Millaisen mallin pettänyt äiti antaa tyttärilleen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysytäänpä välillä näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kysytäänpä välillä näin

Vieras
Pohditaanpa joskus asiaa tältäkin kantilta. Vastatkaa myös te jotka kyselette neuvoja salasuhteesta selviämiseen. Miten äiti voi perustella tyttärilleen pettämistään?

Sitenkö, että pettäminen on ollut pakoa harmaasta arjesta? Samaa harmaata arkea lapset ovat pitäneet perusturvallisuutena.

Erilleen kasvamisella? Jos yksi ihminen on kasvanut "erilleen" ei se kai tarkoita, että koko perhe olisi kasvanut erilleen.

Naiseutensa löytämisenä ja uusien kokemusten hakemisena? Tuskin äiti kehottaa tyttäriään löytämään naiseutensa ja uusia kokemuksia.

Millä tavoin äiti voi perustella tekojaan lapsille asiallisesti ja hyväksyttävinä, jos he näkevät isän kärsivän?
 
Naiset ei yleensä petä ilman hyvää syytä ei joku äitikään.
Syy piilee useinmiten miehessä itse jos oma mies ei enää huomioi,rakasta,eikä välitä,on välinpitämätön ei rakasta ja tunnusta tunteitaan missään muodossa omalle kullalle,ei ainakaan enää...jne jne.
Ei kukaan nainen tuollaisessa suhteessa kauan jaksa elää,siinähän nainen jo kuihtuu ihan kirjainmeollisesti? kukat tarvitsee vettä jotta voivat kukkia,muuten ne kuihtuu niin naisetkin.
Jos joku mies sitten ilmestyy näyttää että välittää/rakastaa ja huomioi, nainen alkaa taas kummasti kukkia,silmät alkaa loistaa ja naisesta tulee paremman näköinen :D
Nainen voi alkaa pettää ja pahinta rakastuu siihen tyyppiin...mutta,ei se paha juttu ole jos jollekin äidille noin käy että rakastuu ja rakkaus on molemminpuollista,se ihan okei ja hieno asia.

Se on vaan terve menoa isille sitten jos se isi tuollainen on/oli.
 
Samaa mieltä edellisen kanssa olen naiset ei petä ilman syytä,nainen haluaa tuntea että oma mies rakastaa ja välittää huomioi.
Jos nainen ei sitä omalta mieheltä saa niin joo noin se vaan menee sitten jos joku adonis ilmestyy naisen noka eteen ..................................
 
aina on se syy, mitenkäs muuten. Ei koskaan naisessa, eihän toki!
Ei tässä syyllistä kysytty, vaan millaisen mallin antaa pettäjä-aiti tyttärilleen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja miehessähän se:
aina on se syy, mitenkäs muuten. Ei koskaan naisessa, eihän toki!
Ei tässä syyllistä kysytty, vaan millaisen mallin antaa pettäjä-aiti tyttärilleen!

äiti antaa sellainen mallin tyttärelleen, ettei tarvitse tyytyä ja alistua johonkin kusipäähän vaikka lapsia suhteessa onkin.sitten kun on sun vuoro hyvä tytär.



 
Naurettavaa perustella pettämistä, että se on toisen osapuolen vika, oli sitten kyseessä mies taikka nainen! Jos ei oma puoliso kiinnosta, erotaan, ja sitten voidaan nu***a ihan ketä huvittaa, vaikka lyhtypylvästä! En ole ikinä ymmärtänyt, miksi pitää pettää, kun voi ihan hyvin elellä sinkkuelämääkin ja paneskella siten niin paljon muita kuin haluaa.

AP:lle en valitettavasti osaa vastata mitään, kun ei ole kokemusta pettämisestä eikä valitettavasti lapsistakaan.
 
Minun veikkaukseni on, että lapset masentuvat lähes sataprosesnttisesti vanhempien erosta. Tieysti lasta voi masentaa myös vanhempien välinen väkivalta, alkoholismi, vanhempien väliset riidat, väärät kasvatusmetodit.

Uskon, että suomalaisten kansantaudin, masennuksen, alkulähde on kotona. Asia heijastuu lasten koulumenestykseen ja ilmenee itsetuhoisellakäytöksellä tai nuorena alkaneella alkoholi- , näpistelykierteenä.

Aika monille vanhemmille on vaiettu asia heidän lapsensa masennus, ei meidän lapset.
 
Minä pidän vääränä sitä että lapset sotketaan vanhempien välisiin riitoihin, seksiin tai pettämisiin. En missään nimessä keskustelisi sukupuolielämästäni lasten kanssa!!

Siksi en ymmärrä koko tätä viestiketjua. Lapsille ei aikuisten asiat kuulu. Lapsuus täytyy turvata niin että lapset saavat olla vapaita vanhempiensa välisistä asioista. Turha heidän niskaansa tällaista taakkaa olisi kaataa.

Lapset ja nuoret kuitenkin elävät vielä mustavalkoisessa maailmassa ja hyvä niin. Antaa heidän uskoa prinsessasatuihin, koska se kuuluu heidän kehityksessään tuohon vaiheeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaskamaria:
Minä pidän vääränä sitä että lapset sotketaan vanhempien välisiin riitoihin, seksiin tai pettämisiin. En missään nimessä keskustelisi sukupuolielämästäni lasten kanssa!!

Siksi en ymmärrä koko tätä viestiketjua. Lapsille ei aikuisten asiat kuulu. Lapsuus täytyy turvata niin että lapset saavat olla vapaita vanhempiensa välisistä asioista. Turha heidän niskaansa tällaista taakkaa olisi kaataa.

Lapset ja nuoret kuitenkin elävät vielä mustavalkoisessa maailmassa ja hyvä niin. Antaa heidän uskoa prinsessasatuihin, koska se kuuluu heidän kehityksessään tuohon vaiheeseen.

Nimenomaan, kyllä omat ongelmat pitää yrittää salata lapsilta viimeiseen saakka.

 
Alkuperäinen kirjoittaja mies1:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaskamaria:
Minä pidän vääränä sitä että lapset sotketaan vanhempien välisiin riitoihin, seksiin tai pettämisiin. En missään nimessä keskustelisi sukupuolielämästäni lasten kanssa!!

Siksi en ymmärrä koko tätä viestiketjua. Lapsille ei aikuisten asiat kuulu. Lapsuus täytyy turvata niin että lapset saavat olla vapaita vanhempiensa välisistä asioista. Turha heidän niskaansa tällaista taakkaa olisi kaataa.

Lapset ja nuoret kuitenkin elävät vielä mustavalkoisessa maailmassa ja hyvä niin. Antaa heidän uskoa prinsessasatuihin, koska se kuuluu heidän kehityksessään tuohon vaiheeseen.

Nimenomaan, kyllä omat ongelmat pitää yrittää salata lapsilta viimeiseen saakka.

Joo! Siinä saattaa lasten viimeinenkin kunnioitus karista vanhempiaan kohtaan, jos tietävät heidän käyneen vieraissa. Olisihan se niin hyvä teinin kuitata, kun äiti marisee huonosta siivosta, ympäriinsä lojuvista vaatteista ja astioista, eteisen lattian hiekasta jne: "..joo-joo, sun pitää tehdä aina kaikki meidän puolesta - nussiakin..."
 
Oma mieheni sai kammottavalla tavalla tietää isänsä pettävän äitiään. Isä, poika (siis tämä mieheni) ja pojan kaveri lähtivät pelireissuun ulkomaille ja ihan siis aikuisiällä. Siellä sitten isä kiikutti naisen yhteiseen hotellihuoneeseen ja kävi ilmi että tämä nainen oli isän salarakas. Siinä sitten poika ojensi isäänsä ja marssitti naikkosen ulos. Näin siis lyhykäisyydessään mutta enää ei pojalla ole mitään luottamusta / kunnioitusta isäänsä kohtaan. Toki väleissä ollaan lastenlasten takia ja pojan äidin mutta muuten välit ovat todella viileät.

Omasta mielestäni pettämiset eivät kuulu missään vaiheessa lapsille. Eikö riitä että sitä satuttaa itseään ja kumppaniaan, ei siihen enää lapsia saa sotkea.
 
olen jo ennen lasten syntymää päättänyt, että heillä on oikeus molempiin vanhempiin -vaikka mikä olisi. Se pitää myös lapsille kertoa. Että vanhempien riidat eivät ole lasten syytä, vaan aikuisten omia riitoja. Että lapset ovat molemmille tärkeitä, vaikkei aikuiset keskenään toimeen tulisikaan. Olen myös yrittänyt viestittää tämän puolisolleni, ettei lapsista tehtäisi kostonenkeleitä tai kiistakapuloita. Heillä on oikeus vanhempiinsa.
 
Karkeana yleistyksenä voisi sanoa, että miehille pettäminen on helpompaa, koska moni mies "putkiaivoillaan" ajattelee, että seksi on vain seksiä. Usein naisen "tippaleipäaivoilla" taas mukana on syviä tunteita, rakkautta, kiintymystä jne, joten nainen ei halua pettää tai jos hän pettää, niin hän kokee äärettömän suurta syyllisyyttä. Tosin täytyy heti myöntää, että rajat hämärtyvät ja jotkut naisetkin kykenevät surutta pettämään ja olemaan täysin itsekkäitä.

Uskon, että joskus pettäminen on vihoviimeinen keino päästä huonosta parisuhteesta eroon. Joskus siis ei löydy keinoa keskustella ongelmista varsinkin, jos toinen koko ajan kieltää, että ei ole mitään puhuttavaa eikä ole mitään ongelmia. Varsinkin lasten vuoksi voi olla vaikea lähteä huonostakaan suhteesta. Kun kuitenkin vuosikausia on ollut selittämättömän paha olo, niin pettämisen kynnys madaltuu. Silloin on paitsi henkisesti valmis rakkaudelle niin myös fyysisesti valmis hyvään seksiin, jos kerran niitä ei omalta puolisolta löydy.

En ole millään lailla ylpeä siitä, että itselleni kävi juuri niin, että en löytänyt vuosien varrella millään keinoa puhua ongelmista silloisen mieheni kanssa, vaan petin. Ulospäin kaikki näytti hyvältä, mutta sisimmässä olo oli ihan kaoottinen. Sellaisessa tilanteessa salamarakastuminen tuntui pakotieltä huonosta suhteesta. Tietysti olisi pitänyt osata ratkaista parisuhteen ongelmat tai erota jo sitä ennen, mutta lasten vuoksi eroa pitkitti niin pitkälle kuin pystyi.

En tiedä, mitä ex-mieheni on puhunut minusta lapsillemme. Itse ainakin olen selittänyt, että minulla ei ole hyvä olla heidän isänsä luona, koska koko ajan yhdessäolo on vain pelkkää tappelua. Nyt tilanne on rauhoittunut ja uskoakseni kumpikin elää ihan hyvää elämää tahoillaan.

Jos lasteni isä on kertonut minusta aikuisten sanoin pettämisestäni, niin uskon, että siitä on loppujenlopuksi vain haittaa lapsilleni. Lapset kuitenkin rakastavat isäänsä ja äitiään, vaikka taustalla olisikin huono parisuhde. Se, että toinen haukkuu ja huorittelee, ei yhtään paranna lasten oloa.

 
Lapsille, minkään ikäisille, ei kuulu vanhempien seksiasiat, ei avioliiton sisällä tapahtuvat eikä ulkopuoliset suhteet. Omat vanhemmat ovat sukupuolettomia ihmisiä, vain vanhempia.

Lapsia ei pitäisi sekoittaa muutenkaan vanhempiensa parisuhdesotkuihin. He ovat niihin syyttömiä ja ansaitsevat pysyä ulkopuolella.

Vaikka hirmuinen kiusaus olisikin pamauttaa mieheni nuorille erinäisiä totuuksia äidistään, kun ovat aina vertaamassa....
 
Lapset saavat sellaisen mallin, että: "Elämä ei ole mustavalkoista. Tunteilleen ei voi mitään. Ihmisellä on vain yksi elämä - Se pitää elää täysillä. Se (pettäminen) tuntui niin oikealta. Se oli niin kaunista"

Näin voi selittää, tekipä sitten mitä tahansa.

Sitten kun on tullut ero, lapset saavatkin seurata uusien isäpuolikokelaiden ramppaamista kuin Stockmannin ovissa. Kun äiti on onnellinen, ovat lapsetkin onnellisia!
 
Usein lapset huomaavat vanhempiensa häiriökäyttäytymisen ennen kuin vanhemmat ehtivät sitä ääneen julistaakaan tai toinen vanhemmista edes tajuaa mistä on kysymys. Mulla on paljon tuttuja, jotka ovat huomanneet äitinsä tai isänsä pettävän puolisoaan ennen kuin pettäjä on jäänyt edes kiinni. Siinä lapset sitten ovat kamppailleet, että kertovatko petetylle vanhemmalleen vai mitä pitäis tehdä. Lapset ovat paljon fiksumpia kuin mitä monesti kuvitellaan. Pienetkin jutut voivat paljastaa lapselle valheet/petoksen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pettäjien lapsista:
....Usein lapset huomaavat vanhempiensa häiriökäyttäytymisen ennen kuin vanhemmat ehtivät sitä ääneen julistaakaan....

Valitsepas sanasi oikein tällä palstalla! Vain miesten pettäminen on häiriökäyttäytymistä. Naisten hupsahdus sivusuhteeseen on äänetön hätähuuto parisuhteen huonoudesta!

 
Valitsepas sanasi oikein tällä palstalla! Vain miesten pettäminen on häiriökäyttäytymistä. Naisten hupsahdus sivusuhteeseen on äänetön hätähuuto parisuhteen huonoudesta!

[/quote]

Hmm, eiköhän tuo ole ihan subjektiivinen näkemys. Mä en tee mitään eroa sen välillä onko pettäjänä mies vai nainen. Toki nämä asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta lasten sotkeminen aikuisten intiimisuhteisiin on aina väärin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mies1:
Minun veikkaukseni on, että lapset masentuvat lähes sataprosesnttisesti vanhempien erosta. Tieysti lasta voi masentaa myös vanhempien välinen väkivalta, alkoholismi, vanhempien väliset riidat, väärät kasvatusmetodit.

Uskon, että suomalaisten kansantaudin, masennuksen, alkulähde on kotona. Asia heijastuu lasten koulumenestykseen ja ilmenee itsetuhoisellakäytöksellä tai nuorena alkaneella alkoholi- , näpistelykierteenä.

Aika monille vanhemmille on vaiettu asia heidän lapsensa masennus, ei meidän lapset.

Jos tosiaankin veikkasit, veikkasit tasan oikein.
Myös muut yhä lisääntyvät häiriökäyttäytymisilmiöt ovat tutkimusten mukaan suurimmaksi osaksi lähtöisin kodin ongelmista. Karkeasti kolmasosa lapsista on tavalla tai toisella häiriintyneitä, huostaanotot kasvavat liki kolmen prosentin vuosivauhtia, erot lisääntyvät, jne jne jne... Vaikka pettäjät kuinka tässäkin ketjussa perustelevat itselleen ja kaltaisilleen sitä, että pettäminen on oikein ja luvallista ja jopa toivottavaa, niin metsään mennään. Lapset oireilevat ensimmäisinä kodin ongelmista. Kyllä he vaistoavat, vaikka vanhemmat kuinka yrittäisivät asioita muka salata. Katin kontit se mitään onnistu.

Hieman vastuullisuutta kaivattaisiin puolisoille. Molemmat käyttäytykööt asiallisesti ja kunnioittaen toisiaan kohtaan. Jos kerran on rakkaudesta yksiin menty, pitäisi sitä parisuhdetta myös huoltaa. Moniko mies jättää autonsa huoltamatta? Entäs parisuhde tai vaimo?
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysytäänpä välillä näin:
Pohditaanpa joskus asiaa tältäkin kantilta. Vastatkaa myös te jotka kyselette neuvoja salasuhteesta selviämiseen. Miten äiti voi perustella tyttärilleen pettämistään?

Sitenkö, että pettäminen on ollut pakoa harmaasta arjesta? Samaa harmaata arkea lapset ovat pitäneet perusturvallisuutena.

Erilleen kasvamisella? Jos yksi ihminen on kasvanut "erilleen" ei se kai tarkoita, että koko perhe olisi kasvanut erilleen.

Naiseutensa löytämisenä ja uusien kokemusten hakemisena? Tuskin äiti kehottaa tyttäriään löytämään naiseutensa ja uusia kokemuksia.

Millä tavoin äiti voi perustella tekojaan lapsille asiallisesti ja hyväksyttävinä, jos he näkevät isän kärsivän?

Tuo on vähän sama, että miten äiti voi perustella tyttärilleen juomista. Millaisen mallin äiti tällöin lapsilleen antaa?

Jos minä olisin pitänyt äitiäni esikuvana ja mallina, niin minähän olisin pahasti alkoholisoitunut, rahaton, ehkä koditonkin. Löytäisin rinnalleni vain väkivaltaisia, myös alkoholisoituneita, miehiä. Olisin rikki ja viina olisi syönyt aivoni. Haaveilisin rikkaasta komeasta miehestä matkalla, joka kestää kotoa keppanakauppaan.

Eivät äidit ole aina malleja tyttärilleen, eivät edes ne nuhteettomat kaikkensa lapsilleen antavat äidit.

 
Siis onko isän tai äidin ainoa mitta uskollisuus/pettäminen?
Mitä tapahtuu, kun pettäminen paljastuu? Miten puoliso reagoi siihen? Miten asiat selvitetään puolisojen välillä? Miten edetään aviossa tai erossa?

Lapsiaan vanhemmat harvoin pettävät. He voivat olla hyviä äitejä ja isiä, vaikka pettäisivätkin puolisoaan. Petetty puoliso voi suhtautua asiaan väkivaltaisesti tai marttyyrina. Pettäminen voi loppua tai jatkua. Puolisot voivat löytää uuden elämän yhdessä tai erikseen. Hyvän elämän.

Aina kannattaa hoitaa jatko, käydä tarpeen mukaan neuvonnassa, mieluiten yhdessä.

Lapsille pitää antaa tietoa heidän ikänsä mukaan. Jos lapset ovat hyvin pieniä, niin myöhemmin heidän kanssaan voi keskustella uudelleen. Silloin jutellaan seurustelusta, parisuhteesta, uskollisuudesta.

Jos vanhemmat eivät keskustele asiasta lastensa kanssa, se voi jäytää vuosikymmeniä lasten elämää, jotka ovat kenties vuoteissaan yöllä pelänneet vanhempiensa riidellessä.

Ei lapsille tarvitse kertoa kaikkia yksityiskohtia. Ei heidän kanssaan tarvitse vatvoa asiaa. Ihan asiallista on kertoa, miltä petetystä tuntuu ja miten elämässä voi selvitä ongelmien yli. Vaikka uskollisuus on tärkeää, se ei ole ainoa asia parisuhteessa.

Uskottomuus voi olla avaus tärkeälle keskustelulle, jota ei ole osattu tai haluttu aloittaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja naiset..:
Naiset ei yleensä petä ilman hyvää syytä ei joku äitikään.
Syy piilee useinmiten miehessä itse jos oma mies ei enää huomioi,rakasta,eikä välitä,on välinpitämätön ei rakasta ja tunnusta tunteitaan missään muodossa omalle kullalle,ei ainakaan enää...jne jne.
Tämä on kamalinta paskaa, jota tänne on suollettu. Ei ensimmäinen kerta ja pelkään, ettei viimeinen. Pettäjän sukupuolesta riippumatta pettämisen syy on pettäjässä. Pettäminen ei ole oikeutettua edes kostoksi pettämisestä. Väärin+väärin ei ole oikein vaan kaksi kertaa väärin. Eroamiseen on hyviä ja huonoja syitä. Pettämiseen ei edes huonoja.

On järkyttävää, että on ainakin ikänsä puolesta aikuisia naisia, jotka uskovat tällaista tuubaa. Kuka helvetin naistenlehtien keittiöpsykologin tutkinnon suorittanut rakkauskonsultti tätä on älyllisesti ja eettisestä alikehittyneille naisille oikein uskottellut, kun tätä papukaijana toistellaan.

Kun ymmärryksesi ei muuten riitä, niin toivon, että miehesi pettää sinua, niin että pääset miettimään, että mitä kaikkea sinä teit väärin ja mitä sinussa on vialla, kun aiheutit pettämisen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Voi antaa hyhvän mallin:
...Uskottomuus voi olla avaus tärkeälle keskustelulle, jota ei ole osattu tai haluttu aloittaa....

Täyttä paskaa! Uskottomuus vie viimeisetkin lähtökohdat taspuoliselle, avoimelle ja kiihkottomalle keskustelulle. Uskoton osapuoli kun vielä ei välttämättä osaa katua ja pyytää anteeksi, mikä olisi edes jonkinlainen lähtökohta rakentaville keskusteluille. Ex-vaimokin sanoi kärähdettyään: "Tehty, mikä tehty. olen itse sinut tapahtuneen kanssa, ja sinunkin pitäisi suhtautua siihen kypsän aikuismaisesti."
 

Yhteistyössä