Minäkö seko? ainakin sekoamassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
anteeksi nyt vaan, mutta minusta mies kuulostaa epävarmalta itsestään eikä halua menettää sinua! varmasti kyse on siis ikeesti välittävästä miehestä joka jostain syystä pelkää menettävänsä sut. oletko sinä yrittänyt näyttää hänelle ikinä että hän on sinulle tärkeä? terapiaa taidatte kummatkin tarvita.

Tää on päivän pahin oletus :D
 
Mutta jotenkaan nyt en jaksa ruveta miehen tarpeita miettimään, kun oma terveys hänen takiaan aika heikoilla kantimilla!!!

anteeksi nyt vaan, mutta minusta mies kuulostaa epävarmalta itsestään eikä halua menettää sinua! varmasti kyse on siis ikeesti välittävästä miehestä joka jostain syystä pelkää menettävänsä sut. oletko sinä yrittänyt näyttää hänelle ikinä että hän on sinulle tärkeä? terapiaa taidatte kummatkin tarvita.
 
Kannattaa lähteä nyt,ennkuin se nyrkki läsähtää naamaan...Onko teillä lapsia?Tee se edes lasten vuoksi.Mulla isä tommonen(paitsi väkivaltainen.Tosin en tiiä,onko miehesi) ja voin sanoa,että isäni ja äitini ero oli "parasta maailmassa".Tuo vaan pahenee ajan myötä(olet varmaan jo huomannu).On kauheeta kahtoo vieressä,kun naiset antaa miestensä alistaa ihteään ja vaan vähättelevät asiaa ja sitten,kun vihdoin älyäävät lähteä,on jo psyyke niin paskana,että kärsivät siitä lopun ikänsä!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
niin sovinto tehdään, kun herra haluaa! Ja anteeksi ei pyydellä , Pillulla kuitataan kaikki! Ja heti oot persläpi jos et persettä ole valmis antamaan!! Enkä ole Vaasasta

anteeksi nyt mutta tajuatko että olet itsekkin ehkä ruokkinut miehesi käytöstä? eli siis miehesi tuntee itsensä sun kanssa ällöttäväksi ei halutuksi

 
Alkuperäinen kirjoittaja Celestia:
Kannattaa lähteä nyt,ennkuin se nyrkki läsähtää naamaan...Onko teillä lapsia?Tee se edes lasten vuoksi.Mulla isä tommonen(paitsi väkivaltainen.Tosin en tiiä,onko miehesi) ja voin sanoa,että isäni ja äitini ero oli "parasta maailmassa".Tuo vaan pahenee ajan myötä(olet varmaan jo huomannu).On kauheeta kahtoo vieressä,kun naiset antaa miestensä alistaa ihteään ja vaan vähättelevät asiaa ja sitten,kun vihdoin älyäävät lähteä,on jo psyyke niin paskana,että kärsivät siitä lopun ikänsä!!

 
Jaa, minusta ei kuulosta miltään epävarmalta, vaan luonnehäiriöiseltä ja sairaalloisen mustasukkaselta. Itse olen juuri saanut virallisen eron samanlaisesta miehestä. Mutta eihän siitä oikeasti eroon pääse, vaan mies ahdistelee, uhkailee, pelottelee. Tästä on n15 minuuttia kun se hakkasi mun keittiön ikkunaa ja halusi tulla sisään. Mulla on seuraavana vuorossa lähestymiskiellon haku. Kun vaan jostain saisin voimia siihen prosessiin. Neljä kertaa jo olen ollut oikeudessa tämän exän takia, enkä enää jaksais. Voimia ap:lle!
 
lähteä mihinkään. kaikkia menojaan suunnittelee sen mukaan et mä oon töissä. ELi ei voi jättää minua "vartioimatta" kotiin. Monesti tekee mieli huutaa Et PAINU NYT KUN MINÄKIN OLEN KOTONA!!!!!
kokoajan meinaa märy päästä kun luen näitä ihania vastauksia!! Ehkä nyt uskallan ja viitsin ruveta tekeen itseni eteen jotakin!!
 
Esim. töistä tai työmatkalta kun tulee niin oikeen ahdistaa tulla kotiin. Jouduimma olemaan mummolassa kerran remontin takia yötä, niin oli ihanan helppo olla!! En saa kotona olla oma itseni! Mielipiteet asioihin pitää olla tarkkaan valikoituja, mielellän miehen ajatukseen sopivia
 
Jos tällainen tilanne, niin seksiäkään ei tee mieli. Ymmärrettävää?? Monena (yönä?) aamuna olen herännyt siihen et röörissä on joko sormi tai kalu! Saan aivan järjettömän raivarin sellaseen herätykseen, niin tämä äijä suuttuu!! Onko siinäkin minuss vika?
 
ihan kun puhuisit mun miehestä.. en saisi jutella kenenkään kanssa ilman että miehen täytyy saada tietää mistä puhutaan, mihinkään hän ei voi mennä ilman että olen mukana jne..
 
Ukko urisi, et sano äitilles et käskee jonkun äijän sieltä työpaikalta tuoda, kun meill on niin paska perhe,et ei meillä oo. Poika jäi haavi auki kattoon ja nauro hölmösti. Olen viimeiset 1,5 vuotta toivonut hartaasti et joku tauti tulis ja kaatais tuon, ettei erota tarvi. mut mikäpä sen pahan tappaa.
 
Miehesi kuulostaa aivan entiseltä miesystävältäni! Et kai vaan ole itä-Suomesta..?

Muakin vahdittiin koko ajan, mies jopa tuli tarkistamaan kun olin mennyt kaverini luo, että olenko varmasti siellä! En olisi saanut puhua kellekään, opiskelutkin olisi pitänyt keskeyttää kun sairaalassa vaan "hinkataan vanhojen äijien kaluja". Kun kävin optikolla näöntarkastuksessa, panin hänen kanssaan takahuoneessa (miehen mielestä ). Kun kesti niin kauan.

5 vuotta olin hänen hakattavanaan, kuuntelin jatkuvia huora-syytöksiä ja kerran hän uhkaili mua puukolla. Kunnes sain tarpeekseni. Ihan yhtäkkiä. Ei mies meinannut uskoa että voin hänet jättää, muistutti vielä etten varmasti ketään toista saa kun olen niin ruma eikä p**lussakaan ole kehumista. Että säälistä on mua pannut.

Nyt vähän jo naurattaa moiset kommentit, mutta kyllä mulla meni monta vuotta ennenkuin pääsin yli kaikesta tuosta paskasta. Nyt mulla on ihana mies ja ihanat lapset. Oikein hämmästyttää, miksi annoin kohdella itseäni noin huonosti monta vuotta. Luojan lykky, etten saanut lapsia moisen sadistin kanssa.

Tsemppiä sulle ap äläkä anna kohdella itseäsi noin! Ei tuo todellakaan normaalia ole, miehesi käytös siis. Hänessä on vika eikä sinussa.
 
:( Kuulostaa niin minun isälle.Äiti kävi töissä "huoraamassa" ja sai nyrkistä.Sukulaisten luona "puhuttiin paskaa isästä koko ajan" ja sai nyrkistä jne jne...Lopulta äiti ei uskaltanu ennää käyä sukulaisten luona,eikä oikein missään...
Iskä oli "aina oikeessa,aina kaikessa parempi..."-______-
Vastaukset isäni kyselyihin piti olla juuri sitä,mitä isäni halusi kuulla,tai tuli nyrkistä...

Väkivaltaa se henkinen väkivaltakin on ja kenenkään ei pidä/tarvitse kestää minkäänlaista väkivaltaa!Apua saa,jos on sellainen tilanne,ettei yksin uskalla tai ole voimia tällaisesta miehestä eroon päästä...Voimia kaikille tällaisessa tilanteessa oleville!Muistakkaa,ettette ole arvottomia ja on muitakin vaihtoehtoja!!
 
mut kun hermostuu niin karjuu ja osoittelee hullunkiilto silmissä, vaikka näkee, et melkein alleni paskon yleensä jo pelkästään kovasta äänestä!!
JA taas kun sai purkautua silloin joku päivä sitten, niin nyt on niin rauhallinen, säyseä, kiva ja hiljainen!! AAARGGGHHH!! EN ole kahteen päivään hälle sanonut sanaakaan..
 
Joo ei se minunkaan isä koko ajan ollu tuollainen...mutta ei se silti tarkoita,että jos vaan silloin tällöin,että se tekisi siitä sen sallittavampaa.Ja kuten jo sanoin,väkivaltaa se henkinenkin väkivalta on.Sitä ei pitäisi sietää,vaikkei nyrkkiä tulisikaan.Jo pelkkä se,että jouvut pelkäämään silloin tällöin riittää!
 
miehesi käytös on jotain sairaalloista mustasukkaisuutta tai vainoharhaisuutta tai jotain sinnepäin. Ei sellainen ole sallittua parisuhteessa. Laki suojaa sinua, ei muilla ole oikeus postejasi lukea. kirjesalaisuus estää.
 
MINUN vaikka ollaankin AVIOLIITOSSA! (niinkuin hän aina muistuttaa) Mut lukipa suhteen alkuaikoina anoppini mun kirjeenkin salassa, yllätin hänet! Eli ei ole paska kauas tipahtanut!!
 
Eilen mies tuli ojentamaan et olit sitte lapsille luvannut että menette yökylään, etkä ole minulle ole puhunu mitään..
Sillon aukaisin suuni; sanoin, et miksi mun SInulle olisi pitänyt puhua, kun en muutakaan ole puhunut?!? Sanoin et se on saanut minut poljettua syvälle suohon ja että nyt täytyy ruveta jo toimimaan, ennen kuin on myöhäistä. Sanoin et olen ajatellut oman asunnon vuokraamista, koska nyt tarvin OMAA AIKAA näiden ajatusten kasaamiseen!!
Miehen vastaus oli, et ei kannata nyt hätäillä, HÄN KYLLÄ VOI LÄHTEÄ kaverin luokse "töihin kaupunkiin aina joksikin päiviksi. Ei kuulemma ole elämällä mitään merkitystä ilman minua, lupaa muuttua jne.. Lapsille sanoi, ettää elkää menkö yökylään, ku isillä on nyt niin paska fiilis. ( äidin fiiliksistä ei puhuttu). Mutta edelleen raivo ja viha on päällimmäisenä, en usko et tässä tilanteessa voin saman katon alla ruveta paranteleen itseäni..
 
ei muutu ennenkuin molemmat saatte kasattua itseänne. Tilanteen todellisuutta ei näe noin läheltä, kumpikaan. Ero on ainoa vaihtoehto. Mut jos myöhemmin halua on niin uusilla säännöillä voi mennä takas yhteen. En tosin usko että palaat takaisin kun näet kauempaa missä vankilassa olet ollut. Tuo ei ole rakkautta se on läheisriippuvuutta. Voimia!
 

Yhteistyössä