Miksi puolison pitäisi tietää menneisyydestäsi jotain?! Ei mene jakeluun?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nannnaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nannnaa

Vieras
Tottakai kuuluu kertoa, jos sinne menneisyyteen kuuluu jotakin tosi isoa ja merkittävää, kuten avioliitto, vankilareissu tai joku muu tällainen iso ja ns. merkityksellinen asia.
Tuli vaan toisesta ketjusta mieleen. Miksi puolisolle pitäisi kertoa sen kummemmin mitä on esim. nuorena säätänyt?
Oma mieheni ei ole ikinä edes kysynyt mm. monenko kanssa olen ollut sängyssä tai olenko koskaan kokeillut huumeita, olenko ollut kova bilettäjä jne..
Jos on entinen rietas bilehile, niin miksi se nyt pitäisi erikseen avata miehelle tai naiselle?
Tai jos on muuta "ei niin maailmaa kaatavaa" ryssinyt nuorena, niin sou vat?
 
Otsikko voi olla vähän harhaanjohtava. Siis tottakai menneisyydestä (lapsuus, sisarukset, harrastukset jne) "kuuluu" kertoa. Tarkoitin lähinnä sitä, että jos nyt nuorena on vähä liikaa bilettänyt, nussinut naapurin matin lisäksi naapurin erkkiä, pekkaa, jormaa ja seppoakin, niin miksi ne nyt pitää sitten avata uudelle puolisolle?
 
Kuka on sanonut, että pitää?
Kyllä mä olen mielelläni kertonut lapsuudestani, perheestäni, ystävistäni ja siitä mistä tykkäsin nuorena ja mitä tein lapsena jne.
Ei mulla ole käynyt edes mielessä, että mun nyt pitäisi biletyshistoriastani sen kummemmin kertoa tai eipä mies ole koskaan kysynytkään edes monenko kanssa olen ollut "sillee " :).
 
Tottakai olen myös jotain "pientä" törttöillyt joskus, mutta en mä ole kokenut tarpeellisena niitä kertoa. Joskus on tullut ilmi jotain asioita jossain muussa yhteydessä esim.
 
Mä olin joskus 25-27v aikamoinen bilehoro. En ole edes ajatellut, että minun pitäisi nyt tämä asia juurta jaksaen selvittää. Asuin tuona aikana Oulussa ja olen miehelleni sanonut, että oulun vuodet olivat aika villejä ja that`s it.
En minäkään miehen biletyksistä, naisista jne tiedä sen enempää.

Onnellinen aviopari ollaan oltu jo pian 14v.
 
Otsikko voi olla vähän harhaanjohtava. Siis tottakai menneisyydestä (lapsuus, sisarukset, harrastukset jne) "kuuluu" kertoa. Tarkoitin lähinnä sitä, että jos nyt nuorena on vähä liikaa bilettänyt, nussinut naapurin matin lisäksi naapurin erkkiä, pekkaa, jormaa ja seppoakin, niin miksi ne nyt pitää sitten avata uudelle puolisolle?

Olisi se kai itsellekin ihan mukavaa että se ei tule aivan yllätyksenä puolisolle jos se "vähän liikaa" bilettänyt, jos ja kun se jostakin syystä paljastuisi. Tarkkaa määrää eiminustakaan tarvitse tietää (tai kertoa), mutta ehkä sen onko kumppaneita menneisyydessä ollut ollenkaan, onko niitä mahdollisesti ollut 4, 12 vai yli 40.
 
Kaikki törttöilee joskus, niistäkin huolimatta elämä jatkuu ja kannattaa ottaa aina opikseen..se heittäköön ensimmäisen kiven joka on synnitön muuten voi pitää leipäläpensä kiinni.
 
Joo. Mua kanssa ahdistaa kun mies oikein janoaa kaiken tiedon minusta ennen kuin tavattiin. Pitäisi muistaa suosikkibiisit ja -kengät ja -ruoat ja KAIKKI. Mikään ei saisi olla semmosta omaa ja yksityistä.
 
Eri ihmisille eri asiat on tärkeitä. Jos mun seurustelukumppani kysyisi multa asioita joista en välittäisi kertoa, niin kysyisin ennen vastaamista, että kyseleekö hän huvikseen vai onko vastauksen saaminen oikeasti hänelle tärkeää. Jos en esimerkiksi haluaisi kertoa aiempien seksikumppaneideni määrää edes suurinpiirtein, ja toiselle olisi tärkeää tietää onko niitä ollu 2 vai 200, niin ehkä ajattelisin, ettei me sitten olla oikeat toisillemme.

Itse en haluaisi puolisoa joka on harrastanut seksiä puolen kylän kanssa, esimerkiksi koska puolison useat aikaisemmat seksikumppanit lisäisivät mun riskiä sairastua kohdunkaulan syöpään, vaikka mies olisi aina käyttänyt kondomia. Siksi kumppaneiden lukumäärä ei mun mielestäni ole pelkästään puolison oma asia, haluan huolehtia terveydestäni parhaani mukaan.
 
[QUOTE="vieras";27746867]Eletty elämä tekee sinusta sen kuka olet. Sinun persoona on kaikkien kokemusten summa. Outoa jos puolisoa ei kiinnosta kenen kanssa elää.[/QUOTE]

No ei se nyt noin ole. Minä olin joskus 18-20v myös melkoinen bilehoro ja törttöilin kaikkea typerää.
Nykyään ollut onnellisesti avioliitossa 10,5v ja vastuullinen kotona viihtyvä perheenäiti, joka viimeksi kävi baarissa vuonna 2009.
 
[QUOTE="vieras";27746876]Itse en haluaisi puolisoa joka on harrastanut seksiä puolen kylän kanssa, esimerkiksi koska puolison useat aikaisemmat seksikumppanit lisäisivät mun riskiä sairastua kohdunkaulan syöpään, vaikka mies olisi aina käyttänyt kondomia. Siksi kumppaneiden lukumäärä ei mun mielestäni ole pelkästään puolison oma asia, haluan huolehtia terveydestäni parhaani mukaan.[/QUOTE]

tätä. Mulle kyllä merkitsee se onko miehellä ollut 10 vai 100 petikumppania.
 
Jos mies kysyy suoraan "monen kanssa olet ollut" tai mitä vain, niin totta kai kerron tai sitten olen kertomatta, jos ei tunnut hyvältä. Ei toisen tarvitse tietää jokaikistä ajatusta ja tekoa. Ihan älytöntä että joku edes vaatisi sellaista. Mitään en lähde salaamaan, mutta kaikkea ei tarvitse jakaa.

Mieheni ei kysele menneisyydestäni oikeastaan mitään sen kummempaa, enkä minä hänen. Ex-puolisoistakaan ei olla niin kauheasti puhuttu, muuten kuin että tunnen tai tiedän hänen kaksi viimeisintä, joten sen takia niistä ollaan keskusteltu. Muuten mulle on tärkeintä millainen hän on nyt, millaiset hänen ystävät on ja miten hän kohtelee toisia ihmisiä.
 
Mitäänhän ei ole pakko kertoa mutta kyllähän eletty elämä, ainakin tärkeät ja suuret asiat, muokkaa ihmistä. Kaikki olemme erilaisia ja on varmasti helpompi ymmärtää toisen ajatuksia, arvoja ja suhtautumista asioihin kun tietää puolison historiaa. Siis ne tärkeät asiat, ei sillä ole väliä tykkäsi lapsena enemmän hubba bubbasta vai juicy fruitysta.
 
Ihminen on menneisyytensä summa. On aika vaikea elää tiivissä suhteessa ihmisen kanssa, jolta yrittää salata osaa itsestään.
Ei kaikkea tarvi sinänsä kertoa, mutta pitää voida olla sillai rennosti, ettei tarvi pelätä jos jotain esiin tulee ja toisen kysymyksiin tietysti pitää vastata, jos toinen haluaa jotain tietää.
 
Tottakai kuuluu kertoa, jos sinne menneisyyteen kuuluu jotakin tosi isoa ja merkittävää, kuten avioliitto, vankilareissu tai joku muu tällainen iso ja ns. merkityksellinen asia.
Tuli vaan toisesta ketjusta mieleen. Miksi puolisolle pitäisi kertoa sen kummemmin mitä on esim. nuorena säätänyt?
Oma mieheni ei ole ikinä edes kysynyt mm. monenko kanssa olen ollut sängyssä tai olenko koskaan kokeillut huumeita, olenko ollut kova bilettäjä jne..
Jos on entinen rietas bilehile, niin miksi se nyt pitäisi erikseen avata miehelle tai naiselle?
Tai jos on muuta "ei niin maailmaa kaatavaa" ryssinyt nuorena, niin sou vat?

Hehe, olen sen toisen ketjun aloittaja, ja annan ihan käytännön esimerkin: lapsemme tulee teininä kotiin ja on selkeästi ottanut huumausainetta x, minkä minä spottaan välittömästi, mies taas ei. Eikö ole vähän ikävää, että moiset kokeilut tulevat ilmi vasta tuossa vaiheessa?
 
hmm.. no kyllähän se menneisyys on osa jokaista ihmistä, oli sitten taakse jäänyttä tai suoraa jatkumoa nykyisen elämän kanssa. Musta on kiva tuntea puolisoni hyvin ja kiva, että puolisko tuntee mut hyvin. Ei oo ollu tarvetta salailla menneitä ja toisaalta on tosi hauska kuulla jotain juttuja nuoruuden töpppäilyistä puolin ja toisin - aika iso osa noista jutuista juteltiin jo suhteen alkuvaiheessa kun tutustuttiin :) kyllähän sitä tulee juteltua menneistä muidenkin läheisten (esim. ystävien) kanssa.
 
Mun mielestä entisistä kumppaneista erikseen kysely on täysin typerää. Parhaassakin tapauksessa siitä ei ole mitään hyötyä eikä haittaa, huonossa tapauksessa siitä on haittaa. Ts. kyselemällä aiheesta joko ei saavuta mitään tai menettää jotain.
 
[QUOTE="Isabella";27746834]Mä olin joskus 25-27v aikamoinen bilehoro. En ole edes ajatellut, että minun pitäisi nyt tämä asia juurta jaksaen selvittää. Asuin tuona aikana Oulussa ja olen miehelleni sanonut, että oulun vuodet olivat aika villejä ja that`s it.
En minäkään miehen biletyksistä, naisista jne tiedä sen enempää.

Onnellinen aviopari ollaan oltu jo pian 14v.[/QUOTE]

No ei kai kukaan odotakaan kenenkään olevan neitsyt tuossa iässä. Mutta kuka parempaa saava mies ottaisikaan yli 27vee villiä elämää elänyttä puolisokseen? Joku insinööripelle korkeintaan. Läski? Impo? Tai muuten vajaa. Onnea!

Tämä keskustelu ei muuten koske huoria.
 

Similar threads

Yhteistyössä