Minäkin haluan valittaa anoppista

[AAARGH]

nimittäin kälyni anopista. veljellä ja vaimollaan on reilun vuoden ikäinen poika, eikä mummo eli MUN ÄITINI ole kertaakaan kysynyt mitä Santulle kuuluu. ei ole käynyt katsomassa kuin kaksi kertaa jolloin olen vienyt mennessäni. en kutsunut kylään, ei soittele ei laita edes yhtä perkeleen tekstaria!!!

se mikä tekee asiasta suunnattoman raivostuttavan on se että äitini on tekemisissä minun lasteni kanssa joka viikko useamman kerran.

miten mä selitän lapsille tälläisen epäreilun kohtelun??

 

[kokemusta on...]

Ei sun tarvitse selittää mitään. Sä et ole kohdellu ketään väärin. Sun ÄITISI velvollisuus on kertoa lapsille miksi asiat ovat niin kuin ovat...

 

[vieras]

Käytä ennemmin energiaasi siihen, että yrität vaikuttaa äitisi käyttäytymiseen. Ymmärrän kyllä, että jotenkin vain se oman tyttären lapsi on paljon läheisempi kuin pojan vaimon lapsi. Mutta vaikka tältä tuntuisikin, ei se kyllä saisi käytännössä noin jyrkästi näkyä.

 

[?.?]

elämä on epäreilua noin se tulee olemaan meilläkin, kuhan miehen veli saa lapsia..tosin toisinpäin...eli ei näe tätä meidän lasta, mutta haluaa jo että se toinen poika tekis lapsia.

 

[Jussimus]

Mulla ei oo valittamista, kiltisti kiva anoppini palkan tilille kahdesti kuussa laittaa.. ja hyvin maksaa! eipä pistetä anoppia vaihtoon!

 

[ap aaargh]

Käytä ennemmin energiaasi siihen, että yrität vaikuttaa äitisi käyttäytymiseen. Ymmärrän kyllä, että jotenkin vain se oman tyttären lapsi on paljon läheisempi kuin pojan vaimon lapsi. Mutta vaikka tältä tuntuisikin, ei se kyllä saisi käytännössä noin jyrkästi näkyä.

mutta miten??
äiti kyllä aina puhuu että pitäis mennä käymään, ei oo nähnyt....
mutta käytännössä ei tapahdu mitään. ainoat kerrat jolloin on käynyt siellä on tapahtunut minun aloitteestani, olen ollut menossa sinne ja kysynyt lähtisikö mukaan.
mitään riitaa ei ole äitini ja veljeni/kälyni välillä.
myöskään veli perheineen ei ole aikoihin käynyt äidilläni, kun ei koskaan kutsuta ei aina viitsi tuppautua...

 

[minä vain]

mua vituttaa anoppi joka ravaa meillä JOKA HELVETIN PÄIVÄ AINAKIN 2 KERTAA!!!!

 

[KiiajaVille]

Eihän sun tarvi selittää mitään lapsillesi mummin käytöksestä serkkuja kohtaan.
Mutta jotenkin ilmeisesti äiteihin vaikuttaa se että oman tyttären lapset on läheisempiä kuin pojan.

Erään ystäväni äiti sanoi kun ystäväni odotti esikoistaan että jännittää aivan eritavalla kuin silloin kun hänen poikiensa vaimot odotti. Jotenkin sitä oli jo odotusaikana enemmän "läsnä" odotuksessa ja siinä tulevassa vauvassa.
Olen huomannut hieman samaa myös omassa anopissani, kyllä meidän lapset oli "ykkösenä" siihen saakka kunnes hänen tyttärensä sai lapsen.

Mutta olen asennoitunut tähän asiaan niin että näin se vaan nyt menee. Ei voi mitään. Onneksi mun vanhemmat pitävät meidän lapsia ykkösenä ja ovat aivan ihania :heart:

Täytyy vaan muistaa sitten kun omat lapset saa lapsia että kohtelee lastenlapsia tasavertaisesti..

PS. kuinka moni meistä on ollut anoppiaan kohtaan täysin samanlainen kuin omaa äitiään.
Kuinka moni on esim raportoinut raskaudenaikaisista tuntemuksista myös anopille.
Kuinka moni pitää yhteyttä yhtä paljon anoppiinsa kuin äitiinsäkin?

 

[aaaaaargh]

Täytyy vaan muistaa sitten kun omat lapset saa lapsia että kohtelee lastenlapsia tasavertaisesti..

PS. kuinka moni meistä on ollut anoppiaan kohtaan täysin samanlainen kuin omaa äitiään.
Kuinka moni on esim raportoinut raskaudenaikaisista tuntemuksista myös anopille.
Kuinka moni pitää yhteyttä yhtä paljon anoppiinsa kuin äitiinsäkin?

mun äiti valitti aina (ja valittaa edelleen) ssitä kuinka meidän mummu kohteli lapsenlapsiaan eriarvoisesti (me oltiin ne ei-kiinostavat). joten siihen nähdenkin odottaisin äidiltäni enemmän.
ja ymmärrän kyllä että kaikkia ei voi kohdella täysin tasapuolisesti, mutta tässä on jo niin räikeän törkeä eriarvoistus menossa.

 

[vieras]

PS. kuinka moni meistä on ollut anoppiaan kohtaan täysin samanlainen kuin omaa äitiään.
Kuinka moni on esim raportoinut raskaudenaikaisista tuntemuksista myös anopille.
Kuinka moni pitää yhteyttä yhtä paljon anoppiinsa kuin äitiinsäkin?

Minun anoppini (siis miehen äiti, ja kyllä appiukkokin) on aivan ihana. Ja ihanan kamala. Siinä, että lapsemme on heille kaikki kaikessa. Meitä lapsen tulo lähensi anopin kanssa kyllä suunnattomasti. Surullista on, että omaan äitiini taas välit ovat entisestään huonontuneet lapsen synnyttyä. Olen itkenyt monet kerrat, kun äiti jättää huomioimatta lapseni. Anopille oli todennut, että teillehän tuo on hienoa, kun on ensimmäinen lapsenlapsi, mutta hän on tähän jo niin tottunut, ettei tunnu miltään (äidilläni yhteensä 8 lastenlasta). Esim. lapsemme syntymäpäivää tässä äskettäin ei noteerannut millään tavalla.

Ap: ehkä voisit kertoa äidillesi suoraan, että sinusta hän käyttäytyy eriarvoisesti. Kannusta häntä näkemään lapsen etu jos vaikka hän ei läheiseksi miniäänsä tunnekaan. Ja tue veljesi perhettä. Pahinta olisi jos teidän välinne tästä äitisi toiminnasta kärsisivät.

 

[...]

Mulla anoppi, joka ostelee mm.tuliaiset muille mut ei meidän muksuille. Huvittavaa! Ja ku ollaan juteltu asiasta, ni mainitsi vaan ett "kyllähän se eka lapsenlapsi on tärkein".

 

[kyläluuta]

mua vituttaa anoppi joka ravaa meillä JOKA HELVETIN PÄIVÄ AINAKIN 2 KERTAA!!!!

kannattaa muutta niin kauas ettei tartte nähdä. meillä on välimatkaa vain 50km mut asutaan kuulemma NIIIIN kaukana. ja sit valitetaan kun me ei käydä siellä kuin kerran viikossa.