Miksi tämä on aina tätä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Autan itse aina muita, teen paljon kaikenlaista ihan hyvästä tahdostani monille läheisille, olen avuksi ja hyödyksi. Jeesaan miten osaan.

Ja silloin, kun itse olisin tarvinnut apua niin ei. Kukaan ei tarjoa vapaaehtoisesti ja jos varovasti kehtaan joltain kysyä niin selittelyjen kera kieltäydytään.

Ja aina päätän, että sitten loppuu minunkin apuni, mutta hyvää hyvyyttäni taas löydän itseni auttamasta muita.

Jos se hyvä kerran kiertää niin mikä vittu tässä tökkii? :(
 
Sun kaverit kuulostaa itsekkäiltä kusipäiltä...Jotkut on just semmosia että vaikka kuinka autat joka asiassa niin sitten kun itsellesi koittaa aika jolloin tarvitsisit apua niin "ei kiinnosta." Itsekin lainasin yhdelle kaverilleni (opiskelija) aina rahaa ruokaan yms. kun itse olin työssäkäyvä, eikä sen takaisinmaksun kanssa aina ollut niin tarkkaa. Viime talvena ystäväni voitti kenosta isohkon summan rahaa ja kun pyysin rahaa lainaksi niin vastaus oli: " Ei olis pitäny kertoa kellekkä tästä voitosta..." Vähän on kylmenny välit.
 
Vähän sama juttu, enkä osaa pyytääkään apua.

Toivoisin että joku tarjoaisi, mutta kun ei niin ei.

Ei viitsi pyytää kuin äärimmäisessä hädässä, kun aina tuntuu olevan niin vaikeaa, pitää miettiä jne... :|
 
Koska nämä kaverisi eivät tunnu olevan kovin hyviä ystäviä, niin ensi kerran kun pyytävät apua, kylmästi kieltäydy ja jos kysyvät syytä, niin vastaa niin kuin asia on.

Jos heidän puoleltaan ystävyys katkeaa tähän, niin luulenpa että ettet ole menettänyt mitään :whistle:
 

Yhteistyössä