Toggle sidebar

Milloin olit valmis toiseen raskauteen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vieras

Vieras
Tuliko kova vauvakuume? Meillä esikoinen kohta puolitoistavuotias ja haaveillaan toisesta, mutta raskaana oleminen taas hirvittää (oli rankka eka raskaus) ja sitten jaksaminen kahden kanssa. Mitä enemmän aikaa kuluu, niin tuntuu että vaan kynnys nousee. Mietin, että jos vain tulisi raskaaksi, niin ajattelisiko sitä sitten näin vai olisi vain tulevasta lapsesta onnellinen...
 
Valmiista en tiedä, vauvakuumetta ei ole ollut koskaan. Tasan esikoisen 1v päivänä raskauduin uudestaan, jos olisin venyttäny pidemmälle olisin huomannu kuin helppoa yhden "ison" kanssa on ja jättäny siihen. Kaveri kuitenkin haluttiin. Sekava sepustus...
 
Mä tein abortin koska pelotti niin. Vaikka tarkoituksella oltiin ilman ehkäisyä että saisi toinen tulla. Ahdistus ja pelko oli niin valtavaa ettei muuta vaihtoehtoa ollut kun keskeyttää. Nyt kaduttaa että edes lähdettiin yrittämään koska mua hirvitti jo etukäteen.
 
No, siis me oltiin ihan vaikeuksissa esikon kanssa, koska hänellä oli paljon masuvaivoja eikä oltu miehen kanssa oikein henkisesti valmistuttu vauvan tuloon. Silti alettiin olla vakuuttuneita siitä, että halutaan tehdä toiselle sisarus, suurinpiirtein silloin, kun esikoinen oli 9kk. Onnistuttiin esikon yksivuotispäivänä! Ikäeroa tuli 1v8kk, ja olen tosi tyytyväinen: kakkonen oli aivan ylihelppo vauva, ja isosisko rakastui häneen heti. suosittelen siis ryhtymään tuumasta toimeen hetimiten =) !
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Valmiista en tiedä, vauvakuumetta ei ole ollut koskaan. Tasan esikoisen 1v päivänä raskauduin uudestaan, jos olisin venyttäny pidemmälle olisin huomannu kuin helppoa yhden "ison" kanssa on ja jättäny siihen. Kaveri kuitenkin haluttiin. Sekava sepustus...
Click to expand...

Sama juttu kuin meillä, siis tuo raskautuminen!
 
Esikoinen oli 5kk kun heitettiin pillerit roskiin. N.8kk siinä vierähti ja olin raskaana, kroppa ei kait kuitenkaan ollut ihan valmis kun tää on niiiin tuskaa :snotty:
 
Meillä aloitettiin haaveilu kanssa silloin, kun esikoinen oli 1,5-vuotias. Toinen on nyt tulossa ja kun tuolloin esikoinen tulee olemaan 2v5kk.

Mulla suurin kynnys oli traumaattinen synnytyskokemus. Mut juttelin siitä neuvolassa jo ennen raskautumista ja päätin uskaltaa aloittaa yrittämisen. Mieshän meillä oli valmis toiseen lapseen paljon ennen mua. Toki jaksaminen oli mielessä ja nyt kun tää toka raskaus ei ole ollut helpoimmasta päästä, niin jaksaminen vauvan ja leikki-ikäisen kanssa mietityttää vielä enemmän.

Eihän sitä koskaan tiedä miten seuraava raskaus menee, tuleeko helppo vai vaativa vauva yms. Mut jos siitä toisesta haaveilee niin kannattaahan sitä ottaa riski :). Raskaus- ja vauva-aika on kuitenkin elämästä aika pieni aika.
 
Imetin esikoista 1 v 5 kk ja imetyksen loputtua alkoivat menkat, jotka olivat paussilla 2 vuotta. Siitä n. 4 kk yks varhainen km, sitten muutaman kuukauden päästä kakkonen lähtikin. Sisarusta ajateltiin pojalle ja pikkusisko tulla tupsahti sitten. Helpompaa mun mielestä toisen kanssa kaikki, kun ei enää tarttenu niin harjoitella kun ekan kans. Hyvin selvitty kahden kanssa, vaikka hoidankin paljon lapsia yksin, kun mies poissa, nyt heistä on kovasti leikkikaveria toisilleen. Tyttö nyt 2 v 2 kk ja poika pian 5 v.

Nyt odotan kolmatta rv 33+1 ikääkin jo 41 v. =)
 
Eka synnytys oli mullakin yhtä jännitysnäytelmää. Synnärillä meni koneet tilttiin, poika isokokoinen, imukupilla otettiin, menetin paljon verta, istukka irroitettiin käsin leikkaussalissa pikanukutuksessa jne. Ei silti jääny traumoja. Toinen syntyi käynnistyksellä parissa tunnissa.
 
Meille sai toinen tulla heti kun oli tullakseen, koska halusin pienen ikäeron. Ja en olisi jaksanut "aloittaa alusta" jos eka olisi jo ehtinyt kovin omatoimiseksi ja elämä helpottunut. Nyt ne menee molemmat tossa samalla. Ja ikäeroa on siis 1v8kk, ei onnistunut aiemmin.
 
Vauvat on ollu ns. helppoja, vaikka esikoinen sairasti ekana vuonna paljon, ei valvottanut, toinen samanlainen, ehkä vähemmän sairastellu. Ei myöskään valvottanu juurikaan. Kun ei paljon edes itkeny vauvana. Kai sitä siksi kuumeilu jatkuikin. :)
 
Vauvakuume iski kun esikoinen oli noin 10 kk. Kun esikoinen täytti vuoden, vauvakuume alkoi vaivata oikein todella.
Mutta kun raskaustesti sitten näytti plussaa noin 3 kk kuluttua, ehkäisystä huolimatta, niin enhän minä siihen vielä valmis ollut. Mutta noin tunnin päästä plussaamisesta jo olin :)
 
Mulla myös oli rankka raskaus esikoisen aikaan (meinasi vauva syntyä 11 viikkoa ennen laskettua aikaa ja jouduin olemaan suurimman osan raskausajasta saikulla, ja makasin osin myös sairaalassa ), eikä toisesta alettu todellakaan heti puhua. Esikoinen syntyi 11/03, ja ehkäsy jätettiin pois vauvakuumeen kourissa keväällä ´06 (huhti-, tai toukokuussa, en muista kumpi ). Pikkukakkosen yrittämisen aloituksen jälkeen meillä ei olekaan ollu muuta kuin vaikeuksia... Eikä sitä kakkosta olla vieläkään siis saatu!
 
Me haluttiin lapset pienellä ikäerolla..joten ikäeroa on 1,5v. nyt nuorempi täyttää 1v ja on kyllä iskenyt tunne että haluan vielä yhden.
Raskaana olo vaan mietityttää, lähinnä se pahoinvointi ja väsymys!
Esikoinen on nyt ollut paripäivää reissussa ja oon huomannut että kahden kanssa pääsee helpommalla kuin yhden..nuorempi on ihan hukassa ja kitisee vaan kokoajan.
 

En ole vieläkään. Meidän lapsi on nyt 2v2kk. Vauvakuumetta ei ole ollut koskaan ja tuskin tuleekaan. Katsellaan tässä nyt rauhassa pari vuotta eteenpäin ja katsellaan sitten yritetäänkö vielä kasvattaa perhettä vai ei.
 
Mulla tuo pitkä imetys pitäny menkat pois molempien aikana 2 vuotta. Sitten imetyksen loputtua alkaneet n. 2-3 vkon päästä. Esikoista yritettiin n. 4,5 vuotta, sitten ei käytetty ehkäisyä seuraavan välissä, nyt käytin kuopuksen aikana vuoden verran cerazetteja, kun ne lopetin ja imetyksen, raskauduin n. puolessa vuodessa. :heart:
 
No nyt kun tyttö on 8kk on vauvakuume nostanut päätään, viime yönä jopa näin unta että synnytin pienen keskostytön ja aika tyhjä olo oli kun heräs ja muisti ettei masus kasva ketään...
Mua kyllä pelottaa tuleva raskaus, synnytys ja kaikki mutta tavallaan olen valmis kuitenkin, tai siltä ainakin tuntuu :D
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa