Minä vaan huudan ja tiuskin lapsilleni :`( ...

[itkettää]

Täällä saa varmaan paskaa niskaan, ainahan se on äidin vika että on ylikuormittunut.

Nyt on tilanne, että on vaikeaa ja stressaavaa kotona, vähäiset yöunet ja koska talomme on homeessa joudumme luopumaan monista tavaroista. Kaikki kotityöt, lapset ja "evakuointi" ja väliaikaisen asunnon etsiminen on minun niskoilla ja mies on epäempaattinen, veemäinen eikä yhtään tajua koko tilannetta. Tämä sitten purkautuu lapsiin, joille olen nyt muutamana päivänä ollut ihan hirveä äiti.. kärsivällisyys nollassa, huudan helposti, välillä kiroilen ja sanon pahasti. Kamalaa :`(

Soitin kuitenkin kauempana asuvalle kummitädille ja hän lupasi tulla auttamaan minua.

 

[Ken guru]

Hyvä että näet tilanteen realistisesti ja hyvä että hait apua .
Olis hyvä jos saisit miehesi tajuamaan että hänen kannattaa/kuuluu osallistua oman perheensä asioihin.

Voimia!

 

[jkj]

Voimia paljon! Ymmärrän kyllä hyvin, paineessa tulee huudettua vaikka ei tahtoiskaan.. ja se suututtaa itteä niin jälkeenpäin! Ite koitan muistaa pyytää anteeksi lapsilta jos oon suuttunut varsinkin ihan pienestä asiasta.

 

["unnunnunnu"]

Paljon, paljon voimia ja jaksamista! Sä et todellakaan ole ainoa joka tuossa kuvaamassasi tilanteessa tiuskiii. Muista vain kertoa lapsille ettei se johdu heistä ja rakastat heitä edelleenkin. Ja samalla voit myös muistuttaa itseäsi siitä että säkin olet tosi tärkeä ja rakas itsellesi sekä mahdottoman hyvä äiti!