Miksi toiset laihtuu ja toiset ei millään?

[tiukassa on]

Oon yhdessä laihdutusryhmässä, jossa meillä jokaisella on ylipainoa useita kymmeniä kiloja. Mä oon siellä porukan isoimpien sarjassa omien kilojeni kanssa. Meillä kaikilla täysin sama ruokavalio, jota noudatetaan. Lisäksi osa liikkuu ja osa ei, mutta tällä ei tunnu olevan merkitystä sille, miten nopeasti paino putoaa.

Se, mitä ihmettelen, on se, että miksi meidänkin ryhmässä osalla putoaa viikosta toiseen pari kiloa/viikko, osalla (kuten mulla) ekan viikon nesteiden lähtemisen jälkeen vain muutama sata grammaa per viikko. Mistä ihmeestä se voi johtua? Mullakin ois mistä lähteä, mut ei vaan lähde. Ja olen noudattanut orjallisesti annettua ruokavaliota juomisineen. Itsensä huijaaminen on siis pois laskuista.

Kenelläkään mitään ajatusta tähän?

 

[vierass]

Onko sinun arkiliikuntasi vähäisempää kuin niillä joilla paino tippuu? Eli liikunta mitä et laske liikannaksi sen enempää. Muut menee vaikka kävellen kauppaan ja leikkikentälle yms. ja sinä istut kotona tai kuljet autolla.

 

["vierastaja"]

Varmaan taustalla on samankaltaiset syyt kuin esim siinä että jotkut ylipäätään kykenevät lihomaan +150 kiloisiksi. Suurin osa ihmisistähän ei tähän pysty, vaikka söisivät miten huonosti vuosikausia.

Ensimmäiseten viikkojen painonpudotuksen vauhti on suoraan verrannollinen siihen, miten erilainen se laihdutusruokavalio on verrattuna siihen entiseen normaaliin ruokavalioon. Mitä enemmän on vedetty kaikkea sontaa ja turhaa, sitä nopeammin putoaa muutaman viikon. Sitten alkaa se oikea laihdutus, ja jos on yhtään hormoniepätasapainoa (insuliini, prolaktiini, estrogeeni) niin kaikilla se ei vain suju yhtä nopeasti. Laihdutus yleensä korjaa tätä tasapainoa, mutta mitä enemmän persiillään se on niin sitä hitaammin se tapahtuu.

Ja oma lukunsa ovat nämä lihavat jotka oikeasti söivät aikatavalla terveellisest aikaisemminkini, mutta ovat silti lihavia. Itse kuuluin tähän ryhmään, ja sain pyyhkeitä ravitsemusterapeutiltakin kun hänen mielestään pimitin syömisiäni. Paino ei vain pudonnut vaikka laskennallinen kalorivaje oli suuri. Jos tuo on ainut vastaus jonka ammattilainen voi antaa, ja minä punnitsin jokaisen ruokani hyvinkin tarkkaan, niin silloin vika on jossain muualla kuin syömisissä ja liikkumisessa. Minun tieni pienempään painoon onnistui ainoastaan kovalla painoharjoittelulla, ja siihen meni vuosia.

 

[Reea]

Mitä tarkoittaa tuo "sama ruokavalio" kaikilla? Onko siinä määrätkin annettu tarkasti valmiina ja onko sinulla esim. keittiövaaka käytössä, vai miten tiedät että kaikki syö samaa ja saman verran?

Liikuntaa kannattaa lisätä kaikin keinoin, etenkin näin kesäaikaan se on helppoa. Eli kävellen tai pyörällä joka paikkaan. Muutenkin kävely/juoksulenkkiä vaan kehiin, niin johan alkaa tapahtua. Monilla apikkakunnilla on myös puistojumppia ulkosalla kesäaikaan.

 

[vieras..]

Annoskoot ratkaisee.

 

[tiukassa on]

Määrät on annettu ja punnitsen kaiken keittiövaa´alla. Vierastaja, jotain tuon suuntaista olen itsekin epäillyt.
Ryhmässämme olen tosiaan huomannut ettei sillä liikunnalla ole mitään merkitystä siihen, miten nopeasti kullakin paino putoaa. Osalla, jotka ei liiku "yhtään", paino putoaa aivan samalla tavalla kuin himoliikkujilla. Sitten on niitä, joilla paino liikunnasta huolimatta menee alaspäin vain satoja grammoja kerrallaan -ja samaan tulokseen pääsevät taas osa niistä, jotka eivät liikuntaa harrasta.

 

[minä,]

Ihmiset on erilaisia
Tiedeykkönen: Lihavuuden syyt sittenkin geeneissä? (koko ohjelma) | Radio | Areena | yle.fi
Lihavuuden lisääntymistä selitetään usein parantuneella elintasolla, mutta tuoreimpien tutkimusten mukaan syy on sittenkin geeneissä. Itsestään eivät geenit ketään lihota, mutta lihavuudelle altistavia geenejä on joillain ihmisillä enemmän kuin toisilla. Iän myötä geenien vaikutus lihavuuteen vaikuttaisi vain lisääntyvän.

 

["vierastaja"]

Sillä liikunnalla on kuitenkin merkitystä, monessakin mielessä. Minäkin silloin alkuun liikuin lenkkipolulla säännöllisesti puolitoista vuotta, saaden vain polvet kipeäksi mutta kilot eivät hievahtaneetkaan. Sykemittari naksutteli kymmeniä tuhansia kaloreita poltetuksi, missään se ei vain näkynyt. Jos on merkittävästi ylipainoinen niin tekee tuntikausien ravaamisella itselleen vain hallaa ja nivelet huutaa hallelujaa. Heti kun käytin saman ajan kuntosalilla ohjaajan kanssa, niin alkoi tuloksia tulla. Hitaasti, mutta varmasti. Taisipa ensin noustakin paino pari kiloa kun nestettä kertyi lihaksiin (mutta tämän kun tietää niin ei pidä säikähtää)

Liikuntaa en kuitenkaan suosittele jättämään pois. Jopa mielestäni se "turha" lenkkeily parantaa kehon insuliiniherkkyyttä, vaikka ei suoraan painoon vaikuttaisikaan. Mutta nyt jälkikäteen kun ajattelee, niin minun olisi pitänyt liikkua korkeintaan uimalla, sen verran pahaa jälkeä ja kulumia polviin tuli noista vuosista.

 

[tiukassa on]

Itse en käy kävely- (tai juoksu- herra paratkoon) lenkeillä, mutta harrastan vesiliikuntaa muutaman kerran viikossa. Painoharjoittelu kiinnostaisi, mutta asun syrjäseudulla eikä mulla ole mitään tietoa tän alueen pt:sta. Yksin kävin pari kertaa salilla, mutta kun ei oikein ymmärrä mitä siellä kannattaisi tehdä niin jäi sitten kokonaan menemättä.

 

[Kilot pysyy tiukasti]

Jokaisen ihmisen kroppa on erilainen. On niitä jotka voi vetää siideriä ja karkkia kaksin käsin ja silti pysyvät laihoina. Ja sitten on meitä joiden kroppa kerää mielellään rasvaa, ja pitää siitä tiukasti kiinni.

Aineenvaihdunta myös muuttuu/hidastuu iän myötä. Parikymppisenä riitti kun pari viikkoa jätti herkut pois niin lähti helposti 5 kg, nyt ei lähde ei sitten millään. Raskausaikana hormonit vielä edesauttavat rasvan keräytymistä kroppaan.

Maailma on epäreilu. Ei kuitenkaan pidä syyllistää meitä läskimpi kroppaisia liikunnan puutteesta tai isommista annoskoosta. Pysyäkseni samassa painossa kuin esim. hyvä ystäväni joutuisin tiristämään ruuasta tuplasti häntä enemmän, koska hänen aineenvaihduntansa on niin paljon nopeampi ja laihuus geeneissä (koko suku hoikkia).
Minun oma äitini sekä tätini taas ovat paksujalkaisia pullukoita, samoin mummoni on paksujalkainen vaikka muuten hoikka... Että se niistä geeneistä sitten.

 

["vierastaja"]

Yksin kävin pari kertaa salilla, mutta kun ei oikein ymmärrä mitä siellä kannattaisi tehdä niin jäi sitten kokonaan menemättä.

Mä kävin kanssa muutaman kerran yksin, mutta puuttui se kokonaiskuva siitä treenamisesta (heiluttelin lähinnä jalkaprässiä ja hauista ) niin hankin sitten PT:n jonka kanssa treenattiin muutama kuukausi. Mun salin seinällä oli infoa salilla toimivista trainereista.

En nyt väitä että olisit ehdottomasti juuri painoharjoittelun tarpeessa, mutta jos ei ala kunnon tulosta tulemaan niin suosittelen lämpimästi. Kunnon lihasmassa auttaa sitten pitämään painon poissa, minulla ei ole ollut mitään ongelmaa pitää paino alhaalla laihdutuksen jälkeen. Enhän minä tosin ihannepainoon edes päässyt, paino vakiintui lopulta 7 kiloa ihannepainon yläpuolelle. Tosin, makkaroita ei tursua mistään eikä jenkkakahvojakaan ole niin minä olen aivan tyytyväinen...