Miksi sisko on unohtanut minun lapseni kun tuli itse raskaaksi?

[Yks äiti]

On myös pienimmän kummitäti.
En ymmärrä. Ennen nautti suunnattomasti lapsieni kanssa peuhaamisesta, leikki ja oli ihan tosissaan aina mukana leikeissä.
Nyt ei jaksa heitä yhtään, ei edes heidän kiukuttelemisiaan. Lasten puolesta harmittaa kun aina odottavat, että josko täti nyt leikkisi heidän kanssaan mutta sitten kuitenkaan se ei leiki. Enää. Milläs selität lapsellekaan tätä että täti ei nyt (jostain syystä) halua enää leikkiä teidän kanssa. Tuntuu jotenkin että, ei hän nyt inhoa, mutta häntä ärsyttää nykyään lapseni.
Tuntuu vähän pahalta. En ole itse kamalan läheinen siskoni kanssa kuitenkaan, en viitsi varmaan asiasta mitään sanoakaan?

 

[vieras]

jos se ei jaksa vaikkapa.

kyllähän sitä väsyy kun on raskaana ja kun saa lapsen.

 

[hhh]

Jos se on huonovointinen eikä kiinnosta leikkiminen... Ja eihän sitä raskaana aina välttämättä todellakaan jaksa mitään lasten kiukuttelua (ja miksi sanot ettei jaksa EDES heidän kiukuttelua - eikä se ole juuri se mitä huonoiten jaksaa...)!

 

[ap]

jos se ei jaksa vaikkapa.

kyllähän sitä väsyy kun on raskaana ja kun saa lapsen.

Nojoo. Voihan se olla niinkin, tietty, eka kun on.
Raskaus on normaali kyllä jne.

 

[minä ja minun lapset]

Miksi siskosi pitäis jaksaa lapsiasi etenkään jos ette ole kovin läheisiä? Kyllä oma lapsi (syntymätönkin) on tärkein. Se pitäisi jokaisen ymmrtää. Erityisesti niiden joilla on lapsia eikä kuvitella itsekkäästi että jus sun lapset on maailman tärkeimmät. Vain omille vanhemmilleen.

 

[Saraldo]

Raskaana ollessa tulee kaikenlaisia ajatuksia mieleen. Mitä jos hän vaikka ajattelee, että sun lasten kanssa on kiva olla, kun ne ei ole omia, mutta nyt on tulossa oma ja pitäis jaksaa olla läsnä ihan koko ajan? Tuleva voi pelottaa ja askarruttaa, muttei se silti sitä tarkoita, etteikö hän lapsistasi enää tykkäisi. Toinen mikä tulee mullekin mieleen on se jatkuva väsymys ja pahoinvointi. Ei silloin oikein jaksa mitään ylimääräistä.

 

[kokoko]

raskaushormonitkin voi tehdä sen, että ei kiinnosta muiden lapset vaan keskittyy itseensä ja omaan napaansa.

 

[ap]

Miksi siskosi pitäis jaksaa lapsiasi etenkään jos ette ole kovin läheisiä? Kyllä oma lapsi (syntymätönkin) on tärkein. Se pitäisi jokaisen ymmrtää. Erityisesti niiden joilla on lapsia eikä kuvitella itsekkäästi että jus sun lapset on maailman tärkeimmät. Vain omille vanhemmilleen.

Ei tarvitse jaksaa minua eikä lapsiani.
On kuitenkin nauttinut sunnattomasti ennen omaa raskaaksi tuloaan lapsistani ja lapset toki ihmettelee, kun nykyään ovat tädille kuin ilmaa!
Lasten takia.

 

[Kahden äippä]

Kyllä mustakin pahalta tuntuis jos sisko lakkaisi yht äkkiä kiinnostumasta mun lapsista. Tietysti oma raskaus muuttaa näkökantaa, mutta ymmärrän kyllä että harmittaa jos ei muuten niin lasten puolesta. Mun mielestä voisit kysyä ihan suoraan. Jos ette ole kovin läheisiä, niin eipä ole paljoa menetettävää!

 

[ap]

Raskaus on jo loppupuolella. rv 30.

 

[Tintti83]

Minulla on nyt 40+0 ja edelleenkään en jaksa kiinnostua lainkaan muiden ihmisten lapsista, tai mistään muustakaan lapsikeskustelusta. Ensimmäinen tämä on ja varmasti yhdessä hormonitoiminnan kanssa on saanut minut täysin sisäänpäinkääntyneeksi. Sitä paitsi koko raskauden on särkenyt jotain paikkaa, ollut huono olo, ärtyisyyskynnys pinnassa jne. ja minullakin on "normaali raskaus".

Anna siskollesi aikaa. Asiat saattavat palautua entiselleen viimeistään, kun hänen oma lapsensa kasvaa hieman isommaksi (ainakin kuvittelen pikkuvauva-ajan tulevan viemään ihan kaiken oman aikani ja jaksamiseni).

Lisäys: Minulla on ollut tunne, että tämä oma ensiraskauteni on jotain ainutlaatuista maailmassa ja täysin yksityisasia, joten se varmasti on edesauttanut sitä, etten alitajuisesti ole halunnut nähdä/kuulla muiden ihmisten kokeneen saman aiemmin. Hassua.

 

[f]

jos se ei jaksa vaikkapa.

kyllähän sitä väsyy kun on raskaana ja kun saa lapsen.

niimpä!!!