Mutta kun on pakko irroitella miehen kanssa välillä - rakentamalla tätä taloa/autotallia/ varastoja. Tai tehdä klapeja vuodeksi . Kun ei huvita että nuo tiitiäiset pyörii klapikoneen läheisyydessä... Ei, me ei olla kasvettu vieläkään aikuisiksi....

 

["vieras"]

Meidän naapurin lapset on hoidossa arkisin 9-17, äiti on kotona päivät itsekseen ja isä töissä enimmäkseen iltaisin. Heidän tyttärensä on vielä meillä leikkimässä melkein joka ilta pari tuntia. Perjantaina lapset menevät suoraan päiväkodista mummilaan ja palaavat sunnuntai-iltana kotiin. Ei kuulu mulle, mutta tollanen meno menee mun mielestä vähän överiksi. Missä välissä ne vanhemmat niiden lasten kanssa oikeestaan on.

 

[voi ju]

no en minäkään sitä ymmärrä että lapset pitää laittaa hoitoon joka kuukausi,jotkut jopa viikottain antaa hoitoon.. :/

Kyllä meijän lapset on kerran tai kaks kuussa hoidossa mummolassa.
Vanhempi oikein kinuaa sinne. Pitäiskö meijän olla ilkeitä ja kieltää yökyläily mummolassa?!

 

[idunnor]

Sillon ku meil menee jompi kumpi lapsista johonkin hoitoon, mä en kyl viiletä tukka putkella missään vaan nukun

 

[Mrs Bean]

Arvostelematta ketään ja kenenkään ratkaisuja. Itsestäni tein huomion lasten ollessa pieniä. Olin paljon lasten kanssa kotona ja meillä oli tosi mukavaa ja viihdyin hyvin lasten kanssa touhutessa. Meillä oli eräs tuttava tyttö aikuistumisen kynnyksellä, joka mielellään tuli meille lastenvahdiksi ja nautti kun sai harjoitella itsenäistymistä ottamalla vastuun hetkeksi kodistamme ja lapsistamme, hän usein soitteli ja kyseli että ettekö nyt ois lähdössä mihinkään, hän mielellään tulisi Ja niinhän sitä hetken aikaa mentiin aika useasti. Siihen tottui kovin äkkiä ja sitten alkoi ahdistaa se kotona olo ja kokoajan vaan hermoa kiristi ja mietti että nyt on päästävä taas "rentoutumaan", on niin rankkaa ja rasittavaa olla lasten kanssa koko ajan.. Eli mitä enemmän pääsi menemään, sitä enemmän sitä tuntui tarvitsevan ja en enää osannut nauttia lasten kanssa olosta, kun vain kokoajan mietti että kiristää, kohta pääsee tuulettumaan. Eihän sitä tietenkään kauan kestänyt, hoitajallakin oma elämä, se oli vain sellainen vaihe. Kun tilanne tuli ettei ollutkaan lasten vahtia taas usein, oli melko ahdistus ja opettelu taas siihen että ollaan vaan kotona, mutta siihenkin tottui nopeasti kun sai asenteensa taas mallilleen. Ja sen jälkeen taas huomasin nauttivani lasten kanssa touhuilusta sekä kotona olosta, eikä ollut tarvetta päästä tuulettumaan ilman lapsia useinkaan. Lasten kanssa kyllä pidettiin sosiaalisia yhteyksiä yllä, eli tapasin ystäviäni ja sukulaisiani ihan yhtäpaljon, mutta perheelämän puitteissa. Silloin itseäni pohtiessa huomasin siis, että sitä tuulettumista kaipasin silloin kun siihen oli tottunut ja silloin kiristi hermoa helpommin lasten kanssa ja oli "pakko päästä" tuulettumaan.

 

["vieras"]

Mä ilmeisesti asun jossain kuplassa, koska mä en tunne yhtään -käsi sydämellä, vaikka kuinka yritän miettiä, ja vaikka meillä on paljon lapsiperheitä ystävä- ja tuttavapiirissä- en todellakaan _yhtään_ sellaista perhettä, jossa lapset olisivat pääosin jonkun muun kuin äidin tai isän hoidossa. Ymmärrän pointin ja sinänsä olen varmasti asiasta samaa mieltä, mutta mun on tosi vaikea suhtautua tällaisiin aloituksiin muuten kuin hymähtelemällä. Missä nämä kaikki äidit ja isät oikein ovat, joiden lapset ovat 95-prosenttisesti muiden hoidossa? Onko tätä asiaa tutkittu?

 

[Aamuäree]

Avainsanahan taisi olle jatkuvasti?

Se on eri asia kuin silloin tällöin....... yrittäkää nyt edes sisäistää lukemanne ennenkuin loukkaannutte.

Tunnen pari äitiä jotka ihan oikeasti hoidattavat tenavansa aika tehokkaasti muilla- aina pitäis olla kaitsemassa kun ei voi missään käydä muuta yksin.
Ja kaikesta menemisestä pitää tehdä hirmu numero. Lapsen kanssa jos 'joutuu' olemaan ja menemään se on niiin vaikeeta ja kamalaa ja ahdistavaa.

Mutta ei tälläisiä äitejä ole kuin murto-osa. En laske sisi heitä jotka toisinaan vievät tenavansa hoidettavaksi toviksi muualle.

 

["minu"]

Mun ei koskaan oikeastaan tarvitse päästä tuulettumaan - vaan mun on saatava välillä olla ihan yksin. Mä olen ihminen joka lataa akut yksinäisyydestä, siitä ettei tarvitse olla kenelekään läsnä, "palvelemassa" tms. Kai sekin on sitten kamalaa... Tämän "tarpeen" vuoksi kun mies matkaa lasten kanssa mummulaan parin kuukauden välein ja ovat siellä yötä.

 

["lokki"]

Avainsanahan taisi olle jatkuvasti?

Se on eri asia kuin silloin tällöin....... yrittäkää nyt edes sisäistää lukemanne ennenkuin loukkaannutte.

Tunnen pari äitiä jotka ihan oikeasti hoidattavat tenavansa aika tehokkaasti muilla- aina pitäis olla kaitsemassa kun ei voi missään käydä muuta yksin.
Ja kaikesta menemisestä pitää tehdä hirmu numero. Lapsen kanssa jos 'joutuu' olemaan ja menemään se on niiin vaikeeta ja kamalaa ja ahdistavaa.

Mutta ei tälläisiä äitejä ole kuin murto-osa. En laske sisi heitä jotka toisinaan vievät tenavansa hoidettavaksi toviksi muualle.

No mutta, kyllähän täällä joku jo avautu, että JOPA KERRAN KUUSSA on kovin suuri määrä :O

 

[Deleted member 70007]

Meillä osaan surutta laittaa lapset hoitoon, sanoitte mitä tykkäätte.
Se ei yksinkertaisesti vaan voi olla niin, että lasten pitää aina olla vanhempiensa kanssa. Anteeksi vaan.
Mulla oli maanantaisin yksi jumppa (joo, menin sinne heti 2 viikkoa synnytyksestä)
ja mies oli silloin töissä. Vauva ja neiti olivat silloin naapurissa leikkimässä.

Meilläkin käy joka viikko samat kolme lasta hoidossa sen kerran tai kaksi, joskus joku ei yhtään, kun vanhemmillaan on menoja. Silti niillä on ihan normaali suhde vanhempiinsa. Yksi on ollu meillä yötä n. 10 kertaa, eli noin 2-3 kertaa vuodessa. Ne on yleensä kaksi-kolme yötä kerralla. Ja mökillä mukaa pari kertaa. Yksi yhden, ja yksi on ollut muutamasti mökillä ja 2-3 kertaa meillä yötä.
Ja kaikilla on mukavat vanhemmat ja viihtyvät näiden kans ihan kuin toisetkin lapset.

 

["vieras"]

Toivottavasti itse saan joskus tulevia lapsenlapsia paljon useammin hoitoon kuin mitä omat lapset on ollu

 

["..."]

[QUOTE="vieras";25168511]Mä ilmeisesti asun jossain kuplassa, koska mä en tunne yhtään -käsi sydämellä, vaikka kuinka yritän miettiä, ja vaikka meillä on paljon lapsiperheitä ystävä- ja tuttavapiirissä- en todellakaan _yhtään_ sellaista perhettä, jossa lapset olisivat pääosin jonkun muun kuin äidin tai isän hoidossa. Ymmärrän pointin ja sinänsä olen varmasti asiasta samaa mieltä, mutta mun on tosi vaikea suhtautua tällaisiin aloituksiin muuten kuin hymähtelemällä. Missä nämä kaikki äidit ja isät oikein ovat, joiden lapset ovat 95-prosenttisesti muiden hoidossa? Onko tätä asiaa tutkittu?[/QUOTE]

Sama täällä, en minäkään tunne. Mietin, että eiköhän nää ole joitain teinivanhempien juttuja. Tai en tiedä, voi kai sitä joku vanhempikin näin käyttäytyä.

Joka tapauksessa näistä aloituksista tulee mieleen, että joku piilovittuilee kaverilleen, jolla on sekä lapsia, paljon harrastuksia että isovanhemmat, jotka hoitavat lapsia mielellään.