V
vierailija
Vieras
Ministeri tylyttää keppanassa hallitustovereitaan Whatsappissa, muttei löydy miestä myöntää tätä
Moni asia ministeri Lintilän puhelintarinassa ei täsmää
www.hs.fi
Ministeri Mika Lintilä epäili, että hänen puhelimeensa olisi tarttunut jotain äskeisellä Afrikan matkalla. Jokainen tietoturvan kanssa työskentelevä tietää, että nyt joku ei tarinassa täsmää, kirjoittaa HS:n journalistinen kehitysjohtaja Esa Mäkinen.
Torstai-iltana keskustan isoon Whatsapp-ryhmään tuli viesti ministeri Mika Lintilältä. Kyseessä oli meemi, jossa irvaillaan pääministeri Sanna Marinin juhlimiselle ja kansanedustaja Matias Mäkysen suhdekohulle, josta Seiska on raportoinut.
Viestin lähettämisen jälkeen Lintilä kertoi, että hän ei ole lähettänyt viestiä. Sen sijaan hän väitti puhelimensa tulleen hakkeroiduksi. Hän epäili, että puhelimeen olisi tarttunut jotain äskeisellä Afrikan matkalla.
Jokainen tietoturvan kanssa työskentelevä alkaa tässä vaiheessa ihmetellä, että nyt joku ei tarinassa täsmää.
Tietoturvan suojaaminen lähtee aina liikkeelle uhkamalleista: kuka voisi haluta hakkeroida ministerin?
Laajasti katsottuna uhkamallit ovat nämä: Teinihakkerit, omat työntekijät tai läheiset, verkkorikolliset, kansallisvaltiot.
Uhkamalleja käytetään, koska hakkereilla on erilaisia tavoitteita ja resursseja käytössään. Teinihakkerit haluavat jännitystä ja tehdä kiusaa. Omat työntekijät haluavat usein kostaa tai vakoilla, ja läheiset haluavat urkkia. Verkkorikolliset haluavat rahaa, joko kiristämällä tai varastamalla. Kansallisvaltiot haluavat kerätä tietoa tai vaikuttaa kohteisiinsa.
Kun väitetyn murtautumisen kohteena oli Whatsapp, tekoon ovat kykeneviä lähinnä kansallisvaltiot ja joissain tapauksissa verkkorikolliset – ellei tili ole hyvin kehnosti suojattu.
Kunnolla suojatun puhelimen hakkerointi maksaa jopa satoja tuhansia euroja, joten sitä ei kuka tahansa tee. Huonosti suojattuun puhelimeen ja etenkin pelkkään Whatsappiin voi teinikin päästä sisälle.
Moni asia ministeri Lintilän puhelintarinassa ei täsmää
Kommentti | Moni asia ministeri Lintilän puhelintarinassa ei täsmää
Ministeri Mika Lintilä epäili, että hänen puhelimeensa olisi tarttunut jotain äskeisellä Afrikan matkalla. Jokainen tietoturvan kanssa työskentelevä tietää, että nyt joku ei tarinassa täsmää, kirjoittaa HS:n journalistinen kehitysjohtaja Esa Mäkinen.
www.hs.fi
Torstai-iltana keskustan isoon Whatsapp-ryhmään tuli viesti ministeri Mika Lintilältä. Kyseessä oli meemi, jossa irvaillaan pääministeri Sanna Marinin juhlimiselle ja kansanedustaja Matias Mäkysen suhdekohulle, josta Seiska on raportoinut.
Viestin lähettämisen jälkeen Lintilä kertoi, että hän ei ole lähettänyt viestiä. Sen sijaan hän väitti puhelimensa tulleen hakkeroiduksi. Hän epäili, että puhelimeen olisi tarttunut jotain äskeisellä Afrikan matkalla.
Jokainen tietoturvan kanssa työskentelevä alkaa tässä vaiheessa ihmetellä, että nyt joku ei tarinassa täsmää.
Tietoturvan suojaaminen lähtee aina liikkeelle uhkamalleista: kuka voisi haluta hakkeroida ministerin?
Laajasti katsottuna uhkamallit ovat nämä: Teinihakkerit, omat työntekijät tai läheiset, verkkorikolliset, kansallisvaltiot.
Uhkamalleja käytetään, koska hakkereilla on erilaisia tavoitteita ja resursseja käytössään. Teinihakkerit haluavat jännitystä ja tehdä kiusaa. Omat työntekijät haluavat usein kostaa tai vakoilla, ja läheiset haluavat urkkia. Verkkorikolliset haluavat rahaa, joko kiristämällä tai varastamalla. Kansallisvaltiot haluavat kerätä tietoa tai vaikuttaa kohteisiinsa.
Kun väitetyn murtautumisen kohteena oli Whatsapp, tekoon ovat kykeneviä lähinnä kansallisvaltiot ja joissain tapauksissa verkkorikolliset – ellei tili ole hyvin kehnosti suojattu.
Kunnolla suojatun puhelimen hakkerointi maksaa jopa satoja tuhansia euroja, joten sitä ei kuka tahansa tee. Huonosti suojattuun puhelimeen ja etenkin pelkkään Whatsappiin voi teinikin päästä sisälle.
