P
pullukan pullukka äiti
Vieras
Hei. Ollaan pienen ongelman äärellä. 8-vuotias tyttäreni on sorttia, ruoka maistuu ja se myös valitettavasti näkyy.
Tyttö harrastaa liikuntaa, kahta eri lajia, 2-3 kertaa viikossa. Ei niin ripirinnoin, mutta olemme sopineet että koska liikunta on terveydelle tärkeätä, niin käymme. Ja kivaa on kyllä joka kerta, lähteminen vain vaikeaa toisinaan. Lisäksi tyttöä on viety lautailemaan, hiihtämään, luistelemaan talvisin ja pyöräilemme paljon kesäisin. Eli yritämme todella tukea liikkumaan. Liikumme itsekkin paljon. Mutta selkeästi huomaan, ettei liikunta ole se lapsen lempi juttu.
Viihde-elektroniikka ei tabletteineen juurikaan kuulu päiviimme. Koulun ja läksyjen jälkeen saa yksin kotona ollessaan katsoa videota kunnes tulemme kotiin. Muutenkaan emme paljoa katsele televisioa ja pelaile.
En osta kaupasta karkkia, leivonnaisia, vaaleaa pullaleipää, maustettuja jogurtteja yms. Muroja lasten toiveesta aina joskus, jonka jälkeen taas ollaan pitkään ilman. Kaakaota ei käytetä, eikä mehuja.
Aamupalat on yleensä joko puuroa, maustamatonta jogurttia sokerilla, kauraleipää. Ruoat ihan perus kotiruokia kalakeitosta kaalilaatikkoon. Hedelmiä on jonkin verran tarjolla, mutta niitäkään ei ylettömästi syö.
Isovanhemmilla ollessaan saa herkutella. Ja tätä olen myös pyrkinyt rajottamaan. Esim mummon paistamia lettuja ei tarvi syödä viittä. Olen myös yrittänyt saada isovanhemmat katsomaan vähän määrien perään. Koska lapsi kyllä syö sen viisi lettua jos sille antaa..
Tyttö ei siis ole hirmuisen lihava, mutta on ylipainoinen. Itse elämäntaparemontin tehneenä tiedän mitä on olla se luokan isokokoisin tyttö enkä halua lapselleni samaa. Muilla lapsillamme ei ole tätä ongelmaa.
Nyt järkeviä vastauksia kiitos! Mitä mä voin enää tehdä? Lapselta ei voi rajottaa kaikkea, ja mielestäni perusarjessamme ei ole enää kovin paljoa tiukentamisvaraa :/ Myöskään en halua että lapsen kuullen puhutaan lihavuudesta tms. Toki ruokaillessamme kerron heille miksi lautasella on mitäkin ja mihin se vaikuttaa. Terveellisiä elämäntapoja yritän heille opettaa.
Tyttö harrastaa liikuntaa, kahta eri lajia, 2-3 kertaa viikossa. Ei niin ripirinnoin, mutta olemme sopineet että koska liikunta on terveydelle tärkeätä, niin käymme. Ja kivaa on kyllä joka kerta, lähteminen vain vaikeaa toisinaan. Lisäksi tyttöä on viety lautailemaan, hiihtämään, luistelemaan talvisin ja pyöräilemme paljon kesäisin. Eli yritämme todella tukea liikkumaan. Liikumme itsekkin paljon. Mutta selkeästi huomaan, ettei liikunta ole se lapsen lempi juttu.
Viihde-elektroniikka ei tabletteineen juurikaan kuulu päiviimme. Koulun ja läksyjen jälkeen saa yksin kotona ollessaan katsoa videota kunnes tulemme kotiin. Muutenkaan emme paljoa katsele televisioa ja pelaile.
En osta kaupasta karkkia, leivonnaisia, vaaleaa pullaleipää, maustettuja jogurtteja yms. Muroja lasten toiveesta aina joskus, jonka jälkeen taas ollaan pitkään ilman. Kaakaota ei käytetä, eikä mehuja.
Aamupalat on yleensä joko puuroa, maustamatonta jogurttia sokerilla, kauraleipää. Ruoat ihan perus kotiruokia kalakeitosta kaalilaatikkoon. Hedelmiä on jonkin verran tarjolla, mutta niitäkään ei ylettömästi syö.
Isovanhemmilla ollessaan saa herkutella. Ja tätä olen myös pyrkinyt rajottamaan. Esim mummon paistamia lettuja ei tarvi syödä viittä. Olen myös yrittänyt saada isovanhemmat katsomaan vähän määrien perään. Koska lapsi kyllä syö sen viisi lettua jos sille antaa..
Tyttö ei siis ole hirmuisen lihava, mutta on ylipainoinen. Itse elämäntaparemontin tehneenä tiedän mitä on olla se luokan isokokoisin tyttö enkä halua lapselleni samaa. Muilla lapsillamme ei ole tätä ongelmaa.
Nyt järkeviä vastauksia kiitos! Mitä mä voin enää tehdä? Lapselta ei voi rajottaa kaikkea, ja mielestäni perusarjessamme ei ole enää kovin paljoa tiukentamisvaraa :/ Myöskään en halua että lapsen kuullen puhutaan lihavuudesta tms. Toki ruokaillessamme kerron heille miksi lautasella on mitäkin ja mihin se vaikuttaa. Terveellisiä elämäntapoja yritän heille opettaa.