Milloin lapsi oikein oppii, että koiria ei saa hakata!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "väsynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"väsynyt"

Vieras
Huoh! Juuri nyt olen niin väsynyt. Tyttöni reilu 2v, hirveä uhmaikä päällä tietysti, aina toisinaan riehaantuessaan juoksee koiriemme perässä ja hakkaa niitä jollain, millä tahansa kättä pidemmällä. Kielletään aina heti kovaan ääneen ja otetaan hakkausväline pois, ja eristetään koirista. Selitetään, että koirat pelkää ja voivat purra puolustaessaan itseään. Koiramme eivät ole vihaisia, vaan eivät vaan siellä tuollaista käytöstä, mikä on tietysti ihan oikein, ei kuulukaan sietää vaan lapsen tulee oppia käytöstavat. Tätä on jatkunut siitä kun lapsi oppi kävelemään ja juoksemaan eikä loppua näy. Lapsi on ensimmäiseni, niin ei ole mitään kokemusta lapsista ennestään. Ajattelin kysäistä, että missä iässä lapsille yleensä tulee sen verran järkeä päähän, että ymmärtää tuollaiset asiat? Tyttö myös väsyneenä tunkee koirien "syliin" pää edellä kun ovat nukkumassa mistä etenkään toinen koiramme ei tykkää, ja silloin saattaa varoittaa ärähtämällä. Juuri äsken kävi näin, vaikka olen noin satamiljoonaatuhatta kertaa kehoittanut jättämään koirat rauhaan. Huoh...
 
Oliskohan meillä ollut n.2,5-vuotias kun se loppui. Meillä poika.. olin jo niin epätoivoinen.. Meillä loppui kun puututtiin jokaikiseen tapaukseen. Vietiin jokaisesta kerrasta jäähylle. Täältä luin vinkin.. loppui muutamassa päivässä. Kyllähän ne jäähystäkin sanovat, että huono systeemi mutta meillä se toimi! Tsemppiä, tiedän oikeasti miten se voi olla hirveätä.. (sitten seuraavaksi se rupeaa härnäämään pikkusisariaan jos sellaisia tulee.. ja hermoja raastaa sekin..)
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
[QUOTE="vieras";27476310]Oliskohan meillä ollut n.2,5-vuotias kun se loppui. Meillä poika.. olin jo niin epätoivoinen.. Meillä loppui kun puututtiin jokaikiseen tapaukseen. Vietiin jokaisesta kerrasta jäähylle. Täältä luin vinkin.. loppui muutamassa päivässä. Kyllähän ne jäähystäkin sanovat, että huono systeemi mutta meillä se toimi! Tsemppiä, tiedän oikeasti miten se voi olla hirveätä.. (sitten seuraavaksi se rupeaa härnäämään pikkusisariaan jos sellaisia tulee.. ja hermoja raastaa sekin..)[/QUOTE]

Jatkan vielä sen verran et pojalla on nyt ikää n. 3,5v ja voi sanoa, ettei enää kiusaa ollenkaan koiraa. Pari pientä huomautusta esim. lelujen käsittelystä koiran vierellä on tullut, mutta ei muuta. Tykkää koirasta nyt tosi paljon, silittelee ja puhuu koirasta kauniisti.
 
Meillä on poika kerran lyönyt koiraa kun suuttui. Häneen sattui paljon kun hän löi joten eipä ole sen jälkeen lyönyt. Ollaan alusta asti opetettu kädestä pitäen miten eläinten kanssa ollaan. Toisen koiran kanssa ei tullut toimeen mutta ei kyllä sitäkään moukaroinut vaikka näytti hampaitaan sille aina :D
 
oletko kokeillut jotenkin palkita lasta kun se käyttäytyy hyvin? Onko jokin herkku tai lelu mistä lapsi tulee iloiseksi? Minä yritän ainakin eläinten kanssa pärjätä palkitsemalla ja se toimii paljon paremmin kuin rankaisu jokaisesta virheestä. Lapsia mulla siis ei ole mutta tulipahan mieleen :) Silittäkää koiraa yhdessä ja lapsi hyötyisi tästä jotenkin ja jos homma menee puihin niin sitten loppuu myös koiran kanssa samassa tilassa olo. Mutta ymmärrän hyvin ettei ole helppoa tuon ikäisen kanssa, tsemppiä ja kärsivällisyyttä kuitenkin teille!!
 
Meillä poika 2 v ja ihan sama ongelma.. Se riippuu niin lapsesta. Meillä on todella jääräpäinen ja vilkas lapsi. Jäähy on kovassa käytössä ja odotan todella aikaa että poika oppii käyttäytymään muutenkin..(sinnikkäästi kun sitä opettaa niin eiköhän se joskus opi). Kaverilla on samanikäinen tyttö, ja monesti sanonut ettei ole tyyliin kertaakaan edes komentanut lasta kunnolla. Tyttö on rauhallisuuden perikuva.Ne jotka jäähyä vastustavat on usein tällästen lasten vanhempia. Vaikeahan sitä on kuvitella mitään jäähyjä kun lapsi ei oo rämäpäinen, vilkas jääräpää... Lapsen luonteesta siis riippuu kauan kestää et kasvatus alkaa tuottaa tulosta. Sinnikkyyttä. Meitä on muitakin! :)
 
[QUOTE="väsynyt";27476300]Huoh! Juuri nyt olen niin väsynyt. Tyttöni reilu 2v, hirveä uhmaikä päällä tietysti, aina toisinaan riehaantuessaan juoksee koiriemme perässä ja hakkaa niitä jollain, millä tahansa kättä pidemmällä. Kielletään aina heti kovaan ääneen ja otetaan hakkausväline pois, ja eristetään koirista. Selitetään, että koirat pelkää ja voivat purra puolustaessaan itseään. Koiramme eivät ole vihaisia, vaan eivät vaan siellä tuollaista käytöstä, mikä on tietysti ihan oikein, ei kuulukaan sietää vaan lapsen tulee oppia käytöstavat. Tätä on jatkunut siitä kun lapsi oppi kävelemään ja juoksemaan eikä loppua näy. Lapsi on ensimmäiseni, niin ei ole mitään kokemusta lapsista ennestään. Ajattelin kysäistä, että missä iässä lapsille yleensä tulee sen verran järkeä päähän, että ymmärtää tuollaiset asiat? Tyttö myös väsyneenä tunkee koirien "syliin" pää edellä kun ovat nukkumassa mistä etenkään toinen koiramme ei tykkää, ja silloin saattaa varoittaa ärähtämällä. Juuri äsken kävi näin, vaikka olen noin satamiljoonaatuhatta kertaa kehoittanut jättämään koirat rauhaan. Huoh...[/QUOTE]

Koirasta ei kannata sitten kitkeä varoittamista pois torumalla. Muuten nappasee varoittamatta.

Miten paljon tyttö saa itse osallistua koiran hoitoon? Meillä alkoivat hoitaa koiraa heti kun kykenivät, en tiedä onko tästä apua, mutta eivät ole piesseet koiraa. Yrittäkää puuhastella koiran kanssa niin että lapsikin saa osallistua. Sitten kun koira on niin hienosti hoidettu voidaan juhlistaa jollain (lahjontaa:D)

Jäähykäytäntö kannattaa ottaa käyttöön välittömästi! Ettei vaan pääse tapahtumaan pahaa.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="Vieras";27476433]ÄLä anna lapsen koskea koiriin enää ollenkaan. Selitä, että siksi, koska lyö niitä vaan kuitenkin. Ota myös jotain muuta kivaa pois.[/QUOTE]

Toivottavasti kukaan ei oikeasti tee näin. Vai oliko tää vaan vitsi..?

Ei mullakaan muuta keinoa ole kuin kehua kauniista koirien kohtelusta ja todella napakkaa rangaistusta (jäähyä) koirien kiusaamisesta. Ja pitkää pinnaa. :/
 
[QUOTE="Vieras";27476451]Mä ajattelin, että tuo olis itsestäänselvyys ja että silti vaan hakkaa...[/QUOTE]

Ei se nyt mikään itsenstään selvyys kaikille tunnu olevan!
Siis ihan kaikki keinot kannattaa käyttää, koirasta riippuen, se kerta nappasu voipi olla sitten viimenen nappasu!
 
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi
Minäkin ehdottaisin, että lapsi mukaan koiran hoitoon. Harjaamaan, silittämään, piilottamaan koiralle herkkuja, heittelemään palloa ym. mitä ikinä keksittekin. Käytte lapsen kanssa tarkkaan läpi, miten koiraa silitetään ja ehdottomasti vahdit tarkasti, ettei koiraa kertaakaan löydä tai kiusata. En tiedä minkä kokoisista/rotuisista koirista on kyse, mutta niiden pahoinpitely on ehdottomasti kiellettyä olipa kyseessä minkä ikäinen lapsi tahansa. Tuossa lapsen käytöksessä on kaikki mahdollisuudet saada koira hermostumaan ja jälki voi olla rumaa. Muistakaa myös, että vika ei ole koirassa, jos sitä pahoinpidellään ja se katsoo oikeudekseen puolustautua. Aikuisen pitää koiralle olla laumanjohtaja ja taata sen hyvinvointi.
 
Tästä ei nyt ole tietenkään apua, mutta on vaan ihan pakko tulla elvistelemään. Anteeksi. Meillä tyttö 3v, eikä ole koskaan ollut mitään ongelmia koiran ja lapsen yhteiselossa. Lapsi "osasi" jo vauvana olla koiran kanssa nätisti, vaikkei me mun mielestä edes tehty oikein mitään asian hyväksi. Mä jotenkin ajattelin, että lapset ja koirat vaan osaa lukea toisiaan jotenkin itsestään. Mutta kai se sitten vaan on persoonasta kiinni.
 
Meilläkin on aina ollut tiukka linja, että eläimiä (ja ihmisiä) ei satuteta, mutta edelleen joulukuussa 2v täyttävä lapsi tahtoo välillä villiintyä eläinten kanssa niin että alkaa käydä väkivaltaiseksi. Ja siis väkivaltaisuus on sekä ihmisiä että eläimiä kohtaan vähentynyt ihan huomattavasti, pitkään oli niin ettei lasta voinut päästää lemmikkien lähelle ollenkaan ilman että olin vieressä valmiina menemään väliin ja viemään lapsen jäähylle. Samoin varsinkin innostuessaan satutti muita ihmisiä ja esim. kyläilyt oli ihan painajaista sen takia.

Näitä meillä on ollut käytössä aina ja ovat tuottaneet tulosta, mutta hitaasti: puuttuminen HETI kun lapsi satuttaa/yrittää satuttaa, mennään väliin ja estetään satuttaminen, kielletään ja ilmoitetaan, että seuraavasta kerrasta mennään jäähylle ja lemmikki laitetaan "pois" (esim. kani häkkiinsä). Ja jos lyöminen toistuu, niin toteutetaan uhkaus heti ja kerrotaan lapselle, että joutuu jäähylle siksi että satuttaa. Ja silloin kun ollaan lemmikin lähellä, niin lapsi saa nätisti ollessaan silittää, antaa ruokaa jne. osallistua hoitoon ja kehutaan aina kovasti kun lapsi on tilanteessa kiltisti.

Tuo on vaan muutenkin niin tajuttoman itsepäinen ja kiellot, pyynnöt ja käskyt menevät todella hitaasti perille :/
 
Olen vieras #2.

Minä sain aikanaan kommenttia tyyliin "onpa lapsesi pahantahtoinen ja paha, kun kiusaa eläimiä, ei meidän lapset koskaan" jne.Todella pahalta tuntui..

Meillä lapset on olleet aina mukana koiran hoidossa ja koitin myös yhteistä touhua lisäämällä kitkeä kiusaamista, mutta meillä se ei toiminut ollenkaan. Eli meillä toimi todella jämerä ote ja jokaiseen tapukseen puuttuminen. Meillä ei esim. lelujen takavarikointi toiminut, kai se ei osannut yhdistää sitä siihen asiaan..
 
Meidän kuopuksemme on nyt reilun 2 vuotta vanha eikä hän ole koskaan edes meinannut mätkiä koiria tai kissaammekaan millään. Hän on kyllä ollut pienestä pitäen mukana koirien hoidossa, hänellä on ollut jo pitkään "omat velvollisuutensa" joista hän ihan itse pitää tiukasti kiinni.

Esikoisemmekaan ei koskaan käynyt eläinten kimppuun, ei vaikka hän olisi ollut kuinka suutuksissaan isälleen tai minulle.

Edes pentuihin ei meidän pojat ole hinkuneet kiinni, kuopus silittää pentuja mielellään jos joku antaa luvan koskea pentuihin, muuten ei edes yritä koskea niihin. Esikoinen oli aivan samanlainen pienenä poikana.

Lapsi mukaan eläintenhoitoon vaan, siten hän oppii ymmärtämään että on "eläinten yläpuolella ilman pahoinpitelyäkin".
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Näistä "ei meidän lapsi vaan..." kommenteista, ei tule kuin paha mieli. Tosiasia vain on, että aikuisena olet vastuussa niin lapsesta kuin koirasta ja ihan kaikkien turvallisuuden takia on pakko kitkeä koiraan kohdistuva vääränlainen käytös HETI pois. Lapsen ja koiran vain ei anneta olla hetkeäkään keskenään niin, että lyöminen tms. mahdollistuu. Se vaatii pitkää pinnaa ja silmät on oltava selässäkin, mutta kaikkien kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Lasta on yritettävä ohjata oikealaisen huomion antamiseen eläimelle. Muut tilanteet on ehkäistävä ennalta, niin rankkaa kuin se onkin. Ajan kanssa helpottaa. :hug:
 
Meillä oli koira, kun poikamme syntyi. Lapsi oli hyvin kiinnostunut hauvelista, kun hän oppi konttaamaan. Pahaa tarkoittamatta poika konttasi aina koiran luokse ja veti sitä hännästä. Kun näin tapauksen, toruin heti. Meillä riitti yksi kerta.
Lapsi oli siis pieni, ei osannut puhua, mutta ymmärsi teon tuhmaksi. Tämän jälkeen näytin, kuinka koiraa tulee käsitellä. Näytin, kuinka koiraa saa vain paijata. Lapsen ja vanhan lemmikkimme yhteiselo jatkui todella hyvin.
 

Yhteistyössä