Millä päästä pistämiskammosta - siitä että pistän lasta?

[Kka]

Olen koulunkäyntiavustajana, ja nyt on tullut eteen tilanne että pitäisi alkaa pistämään diabeetikkolasta. Itsellä on ollut aikanaan mieletön neulakammo, josta pääsin raskausaikana eroon. Mutta toisen pistäminen pelottaa, kädet tärisee ja hikoilee. Olen jo pari kertaa pistänytkin valvonnan alla, mutta tuntuu että pelko vaan pahenee. Enkä osaa sanoa mikä siinä niin jännittää. Alkaa mennä kohta yöunetkin tämän takia. :/ Diabeteshoitajalla kävin jo tämän asian takia, ja siellä pistin itseäni. Se ei tuntunut ollenkaan pahalta, mutta toisen hoidosta vastuussa oleminen onkin eri asia.

Kokemuksia? Vinkkejä?

Tallennan kirjanmerkkeihin ja jatkan aamulla. Kiitos etukäteen jos joku jaksaa vielä vastailla.

 

[minävainen]

Mikä siinä pelottaa? Se että lasta satuu vai se että osaat pistää tarvittavan määrän ja lapsen sokeritasapaino pysyy oikealla tasolla?

 

[ap.]

En osaa sanoa. Se kun neula uppoaa sinne ihoon. Sama järjetön kammo oli itseäkin kohtaan, mutta sillä pääsi kun tarpeeksi tökittiin neuloilla raskausaikana... Kerran painoin vahingossa insuliinin liian aikaisin, eli reisille kirjaimellisesti. Eihän siinä onneksi tullut muuta vahinkoa kuin insuliinia hukkaan, mutta sillon hermoilin niin paljon. Pelkään että jotain pahempaa sattuu, mokaan jne.

 

[*mur-mur*]

En usko, että mitään vakavaa/peruuttamatonta voi sattua lasta pistäessäsi.
Lääkkenhän sinä osaat kattoa siitä kynästä sopivan annoksen..eiköstä vaan?..

Kirjoitit: "Pelkään että jotain pahempaa sattuu, mokaan jne."
..mkä voisi olla se pahin, mitä voisi sattua?

Mikäli samoin kävisi lasta pistäissä kuin itseäis, että insuliinin painat liian aikaiseen ennen pistosta, ei se ole ollenkaan vakavaa - sitten vaan uusi annos ja pistos.

Onko lapsi ollut ihan rauhallinen kun pistät?


Itse en ole joutunut pistämään toista ihmista, en siis tiedä "jännittäisinkö"..mutta voin kertoa..olen ollut hepariinihoidolla -09 lähtien..ja miun mies minua edelleenhin pistelee kerran päivässä:saint:..itse en uskalla..

Samoin raskaana ollessa kun oli RD - mies pisti insuliinin.
..sairaalassa hoitajat..eli kun ei ole a i v a n p a k k o itse pistellä, mie laistan tuosta.

Nyt viime aikona olen miettinyt, että jospa mie tsemppaisinkin ittiäni nyt kovasti ja opetteleisin aikuisen oikiasti pistämään.

 

["vieras"]

Auttaisiko se jos siihen kynään saisi neulanpiilottajan, ainakin meidän lapsella on sellainen?

 

[*mur-mur*]

Wau onko sellainenhin, kuin "neulanpiilottaja"..semmoinen miullehin heti!:wave:
..saakohan niitä muihinkin, kuin insuliinikyniin?..ääähh, ei taida

 

[Christina Death]

eiköhän siihen ajan kanssa totu. Mä oon pistäny kaveria pari kertaa ihan mielenkiinnosta

 

[..]

Ajan kanssa ja rutiinilla. Itse pistän satunnaisesti hoidettavaa lasta 2krt / vrk ja ekat kerrat oli kamalia. Mutta myöhemmin olen saanut varmuutta ja kiitosta.

 

["Xxxxx"]

Mua auttoi (pelkaäsin kanssa opiskeluaikana) että jos en pistäisi lasta, sille tapahtuisi vielä kamalempaa, sitä jouduttaisiin pistämään/kanyloimaan/ elvyttämään jne jne vielä pahempaa. Ei siinä auta kuin pistellä vaikka appelsiinia satakertaa päivässä että mielikuva helpottais.

 

[ap.]

Lääkkenhän sinä osaat kattoa siitä kynästä sopivan annoksen..eiköstä vaan?..

mkä voisi olla se pahin, mitä voisi sattua?

Onko lapsi ollut ihan rauhallinen kun pistät?

Juu, ei lääkkeen oikeen määrän ja hiilarien laskeminen jännitä, sitä harjoittelin jo viime vuonna toisen diabetes-lapsen kanssa, joka kuitenkin pisti itse. Lapsi on ihan rauhallinen, muttei varmaan kohta tätä menoa kun huomaa kuinka minä hermoilen.

Pahin on se kun kädet tärisee.

 

[ap.]

Nostelen vielä aamuvirkuille.

 

[Lex]

Voi harmi, toivottavasti totut äkkiä =)

Kyllähän sinä sen tiedät, että vaihtoehtoja ei ole, joten sitä on turha alkaa kertomaan.
Etene pistoissa vain rauhallisesti yksi vaihe kerrallaan, äläkä hätiköi.
Kyllä se siitä. Ajattele, jos d olisi omalla lapsellasi tai itselläsi, ei olisi kauheasti aikaa totutella..

 

[ap.]

Voi harmi, toivottavasti totut äkkiä =)

Ajattele, jos d olisi omalla lapsellasi tai itselläsi, ei olisi kauheasti aikaa totutella..

Totta, se voi tullakin omallekin lapselle, ja insuliinin pistämättä jättäminen vasta vakavaa olis. Ehkä jos vatvon ja vatvon päässäni vaan niin totun ajatukseen. Toivottavasti.

Mutta nyt tuli hinku siivota kämppää. Kiitos vastauksista!

 

[Aamuäree]

Olemalla huolellinen.
Ajattelemalla että pistos on välttämättömyys.
Ajattelemalla että lapsi on tähän tottunut- itseäni hirvittää enemmän.
Pistämällä.