Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:Eikun siten, että isäntä mua pettäisi![]()
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:Eikun siten, että isäntä mua pettäisi![]()
Aina voi kai kuitenkin kuvitella, kuvittele sitä ystävän käytöstä. Jos vaikka muuntaisi sen johonkin toiseen asiaan, jos ystäväsi vaikka näkisi, kuulisi lapsestasi jotain, mikä sinun olisi hyvä tietää, eikä kertoisi? Ei sama asia, mutta... Tai siitä miehestäsi, kai hän jotain voisi tehdä, mikä sinut yllättäisi epämieluisasti :saint: *yllyttää kuvittelemaan pahoja* Ei vainkaan, on hienoa, että sinusta tämä skenaario on absurdi. =)
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:Jotkut sanovat sitä sinisilmäisyydeksi, mutta elettyään pitkästi yli puoli elämää toisen kanssa, niin hänet tuntee paremmin kuin omat taskunsa.
Ennenkuin suuttuisin ystävälleni itseäni koskevien asioiden pimittämisestä, niin haluaisin tietää hänen motivaationsa olla kertomatta niistä minulle. Eli uteliaisuus taitaisi olla ensimmäinen tunne, ja keskustelun tuloksena voisi sitten olla muitakin tunteita, mutta niitä on todellakin vaikea kuvitella ilman tarkempaa tilanteen selvitystä.
Alkuperäinen kirjoittaja Homo heidelbergensis:Musta tuntuu, että suurin osa ihmisistä, kun asiaa näin kysytään, sanovat, että ilman muuta tahtoisivat tietää ja että ystävän kuuluu kertoa. Mutta tositilanteessa se näyttää usein menevän niin, että kertoja saa kaiken petetyn kiukun päälleen.
Mietin myös sitä, missä vaiheessa asiasta kertoisi. Kun sitä alkaa epäillä? Kun on täysin varma? Kun sitä on jatkunut pitkään? Kaikissa näissä tilanteissa petetty voi loukkaantua joko siitä, että hänen puolisoaan epäillään suotta tai että ystävä tahtoo pilata hyvän parisuhteen. Tai sitten siitä, että toinen on muka pimittänyt asiaa liian pitkään.
Mä haluan ainakin nyt uskoa, että jos mun ystäväni jättäisi kertomatta mulle, pystyisin näkemään myös sen ystävän tilanteen siinä välittäjänä. Eikä se ystävän vastuulla kuuluisi olla kertoa tai olla kertomatta.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:En mä sitä ystävältäni haluaisi kuulla, ja tiedän että on joitakin parisuhteita, joissa toinen pettää. Yleensä se petetty ainakin jollakin tasolla tietää, että toinen pettää tai sitten tietää hyvinkin, mutta haluaa pitää ne asiat omina asioinaan, eikä missään nimessä haluaisi "menettää kasvojaan" tai sitä kulissiliittoaan. En puutu toisten parisuhteisiin, ei siinä ole mitään mieltä, enkä kyllä toivo muidenkaan niin tekevän.
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:Tuosta vastuusta, en oikein osaa määritellä sitä, ei ehkä ole vastuusta kyse, vaan siitä lojaaliudesta. Tai en minä tiedä.
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:Erityisen vaikeaksi tämä menee mielestäni, jos tilanne on se, että ollaan kaikki ystäviä keskenään, vaikka olisi kyse useammasta ystäväperheestä. joukossa olisi tämä pettäjä, jonka touhuista tietäisivät muut, muttei petetty (no joo, on ehkä kuitenkin niin, että aavistuksia pitäisi olla petetyllä ) ja pettäjäkin tietäisi, että muut tietävät ja silti pitäisi viettää vaikka mukavaa mökkiviikonloppua. Jotenkin siinä olisi likainen maku.
Alkuperäinen kirjoittaja Homo heidelbergensis:Niin. Musta vain tuntuu, että aina, kun joku tuntemani/tietämäni ihminen (no joo, täytyy myöntää, että ei näitä nyt ihan alvariinsa tapahdu) on halunnut olla lojaali ja kertonut ystävälleen, siitä on seurannut vain vaikeuksia tälle kertojalle.
En muuten mäkään aikanani kertonut siskolleni mitään sen silloisesta avomiehestä. Tosin mä en itse nähnyt tai tiennytkään yhtään mitään, vaan kuulin useamman väliportaan kautta jotain, mistä en osannut edes sanoa, onko se oikeasti ollut pettämistä vaiko ei. Sisko ja mies erosivat myöhemmin ihan muista syistä. Ja kuukausia myöhemmin tuli ilmi, että mä olin kuullut huhun, joka liittyi siskon avokkiin. Ja sisko oli tosi loukkaantunut siitä, että en ollut kertonut. Vaikka mulla ei olisi ollut yhtään mitään kerrottavaa. Vieläkin mietin, miten mun olisi kuulunut toimia siinä tilanteessa. Peittää korvat heti, kun joku mainitsi miehen nimen?