Millä perusteella metsästys ja kalastus on parempia ja tärkeämpiä harrastuksia kuin ratsastus?

[huppaloora]

Nythän mä huppaloora vasta hokasin- mun pitää ENSIN alkaa metsästää ja miehen vasta sen JÄLKEEN kokeilla ratsastusta?

Mie en ala, kun ei kukaan ole taaskaan mun kanssa samaa mieltä.

Jaa nyt vasta? No kuule, hommahan menee niin että jos tuumaat miehelle että tässäpä on, kustansin sinulle ratsastustunnin niin todennäköisesti se nauraa itsensä kipeäksi ja lähtee metsälle. Kun sinä alat ensin kulkea metsällä niin se toteaa että rauha on jokatapauksessa mennyttä joten samapa se mitä sitä tekee.. vaikka sitten kokeilee ratsastamista... Se on se logiikka... :saint:

No joo, meillä kun on aikanaan käyty muutaman kerran ratsastamassa niin tunneilla kuin muutaman tunnin vaelluksellakin yhdessä ja sen jälkeen alettu kalastaa niin enpä tiedä muuta kuin sen että meillä tykätään harrastaa koko perheellä ja harrastukset valikoituu sen mukaan että siitä harrastuksesta tykkää koko porukka. Hevostelu ei napannut joten nyt kalastetaan -lapset on olleet pilkilläkin mukana noin vuoden ikäisestä lähtien.

 

[Aamuäree]

Niin, alunperinhän mä tässä hain takaa sitä, että miksi mun pitäis tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa omasta harrastuksestani, kun metsästys olis se ainoo ja oikea, rehti ja reipas harrastus kaikin puolin. Muotoilin vain asiani ihan väärin.

Appiukon kuittailu asiasta alkaa ottaa hermoon oikein tosissaan, se on vielä fanaattisempi harrastaja kuin poikansa.

Mutta olishan mun pitänyt tietää, kun hyvin ensimmäisillä treffeillä mut vietiin sorsapassiin ja suonsilmäkkeeseen pudonneena lyötiin kompassi ja taskulamppu käteen ja neuvottiin autolle, jossa sitten värjöttelin kolmisen tuntia odotellen treffiseuralaista ja koiraa saapuvaksi..... rakkaus ON sokea ja kuurokin kai :kieh:


En mä metsästystä vastusta- kyllä niitä huonompiakin harrastuksia on, mutta tuo ajankäyttö :headwall: ja tärkeysjärjestys!