H
hankalaa
Vieras
Pidetään ukon kanssa taukoa, koska:
1. Mies on todella mustasukkainen ja kuulemma levittelen itseäni tuolla jokaiselle vastaantulevalle
2. Mustasukkaisuuden takia en uskalla puhua miehelle mistään
3. Me ei siis puhuta yhtään mistään, koska mieskään ei puhu minulle
4. Mies on uhannut tappaa itsensä, minut ja milloin kenetkin (kännissä niin, ettei muista sitä seuraavana aamuna)
5. Hän valehtelee minulle raha-asioista +muita juttuja
Mutta toisaalta mies käy töissä, minä en, joten hän kai saa käyttää rahansa miten tykkää. Enkä itsekkään ole mikään paras puoliso. Hän on hyvä isä ja yrittää kyllä kaikkensa meidän suhteen eteen. Nyt ollaankin juteltu asioista ja ukko sanoo, että muuttuu, mutta muuttuuko hän? Minulla on tällä hetkellä kauhea stressi ja varmasti masennustakin ja nyt haluaisin vain pitää hyvät välit ukkoon, mutta elää lapsen kanssa muuten omaa elämää. Nyt tälläisenään kun elelen, niin olo on todella hyvä.
Tunteita miestä kohtaan ei enää ole yhtään ja tunnen tästä syyllisyyttä. Myöskään haluja ei ole. Omat tukeni, joille olen asioista kertonut, ovat sitä mieltä, että olen tehnyt miehelle väärin ja että meidän pitäisi palata yhteen edes lapsen vuoksi. Minun ajatusmaailmaa vastaan sotii taas ajatus että palaisin onnettomaan liittoon. Haluaisin olla varma, että asiat muuttuvat. Ja entä löytyykö niitä tunteita vielä? Silloin kun tämä stressi loppuu? Mistä sitä voi tietää? En siksi haluaisi kiirehtiä, mutta silti täytyisi tehdä jo päätöksiä jotka koskevat loppuelämää!?
Saakohan tästä mitään selvää.
1. Mies on todella mustasukkainen ja kuulemma levittelen itseäni tuolla jokaiselle vastaantulevalle
2. Mustasukkaisuuden takia en uskalla puhua miehelle mistään
3. Me ei siis puhuta yhtään mistään, koska mieskään ei puhu minulle
4. Mies on uhannut tappaa itsensä, minut ja milloin kenetkin (kännissä niin, ettei muista sitä seuraavana aamuna)
5. Hän valehtelee minulle raha-asioista +muita juttuja
Mutta toisaalta mies käy töissä, minä en, joten hän kai saa käyttää rahansa miten tykkää. Enkä itsekkään ole mikään paras puoliso. Hän on hyvä isä ja yrittää kyllä kaikkensa meidän suhteen eteen. Nyt ollaankin juteltu asioista ja ukko sanoo, että muuttuu, mutta muuttuuko hän? Minulla on tällä hetkellä kauhea stressi ja varmasti masennustakin ja nyt haluaisin vain pitää hyvät välit ukkoon, mutta elää lapsen kanssa muuten omaa elämää. Nyt tälläisenään kun elelen, niin olo on todella hyvä.
Tunteita miestä kohtaan ei enää ole yhtään ja tunnen tästä syyllisyyttä. Myöskään haluja ei ole. Omat tukeni, joille olen asioista kertonut, ovat sitä mieltä, että olen tehnyt miehelle väärin ja että meidän pitäisi palata yhteen edes lapsen vuoksi. Minun ajatusmaailmaa vastaan sotii taas ajatus että palaisin onnettomaan liittoon. Haluaisin olla varma, että asiat muuttuvat. Ja entä löytyykö niitä tunteita vielä? Silloin kun tämä stressi loppuu? Mistä sitä voi tietää? En siksi haluaisi kiirehtiä, mutta silti täytyisi tehdä jo päätöksiä jotka koskevat loppuelämää!?
Saakohan tästä mitään selvää.