Millä saatte pinnan pitämään?

[Vihainen äitikarhu]

Tänään on taas yksi NIITÄ päiviä. Samoin kuin eilinen, toissapäivä, sitä edellinen päivä, jotakuinkin joka ikinen päivä siitä asti, kun muksu täytti kaksi.

"EmmÄÄÄÄÄ!!!! Ei, äiti! Yääääää! Ei! Äääääääääääää!", tiedättehän?

-et äiti saa pukea mua
-en pue itse
-en syö ainakaan tuota aamupalaksi
-en lähde ulos
-en jää sisälle
-tahdon ulos t-paitasillani
-joo! lähdetään mummolaan! *pihalla: eeeeeei mennä!*

Mulla meinaa niiiin palaa hermo. GRRRRRRR!!!!! Välillä kyllä naurattaakin niin hirveästi, kun koko touhu on niin absurdia. Mutta aina ei naurata, kuten silloin, kun on enää 20min aikaa saada 2v ja vauva autoon, pukeissa, ja 2v tekee loppusuoralla tenän. Lapsi huutaa pikkukieli lepattaen, kun yritetään pukea. "Ittte!" No, kyllä se sopii, sen kuin pukisi itse. Mutta kun päästän irti, ipana juoksee pyrstö paljaana ympäri kämppää eikä pue. Joten mun on otettava lapsonen kiinni ja puettava se, hurjasta vastaanpanosta huolimatta. Otsasuoni pullottaen yritän nyhtää muksulle vaatteita ylle väkipakolla, mutta niin hellästi kuin se nyt on mahdollista, kun vastassa on vihainen ihmislapsi.

Yritän samalla jutella jotain mukavaa ja rauhoittavaa, mukamas sille lapselle, joka ei tietenkään kuule, kun se itse huutaa kuin palosireeni. Itseäni minä ehkä siinä enemmän rauhoittelen. Välillä se omakin käämi palaa, mikä ei ole kenellekään eduksi.

Mitä te teette tuolloin?

(Onneksi näitä sätkyjä ei enää tule yhtä tiuhaan, kuin vaikka 2kk sitten, huh sentään.)

 

[kohta 3n äiti]

Voi meillä 3 vuotias on edelleen juuri tuollainen ja musta jopa tuntuu, että homma vaan pahenee. Voi tosin johtua siitä että olen itse väsyneempi kun olen kaksosodotuksen loppusuoralla enkä esim. pysty enää tenavaa ottamaan kainaloon ja kantamaan väkisin esim. puistosta kotiin kun on aika lähteä (eilenkin oltiin yli 2 tuntia kun ensin tunti "tapeltiin" lähdetäänkö vai ei). Mua jo kauhistuttaa ajatus mitä tapahtuu kun vauvat syntyy...
itse yritän kanssa pysyä tilanteissa rauhallisena, mutta kyllä se on vaikeaa ja myönnän että usein kilahtaa ja silloinhan se peli on sitten lopullisesti menetetty.

 

["netta"]

No eipä siinä oikeesti voi paljon mitään, kun tilanne on päällä. Tietenkin kaiken a ja o on hyvä ennakointi. Ja jos on aikaa, toiseen huoneeseen laskemaan kymmeneen. Ja valitse taistelusi, eli toisin sanoen jätä puuttumatta kaikkeen mihin voit, ja ne mihin puutut vie määrätietoisesti loppuun. Anna lapselle valinnanmahdollisuuksia niin paljon kuin voi, mutta kun valinta on tehty, se on tehty, ei enää vekslaamista. Kehumista, kehumista, kehumista. Huomiota, huomiota, huomiota. Tunteiden sanoittamista, sekä lapsen että omien. Ei siihen mitään poppakonsteja ole, näin sä varmaan muutenkin toimit. Tsemppiä vaan!

 

["vieras"]

Välillä pitää saada omaa aikaa vaikka olisi kuinka kotona lapsen kanssa tai välillä töissä.

 

[Vihainen äitikarhu]

Reilu tunti ja mies tulee kotiin. Isi on pikkumiehen idoli, joten ainakin eka tunti mennään onnellisissa merkeissä