Milloin kerroitte

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja työnantajalle?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

työnantajalle?

Vieras
Milloin kerroitte työnantajalle tms. raskaudesta? Itsellä rv 13+3 ja työkaverit jo hiukan huolissaan, että koskas kerron pomolle raskautumisesta. Mielestäni ei mitään hoppua, varsinkaan kun tyänantaja ei _koskaan _ itse tiedota mitään asioita ajoissa. Keskisuuressa talossa ollaan, mutta siltikään. Miksi sitten itsekään. Jos heitä ei kiinnosta työntekijät, miksi minua työnantaja? Pari vuotta olen saanut kuulla, miten kohdalleni on suunniteltu jotain uutta ja parempaa, vaan mitään ei ole tapahtunut. Laitoin sitten itse tapahtumaan :-) Enää tuskin tarvitsee henkeään pidätellä sen suhteen, mitä jatkossa tapahtuu. Mutta kun harmittaa, niin harmittaa, eikä kiinnosta itsekään kertoa omista ""suunnitelmista"".


 
Molemmissa raskauksissani olen kertonut töissä np-ultran jälkeen eli rv 12-14. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että asiasta hyvissä ajoin kertominen antaa työntekijästä hyvän kuvan ja antaa tottakai työnantajalle aikaa miettiä, miten työt hoidetaan äitiysloman aikana. Oma esimieheni oli ainakin iloinen, että kerroin niin aikaisessa vaiheessa. Pakkohan asiasta ei ole kertoa kuin 2 kk ennen äitiysloman alkua, mutta yleensähän se kasvava vatsa asian paljastaa ennen sitä ;-)

 
Työnantaja suhtautuu nuivasti alkuperäiseen, miksi hänen pitäisi olla kiltti ja kuuliainen? Antaa työntekijästä hyvän kuvan? Millaisen kuvan antaa työnantajasta, jos lupailee yhtä ja toista ilman katetta?!

Itse kerroin ajoissa rv 12, mutta meillä onkin vain muutama henkilö toimistossa, ja meillä solidaarisuus pelasi ennen raskautta puolin ja toisin.
 
Kerroin kolmannella kuulla vaikkei vatsa ihan silloin vielä näkynyt. Kerroin siksi, että olen tosi huono pitämään ""salaisuuksia"" enkä jaksaisi koko ajan varoa puhumisiani. Olisin myös joutunut hankaliin tilanteisiin kun töissä jo suunniteltiin seuraavaa vuotta, konferensseihin lähtijöitä jne. En viitsinyt valehdella.
 
Kyllä minustakin on fiksua kertoa ajoissa,eikä salailla viimeiseen saakka. Itse kerroin joskus rv 10 aikoihin. Olen töissä yksityisyrittäjällä, ja halusin,että hänellä jää rutkasti aikaa hankkia tilalleni hyvä sijainen. Ei anna mielestäni hyvää kuvaa työntekijästä,jos kertoo vasta,kun on lain mukaan pakko. Voihan sitä itse olla kiva ja fiksu, vaikkei työnantaja olisikaan.Ei kannata alentua samalle tasolle...
 
Minulla taas se tilanne, että pomolleni olen kertonut, mutta muille en, koska yksi läheisistä työtovereistani on aikamoinen ""juorukello"", kertonut mm. kaikille meikäläisen raskautumisongelmista, kun epähuomiossa menin asiasta hänelle kertomaan...

Ongelmana vain se, että pomoni jää itse äitiyslomalle 2 kk ennen minua ja työt pitäisi jakaa muille, sekä hänen että minun... Mutta jos kerron tälle yhdelle niin se on sama kuin kertoa jokaiselle vastaantulijalle, enkä taida olla siihen ihan vielä valmis...
 
Hei, Minulla ensimmäinen raskaus nyt menossa ja rv 22 +3 ja kerroin vasta 2 vk sitten kun palasin kesälomalta, sekä työkavereille että työnajantajalle. Äitiysloma alkaa marraskuun alusta. Mielestäni on ihan hyvä aika vasta nyt,
kun alkaa tuntua varmalta että kaikki menee hyvin. Minulla oli ainakin sen verran 'taikauskoa' että jos kuulutan kaikille heti niin entä jos jotain tapahtuukin... Jokainen kertoo kun siltä tuntuu, toki viimeistään kun pakko on :)
 
Minä kerroin lopulta jo päivää ennen np-ultraa, kun tuli keskusteltua esimiehen kanssa sellaisesta asiasta, että kertominen tuntui tarpeelliselta. Minäkin olin taikauskoinen, mutta toisaalta ajattelin, että jos jotain olisi mennyt pieleen, niin kyllä tieto sittenkin olisi mennyt ainakin esimiehelle ja olisi ollut ihan hyvä, jos hän olisi osannut asiaan suhtautua. Parille lähimmälle työkaverille, joiden oli töiden jakamisen vuoksi hyvä asiasta tietää, kerroin sitten np-ultran jälkeen ja muille rakenneultran jälkeen ja/tai kun raskaus alkoi näkyä.
 
Kerroin aika alussa (rv 8), koska minulla oli pahoinvointia ja jouduin jäämään sairaslomalle. Pomoni oli erittäin iloinen puolestani ja sanoi, että hyvä että ilmoitin niin ajoissa että osaavat suunnitella työni jo hyvissä ajoin, eivätkä anna minulle mitään pitkäkestoisia projekteja.
 
Kerroin aika alussa, oliskohan rv 9 tai 10. Ennen np-ultraa kuitenkin. Itse olen myös taikauskoinen, enkä olisi halunnut sanoa noin aikasessa vaiheessa kenellekkään, varsinkaan pomolle.

Minut oli juuri palkattu määräaikaiseksi työntekijäksi vajaaksi viideksi kuukaudeksi suht pieneen työyksikköön. Itse halusin sanoa niinkin varhaisessa vaiheessa työporukalle senkin takia, kun piti käydä työaikana neuvolassa ja lääkärissä, niin halusin että työkaverit tietää, mistä on kyse. Lisäksi minulla oli paljon pahoinvointia, joten työaikana tuli oksenneltua jonkin verran.

Kävi sen verran hyvä tuuri, että työsopimustani sitten jatkettiin niin pitkälle, kuin itse halusin/pystyin olemaan töissä, eli äippäloman alkuun asti. Pääsin tuurailemaan kesälomituksia yms. Pomolla olisi ollut mahdollisuus tehdä minulle pätkittäin työsopimuksia, mutta hän teki kerralla siihen asti kun itse halusin.

Mielestäni se, että vaikka sinun pomo käyttäytyy noinkin ihmeellisesti, ettei tiedota asioista yms, ei tarkoita sitä, että sinunkin pitäisi käyttäytyä...mutta kukin tallaa tyylillään.

 
Olen sitä mieltä ennen rakenneultraa ei kannata kertoa jos ei pakko ole, voihan rakenneultrassa paljastua vaikka mitä vaikka olisi jo np-ultrassa käynytkin joten sitten harmittaisi miksi kertoi niin aikaisin. Itse olen rv20 enkä ole vielä kertonut.
 
Ajattelin kertoa vasta rakenneultran jälkeen työnantajalle ns. virallisesti. Siinä vaiheessa masu paljastanee tilanteen ja en halua olla tilanteessa, jossa joku työkaverini vahingossa lipsauttaa asian esimiehelle.

Periaattessa voisin sinnitellä tuonne lakisääteiseen aikaan saakka, sillä olen töissä isossa konsernissa ja täällä organisaatiota muutetaan muutenkin kerrran pari vuodessa. Yksi äitiysloma menee siinä samassa rytinässä. Lisäksi esimies vaihtui juuri - edelliselle esimiehelle olisin varmaan kertonut np-ultran jälkeen.
 
itse kerroin muistaakseni viikolla 10. En keksinyt mitään syytä mitä olisin hyötynyt asian ""panttaamisesta"", sillä nyt pystyin hoitamaan paljon helpommin neuvokäynnit yms. Ajattelin myös että huonovointisuuteni yms on siedettävämpi kestää jos joku tietää asiasta ja on helpompi lähteä takavasemmalle ;) Kerroin esimiehelle ja hän piti asian omana tietonaan.

Ymmärrän kyllä jos jollain ei ole työpaikalla niin hyvät välit tai on niin iso yritys että nämä asiat on helppo järjestää jne.

Rakenneultraan asti en malttaisi pitää asiaa salassa, ja kyllä se maha näkyikin jo ennen noita viikkoja. Jos siinä olisi ilmenny jotain olisin joka tapauksessa kaivannut runsaasti henkistä tukea joten tällä perustelin itselleni aikaisen kertomisen.
 
Itse kerroin eilen heti kesäloman jälkeen. Olen töissä sellaisessa paikassa missä joutuu käsittelemään vaarallisia aineita ja nostamaan painavia laatikoita. OLen 6 tai 7 viikolla. Nyt työnantajani järjesti minut kevyempiin töihin.
 
Kannattaa kertoa heti, niin eipähän voi potkia ainakaan ulos tai korvata sinua toisella työntekijällä ennen äitiysvapaata!

Itse olin ollut nykyisessä työpaikassani vain kuukauden töissä kun havahduin olevani raskaana. Pelotti hirveästi, jos työpaikka menee alta, joten kerroin vasta pari päivää ennen aiottua aborttia (abortti siis siksi, kun olin vielä silloin koeajalla, joten potku persuuksille olisi voinut olla hyvinkin mahdollinen). Esimieheni suhtautui asiaan yllätyksellisen positiivisesti ja kertoi, että tulevaisuuteni kyseisessä yrityksessä on taattu, mikäli haluan jatkaa asemassani-pitäisin vain lomani ajallaan ja palaisin takaisin paikalleni!

Abortin peruuttaminen vieritti kiven sydämeltä ja palaset loksahtivat kohdalleen. Onneksi näin, koska nyt olen siis vakinaistettu, äitiysvapaalla ja toivottavasti jo tällä viikolla synnyttämässä (rv 40+4) =)

Vähän poikkesi raiteiltaan, mutta pointti on siis se, että mahdollisimman pian kannattaa kertoa. Onpahan yksi taakka harteilta ja voi keskittyä täysillä vain omaan ja vauvan hyvinvointiin!
 
Myös minä pähkäilen milloin kertoisin työpaikalla... Olen alakoulun ope ja olen nyt miettinyt että kerronko rehtorille ennen uuden lukuvuoden alkua... Jos kerron, niin kerron ensi viikolla np-ultran jälkeen (tuolloin viikkoja täynnä 12). Pois töistä jään näillä näkymin joulun jälkeen ja mulle on nyt syksyllä tulossa alkuopetusluokka. Jos oppilaat ois isompia niin en vielä kertoisi. Haluaisin kuitenkin pitää luokan joka mulle on luvattu!
 
Aion kertoa ensi viikolla jolloin koeaikani on ohi. Ihme etteivät ole huomanneet mitään koska mulla on menossa jo rv 23+3... Luultavasti en olis potkuja saanut vaikka koeajallakin olisin asiasta kertonut mutta koskaan ei voi tietää. Toivottavasti ymmärtävät asian.
 
Kerroin np-ultran jälkeen, koska halusin että töissä on aikaa suunnitella sijaisjärjestelyt ym. Ja hyvä kun kerroin ajoissa, sillä rv 20 alkaen olen ollut sairaslomilla ja luultavasti olen äitiysloman alkuun asti. Ehtivät juuri ja juuri etsiä mulle sijaisen : )
 
Moi kohtalotoveri.

Minäkin luokanope, tosin kutosluokka nyt lähdössä kierrokseen. Viikko 7 menossa, ja minä ajattelin myös kertoa aika aikaisessa vaiheessa rehtorille, varmaan np-ultran jälkeen (noin kuukauden päästä), koska varmaan joutuu työajalla käymään välillä neuvolassa, ja sehän on aina hankala, kun se tietää sitä, että joku sitten vahtii kahta luokkaa. Eli mahdollisimman vähän haluaisin joutua kiertelemään tyyliin ""en saanut mitään muuta lääkäriaikaa"". Työkavereille en kyllä ihan noin aikaisin kertoisi, sitten vasta kun maha näkyy, mutta rehtori on toivonut, että hänet pidettäisiin hyvin informoituna näistä asioista, on sitten helpompi hänen tehdä työtään.

Eli jos kerron rehtorille, niin toivottavasti hän saa hoidettua nuo neuvolakäyntien tuuraukset niin, etten vain itse joudu koko ajan tekemään diilejä viereisen luokan open kanssa ja kuormittamaan häntä omien 28 oppilaan lisäksi.
 

Yhteistyössä