Täällä on nyt ollut hyvin paljon keskustelunaloituksia kun vanhemmat eivät oikein tiedä hakeutuako possunuhaisen tahi muuten sairaan lapsen kanssa lääkäriin ja vastaukseksi he ovat saaneet vaihtelevasti niin totaalista vähättelyä kuin ylihysterisointiakin ("soittakaa heti ambulanssi, lapsi kuolee muuten!!!". Tässä siis THL:n ohjeet "selkoversiona" eli lapsi lääkäriin kun:
*hengitysvaikeuksia : tämä tarkoittaa sitä, että lapsen hengitys on levossakin työlään näköistä (=vatsa pomppii ja kylkiluut tulevat sisäänhengityksessä näkyviin), hengitys vinkuu tai rohisee korvin kuullen tai lapsi ei pysty puhumaan kokonaisia lauseita vaikka yrittää. Tämä EI tarkoita sitä että ääni on pelkästään käheä tai että lasta ei huvita jutella kurkkukivun vuoksi tai että hän hengästyy touhutessaan kovasti. Korkeassa kuumeessa lievä hengitystiheyden ja pulssin nousu on myös normaalia eikä siitä tarvitse huolestua jos hengitys kuitenkin selvästi on vapaata ja vaivatonta.
*iho on sinertävä tai harmaa: tämä EI tarkoita lievää kalpeutta. Sinerryksen näkee parhaiten huulista.
*lapsi ei juo tarpeeksi: tämä tarkoittaa sitä että lapsi ei jaksa niellä tai ei pysy hereillä juottamisen aikana. Tämä EI tarkoita sitä, että lasta ei huvita juoda tai että hän vastustelee juottamisyrityksiä. Pari-kolmevuotiaat ovat tyypillisesti sairaina pahantuulisia ja saattavat kieltäytyä juomasta tykkänään mutta jos lapsi jaksaa kiukutella ja potkia vastaan niin vakavasta kuivumasta harvemmin on kyse. Vanhemman täytyisi tässä tilanteessa vain jatkaa sinnikkäästi juottamista, tarjota lapselle mieluista juotavaa pieninä määrinä tiheästi ja jos mikään muu ei auta niin pakkojuottaa ruiskun avulla. Isommat lapset saattavat pelätä oksentamista ja kieltäytyä juomasta sen vuoksi, heille asia pitää vain riittävän selkeästi selittää.
*lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti: tällä tarkoitetaan tilannetta jossa lapsi oksentaa jopa kymmeniä kertoja päivän aikana tai oksentaa aina välittömästi juomisensa jälkeen niin ettei nesteytys lainkaan onnistu, tai oksentamiseen liittyy tajunnantason muutos tai neurologisia oireita. Pari-kolme rajuakaan oksennusta ei ole syy lähteä lääkäriin jos lapsi niiden jälkeen on taas oma itsensä ja pystyy ottamaan juotavaa. Pieni määrä kirkasta verta rajun oksennuksen yhteydessä on yleinen ilmiö ja kyse on yleensä pienestä haavaumasta limakalvolla, sen sijaan kahvisumpun näköinen oksennus on merkki mahalaukun haavaumasta. Nesteytystä ei pidä lopettaa sen perusteella että "se tulee kuitenkin hetken päästä ylös" koska osa nesteestä ehtii kuitenki imeytyä, se pitäisi toteuttaa vain hitaammin (esim 1 rkl kerrallaan).
*lapsi ei herää tai reagoi mihinkään: tämä tarkoittaa sitä että lasta ei saada lainkaan kokonaan hereille tai hän ei jaksa edes nousta istumaan tai vauvaikäinen lapsi ei jaksa syödä rintaa tai on poikkeavan veltto. Tämä EI tarkoita sitä että kuumeinen lapsi on normaalin väsynyt eikä jaksa kiinnostua ympäristön tapahtumista samaan malliin kuin terveenä, tai ei viitsi/jaksa kävellä pidempiä matkoja.
*lapsi on niin ärtyisä, ettei hän halua olla sylissä: tämä koskee lähinnä vauvoja ja tarkoittaa sitä että lapsi ei rauhoitu syliin tai rinnalle normaaliin tapaan tai tuntuu selvästi kivuliaalta ja itkuiselta esim. vaipanvaihdon tai pukemisen yhteydessä. Tämä ei tarkoita isompien lasten känkkäränkkäilyä eikä sitä että vauva itkee jos hänet riisutaan ilkosilleen viileässä huoneessa mutta rauhoittuu saatuaan vaatteet päälleen.
*influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera: tämä tarkoittaa tilannetta jossa lapsella siis on jo ollut selvä tauti joka on lähtenyt paranemaan ja kuume nousee uudelleen korkeaksi oltuaan välillä jo lähes tai kokonaan poissa. Tämä EI tarkoita tilannetta jossa lapsi sairastaa perättäin useita kuumeettomia tai lieväkuumeisia räkä-yskätauteja.
*hengitysvaikeuksia : tämä tarkoittaa sitä, että lapsen hengitys on levossakin työlään näköistä (=vatsa pomppii ja kylkiluut tulevat sisäänhengityksessä näkyviin), hengitys vinkuu tai rohisee korvin kuullen tai lapsi ei pysty puhumaan kokonaisia lauseita vaikka yrittää. Tämä EI tarkoita sitä että ääni on pelkästään käheä tai että lasta ei huvita jutella kurkkukivun vuoksi tai että hän hengästyy touhutessaan kovasti. Korkeassa kuumeessa lievä hengitystiheyden ja pulssin nousu on myös normaalia eikä siitä tarvitse huolestua jos hengitys kuitenkin selvästi on vapaata ja vaivatonta.
*iho on sinertävä tai harmaa: tämä EI tarkoita lievää kalpeutta. Sinerryksen näkee parhaiten huulista.
*lapsi ei juo tarpeeksi: tämä tarkoittaa sitä että lapsi ei jaksa niellä tai ei pysy hereillä juottamisen aikana. Tämä EI tarkoita sitä, että lasta ei huvita juoda tai että hän vastustelee juottamisyrityksiä. Pari-kolmevuotiaat ovat tyypillisesti sairaina pahantuulisia ja saattavat kieltäytyä juomasta tykkänään mutta jos lapsi jaksaa kiukutella ja potkia vastaan niin vakavasta kuivumasta harvemmin on kyse. Vanhemman täytyisi tässä tilanteessa vain jatkaa sinnikkäästi juottamista, tarjota lapselle mieluista juotavaa pieninä määrinä tiheästi ja jos mikään muu ei auta niin pakkojuottaa ruiskun avulla. Isommat lapset saattavat pelätä oksentamista ja kieltäytyä juomasta sen vuoksi, heille asia pitää vain riittävän selkeästi selittää.
*lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti: tällä tarkoitetaan tilannetta jossa lapsi oksentaa jopa kymmeniä kertoja päivän aikana tai oksentaa aina välittömästi juomisensa jälkeen niin ettei nesteytys lainkaan onnistu, tai oksentamiseen liittyy tajunnantason muutos tai neurologisia oireita. Pari-kolme rajuakaan oksennusta ei ole syy lähteä lääkäriin jos lapsi niiden jälkeen on taas oma itsensä ja pystyy ottamaan juotavaa. Pieni määrä kirkasta verta rajun oksennuksen yhteydessä on yleinen ilmiö ja kyse on yleensä pienestä haavaumasta limakalvolla, sen sijaan kahvisumpun näköinen oksennus on merkki mahalaukun haavaumasta. Nesteytystä ei pidä lopettaa sen perusteella että "se tulee kuitenkin hetken päästä ylös" koska osa nesteestä ehtii kuitenki imeytyä, se pitäisi toteuttaa vain hitaammin (esim 1 rkl kerrallaan).
*lapsi ei herää tai reagoi mihinkään: tämä tarkoittaa sitä että lasta ei saada lainkaan kokonaan hereille tai hän ei jaksa edes nousta istumaan tai vauvaikäinen lapsi ei jaksa syödä rintaa tai on poikkeavan veltto. Tämä EI tarkoita sitä että kuumeinen lapsi on normaalin väsynyt eikä jaksa kiinnostua ympäristön tapahtumista samaan malliin kuin terveenä, tai ei viitsi/jaksa kävellä pidempiä matkoja.
*lapsi on niin ärtyisä, ettei hän halua olla sylissä: tämä koskee lähinnä vauvoja ja tarkoittaa sitä että lapsi ei rauhoitu syliin tai rinnalle normaaliin tapaan tai tuntuu selvästi kivuliaalta ja itkuiselta esim. vaipanvaihdon tai pukemisen yhteydessä. Tämä ei tarkoita isompien lasten känkkäränkkäilyä eikä sitä että vauva itkee jos hänet riisutaan ilkosilleen viileässä huoneessa mutta rauhoittuu saatuaan vaatteet päälleen.
*influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera: tämä tarkoittaa tilannetta jossa lapsella siis on jo ollut selvä tauti joka on lähtenyt paranemaan ja kuume nousee uudelleen korkeaksi oltuaan välillä jo lähes tai kokonaan poissa. Tämä EI tarkoita tilannetta jossa lapsi sairastaa perättäin useita kuumeettomia tai lieväkuumeisia räkä-yskätauteja.