Minkä ikäisenä vai eikö ikinä eloisan lapsen käytös rauhoittuu?

[Välillä uuvuttaa]

Meillä on käsittääkseni todella eloisa 6 v tai ainakin sellaisen vaikutelman saa kun seurailee muiden lasten olemista ja samanlaista palautetta tulee joka ikiseltä jonka tapaamme. Lapsi on siis aivan koko ajan liikkeessä tai ainakin heinuttelee jalkoja tai keikkuu pakaralta toiselle. Lapsi on hyväntuulinen ja iloinen, juttelee ummet ja lammet ihmisille kaupassa ja puistossa ködet viuhuen ja pyörähdellen mutta silti välillä uuvuttaa kun pitäisi muistaa sanoa vähän väliä, että kävele, katso eteesi, varo. On siis sellainen hyväntuulinen hessu hopo joka vähän väliä törmää mainoskyltteihin, hyllyjen reunoihin, kiipeää joka ikiseen paikkaan jos en muista erikseen luetella etukäteen ettei sinne saa mennä tai koskea. Esim viikonloppuna olimme ulkokahvilassa niin hän ehti kiivetä kahden patsaan tapaisen koristeen päälle, uittaa kätensä suihkulähteessä ja kastella naapuripöydässä istujat sekä kiivetä palotikkaita melko korkealle kun minä keräsin lautaset ja roskat pöydästämme ja vein ne noin 2 m päässä olevaan kärryyn. Vaikka uskoisin oppineeni lapsen kanssa aika ripeäksi tekemään tällaisia asioita. Vessassa on nykyään hankalaa käydä muualla kuin kotona koska lapsi on jo aika iso jos on pieni koppi ja jos taas odottaa ulkopuolella ei malta olla paikoillaan eli katoaa ovesta ulos tai kiipeilee lavuaarien päälle ellen keksi jotain todella mielenkiintoista juteltavaa. Mitkäön ennakko puheet eivöt auta kun päähän pälkähtää jotain mielenkiintoisempaa ja se on menoa samantien.

Te kenellä on vastaavanlaisia lapsia niin missä iässä meno on alkanut rauhoittumaan? Kyllä moni asia sujuu paremmin kuin vaikkapa vuosi sitten mutta on tämä silti välillä uuvuttaa. Lisäksi jotenkin harmittaa kun jotenkin kuvittelin kuinka kiva olisi mennä ja tehdä lapsen kanssa kaikenlaista mutta kun se on niin hitsin tuskastuttavaa kun sillä aikaa kun käännät pään ottaaksesi kassista jotain tai käy vessassa lapsi saattaa olla jo jossain kadoksissa tai keikkua korkealla paikassa mihin ei saa kiivetä.

 

[feger]

Kuulostaa ihan minun tutun perheen lapsilta ja heitä on kaksin kappalein. Äiti on helisemässä, aivan lopen uupunut ja olen itsekin aivan loppu, kun he käyvät, vaikka istuisivat meillä vain n. tunnin. Tunnin aikana lapset ehtivät myllätä koko talon läpi, ihan uskomatonta.

 

[vierailija]

Hallitsemattomaan menoon auttaa tällaiset: https://www.pinkorblue.fi/safety-1st-valjaat-harmaa-a212566.html

Tai siis 6v ikäiselle riittää yhden-kahden kokeilun jälkeen pelkkä uhkaus niistä, ja meno rauhoittuu kertaheitolla.

 

[Välillä uuvuttaa]

Juu ei auta valjaat ellei niitä pidä jatkuvasti paikoillaan. Meillä oli pitkään käytössä/ mukana silloin kun lapsi oli noin 2,5-3 vuotias (ja sitä vanhempi) eikä häntä saanut enää köytettyä rattaisiin millään kiinni kun onnistui aina irrottautumaan rattaiden valjaista. Etenkin suuremmissa kaupungeissa nuo olivat ihan ehdottomat ja välillä vieläkin lapsella on reppu mihin saa talutushihnan kiinni. Tuon kanssa on vaan hankala tehdä asioita. Eikä lapsi ole sellainen että uhmaisi tai yleensä (välillä kyllä) tekisi asioita ärsyttääkseen minua vaan tuo, että joka paikkaan pitää kiivetä, kaikkialta pitää hyppiä ja kaikki pitää tutkia tulee häneltä jotenkin luonnostaan. Innostuu aivan valtavasti monesta asiasta ja kehonkielikin on sellaista lennokasta, että kädet viuhtovat, hyppii paikoillaan ja heiluu kun selittää jotain.

Välillä mietin, että ei tämäkään ole kivaa kun kokoajan pitää ennakoida, varpittaa, kieltää ja pyytää vaikka sen koittaisi tehdä kuinka positiivisen kautta. Esim jos menemme kaippaan ja käymme aulassa läpi, että kaupassa liikutaan kövellen, muistetaan katsoa eteen koska on muita eikä mihinkään kosketa tai kiivetä kun ne on kaupan omaisuutta ehtivät asiat unohtua jo ennen kuin ehsimme niistä porteista kaupan puolelle ja lapsi kirmaa täyttä juoksua, tekee hyppyjä takaperin tai jotain muuta vastaavaa ellen pidä kädestä kiinni.

Emmekä samaisesta syystä kyläile kovin paljoa paitsi muutamassa paikassa ja toisessakin vain silloin kun on kesä ja voi olla pihalla. On todella raskasta kun kyläily menee siihen, että seuraan lapsen tekemisiä (vaikka olisimme ottaneet paljon tekemistä hänelle mukaan) enkä ehdi yhtään jutella sen kanssa kenen luona olemme kylässä. Mielummin kutsun vieraita meille niin pystyy jutellakin jotain.

 

[vierailija]

Sen näkee näistä palstalaisista. Lapsia, eivätkä kovin rauhallisia. Mitäköhän niille on syötetty...

 

[Hulahulasammakko]

Kiipeily ja levoton meno ei ole mistään muusta kuin siitä kiinni ettei lapselle ole pidetty kuria. Kyllä 6 vuotias jo ymmäärtää mikä on sopivaa käytöstä missäkin ja mitä saa tehdä jos se on hänelle kerrottu. Ihan turha selitellä asiaa sillä, että lapsi nyt vain on tällainen hos ei viitsi yhtään pitää kuria vaan on antanut lapsen aina säheltää ja perseillä.

 

[vierailija]

Juu ei auta valjaat ellei niitä pidä jatkuvasti paikoillaan. Meillä oli pitkään käytössä/ mukana silloin kun lapsi oli noin 2,5-3 vuotias (ja sitä vanhempi) eikä häntä saanut enää köytettyä rattaisiin millään kiinni kun onnistui aina irrottautumaan rattaiden valjaista. Etenkin suuremmissa kaupungeissa nuo olivat ihan ehdottomat ja välillä vieläkin lapsella on reppu mihin saa talutushihnan kiinni. Tuon kanssa on vaan hankala tehdä asioita. Eikä lapsi ole sellainen että uhmaisi tai yleensä (välillä kyllä) tekisi asioita ärsyttääkseen minua vaan tuo, että joka paikkaan pitää kiivetä, kaikkialta pitää hyppiä ja kaikki pitää tutkia tulee häneltä jotenkin luonnostaan. Innostuu aivan valtavasti monesta asiasta ja kehonkielikin on sellaista lennokasta, että kädet viuhtovat, hyppii paikoillaan ja heiluu kun selittää jotain.

Mietin vaan sitä, että on hyvin vaikea kuvitella jonkun 6v ikäisen vapaaehtoisesti kävelevän valjaissa.

Meillä 4v:kään ei halua, ja siksi valjaat toimivat uhkauksena. Eli "jos et pysy vieressä tai rupeat riehumaan niin loppureissun kävelet valjaissa". Harvoin tarvitsee valjaita kaivaa esiin laukusta vaan pelkkä uhkaus riittää.

 

[vierailija]

Kiipeily ja levoton meno ei ole mistään muusta kuin siitä kiinni ettei lapselle ole pidetty kuria. Kyllä 6 vuotias jo ymmäärtää mikä on sopivaa käytöstä missäkin ja mitä saa tehdä jos se on hänelle kerrottu. Ihan turha selitellä asiaa sillä, että lapsi nyt vain on tällainen hos ei viitsi yhtään pitää kuria vaan on antanut lapsen aina säheltää ja perseillä.

Noooo... toisaalta kun synnyttäjien ikä nousee, niin erilaisten adhd / add / autismi yms. ongelmien määrä kasvaa selvästi kuten muidenkin kehitysvammojen riski. Eli ei se aina ole sitä, että nykylapsilla ei ole kuria, vaan nykylapsissa on paljon enemmän sellaisia, jotka olisi sata vuotta sitten köytetty sänkyyn.

 

[vierailija]

Noooo... toisaalta kun synnyttäjien ikä nousee, niin erilaisten adhd / add / autismi yms. ongelmien määrä kasvaa selvästi kuten muidenkin kehitysvammojen riski. Eli ei se aina ole sitä, että nykylapsilla ei ole kuria, vaan nykylapsissa on paljon enemmän sellaisia, jotka olisi sata vuotta sitten köytetty sänkyyn.

Toisaalta monesti nuo ns. A-alkuiset diagnoosit tai "diagnoosit" ("diagnoosi" = mamma on itse sitä mieltä, että Nico-Petterillä on ihan varmasti adhd) ovat lähinnä tekosyitä olla pitämättä kuria. Vaikka oikeasti sairaus ei estä kurinpitoa.

 

[vierailija]

Se on ihan yksilöllista. Kaikki ei rauhoitu koskaan, mutta yleensä menotapa muuttuu.
Meillä oli valjaat auton takakontissa noin 8 vuotiaaks asti. Silloin kyllä riitti enää uhkaileminen, että haenko...
Meillä on nyt 13v ja 16v villikot, mutta kolmas villi lapsi rauhoittui 13 vuotiaana kun käsi murtui kolmannen kerran. (tuolla nykyisin 13v:llä on murtunut 4 kertaa, mutta ei ole silti rauhoittunut)
Eikä voi syyttää kasvatuksen puutettakaan, kaikki jopa kehuvat meidän lapsia kohteliaiksi ja hyväkäytöksisiksi. He vain ehtivät silti joka paikkaan.
Urheilu ja kotityöt ovat auttaneet, tai siis ainakin juuri sillä hetkellä toiminta on järkevää, ja päivärytmi pitää pitää säännöllisenä.
Meillä on myös rauhallinen kuopus 10v, joka kyllä tekee myös koko ajan jotain, mutta se on lukemista, askartelua, kokkailua, siivoomista (saattaa oma-aloirreisesti pyyhkiä esim keittiön kaapit) ja tekee kaiken hiljaa ja numeroatekemättä. Hän muista poikkeavasti inhoaa liikuntaa, ja nukkuu paljon.

Ihmiset on luonteiltaan erilaisia. Ja hyvä niin.

 

[vierailija]

Meillä villi menijä,joka nyt on alkanut viisivuotiaana rauhoittumaan.Sitä ennen meno...no huh huh.Jaksaa jo kävellä kaupassa pitäen kärrystä kiinni,vielä joku aika sitten istui kärryssä,kun heti karkasi ja ulos ovesta.Nyt kun huutelee,niin tulee.Uskaltaa valvoen ikkunasta jättää jo pieneksi aikaa omalle pihalle.Ei enää lähde karkuun sieltä.Nyt rakentelee jo hetken itsekseen legoilla.Eikä enää syö kaikkea ja tee kaikkea typerää,että saa sotkuja kokon ajan siivoilla ympäri taloa.Välillä tekee pöljyyksiä,mutta ei enää päivittäin/joka hetki.Vessassakin voi jo käydä melko usein rauhassa.Elämämme on miljardi kertaa parempaa,kuin viimeiset kaksi/kolme vuotta on olleet,jolloin olin välillä aivan valmis hyppäämään katolta väsymyksen ja v_tutuksen takia.Kyllä se siitä joskus parenee.Ainakin meillä.