Minkä miehen näistä sinä ottaisit? Aito valintatilanne mulla.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Katinka"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"Katinka"

Vieras
Tuli mieleen tosta toisesta keskustelusta. Mulla oli tämäntyyppinen valintatilanne 10 vuotta sitten. Olin silloin 23v. Miehet oli 1-2 v. vanhempia. Ja älkää saivarrelko, että muutkin asiat vaikuttaa... tottakai vaikuttaa...

1) Rauhallinen, mukava, opiskeli yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä. Ei mikään erityinen väriläiska, mutta kyllä välillä ihan juttua tulee. Ei maailman ahkerin, mutta tasainen suorittaja. Porukassa jokseenkin huomaamaton, mutta ei missään nimessä ihan tuppisuu. Suhteellisen hyvännäköinen, ehkä söpöhkö jopa. 182-senttinen, kuntosalilla käyty, juuri sopusuhtainen - urheilullinen, ei bodari. Ei ehkä tunteikkain tyyppi maailmassa. Tai ei ainakaan jauha niistä.

2) Todella avoin ja puhelias. Impulsiivinen välillä, mutta välillä tosi flegu. Selvästi ADD-tapaus (on diagnosoitu). Opiskellut sitä ja tätä, surffaillut yliopistossa eri aloilla. Nyt "lukee" sosiaalihistoriaa. Selkeästi porukan älykkäin, jossain suhteissa jopa briljantti, mutta tuskin pystyy tuota hyödyntämään muiden suurien ongelmien takia. Komeansöpö ja miehen kokoinen: 190cm/88kg. Ei kuitenkaan erityisen urheilullinen. Osaa puhua tunteistaan ja osaa elää niillä. Silti välillä tosi fiksu ja analyyttinen. Monta eri puolta.

3) Opiskelee kauppakorkeessa. Bisnes-meininkiä on tässä tyypissä. Pystyy vakuuttamaan ihmisiä ja saa aikaan. Säntillinen ja opiskelee ahkerasti. Lähes päivänselvää on, että tämän kaverin tulotaso on tulevaisuudessa porukan korkein. Kilpailuhenkinen ja tarmokas. Ulkoisesti aika tavallinen. Ei liikaa vaivaa päätään filosofialla eikä maailmanparantamisella.

Nämä oli periaatteessa vaihtoehtoni 10v sitten. Arvatkaa kenet valitsin. Ja arvatkaapas miten nyt menee meillä ja entäs sitten näillä muilla ?
 
[QUOTE="vieras";24511217]Aivan älyttömän kiinnostava aloitus :). Toivon, että jaksat laittaa yhtä värikkäät jatkokertomukset. Itse olisin päätynyt varmaan ensimmäiseen.[/QUOTE]
En uskalla silti arvailla mitään sinusta ja näistä kavereista kuitenkaan, kun tuntuu niin henkilökohtaiselta.
 
Tod.näk. kakkonen olisi kolahtanut... mutta en tiedä haistamatta. :D Olen aika primitiivinen pariutuja; jos jalat menevät alta, ne menevät alta, eikä muulla ole mitään väliä. Ja äly on aina seksikästä!
 
Ei noilla tiedoilla puolisoa valita. Koulutuksella, ulkonäöllä ja olemuksella ei ole pelkästään merkitystä, vaan sillä mikä sitten kolahtaa. Me naiset kun tykätään erilaisista miehistä, onneksi ja kaikille löytyy se omansa. Itse pidän oikeastaan ällöttävinä kaikkia kavereideni ja tuttavieni miehiä. Eihän semmoista kukaan ota. Onneksi tykätään eristä.
 
Ykkönen ehkä. Mutta olisin kyllä vaan valinnut sen, josta tykkään eniten, eikä sitä saa selville listaamalla muutamia ominaisuuksia. Kakkonenkin vaikuttaa tosiaan hurmaavalta mutta ongelmaiselta. Kolmosessa ei oikein muuta tarttumapintaa kuin "ahkera ja menestyvä". Aika yhdentekeviä asioita kuitenkin ihmisen persoonassa.
 
[QUOTE="vieras";24511251]Ei ap varmaan valinnutkaan ;).[/QUOTE]

No ei varmaankaan. Mutta ihan outo aloitus. Aivan sama kui sanoisi, että olipa kaupassa punainen, sininen ja vihreä pusero. Arvaapa minkä niistä ostin.
 
Totta kai "kolahtaminen" on oleellista, mutta se ei kai liity aloitukseen, jokuhan noista kuitenkin on ap:ta kolauttanut.

Veikkaa nro kakkosta, koska kirjoitat hänestä eritavalla kuin muista. Hänestä löytyy eniten sellasta "näin mutta toisaalta taas näin"-selitystä, joka viittaa siihen että ikävätkin piirteet on hyväksytty vuosien varrella.

Tai sitten vaihtoehto kolme, elämä loisteliasta ja perusmukavaa. Mutta: ap kaipaa salaisesti numero kakkosta -hulivilirenttua, jonka ajatteleminen tekee taas huolettoman nuoruuden eläväksi.
 
NO kakkonen tuli valittua ja ongelmat oli vähintään sitä tasoa kuin ois voinut arvata. Nyt on vähän paremmin mutta kuitenkin aika haastavaa. Ei silti kaduta sekuntiakaan, käytännössä hän oli se johon rakastuin.

Ykkönen valmistui meni hyviin töihin ja tienaa mukavasti. Perhekkin sillä on. Kaikki hyvin, varsinkaan kun vaimo ei tiedä, että panee säännöllisesti työkaveriaan.

Kolmonen, no on varmasti porukan paraspalkkainen. On naimisissa ja kaksi lasta. Parisuhde ei kuitenkaan herkkua oo ollu, ennen lapsia otti tulevan vaimonsa kanssa pari kertaa aikalisää (ja seurustelikin siinä välissä). Suhde yhä aika riitaisa.

Pakko vielä sanoo se, että mun mies on lihonu aika paljon (tosin nyt laihduttanut 15 kiloo ennätyspainosta) mutta kyllä mä silti uskoisin, että ulkonäönkin puolesta valitsisin yhä sen.
 
[QUOTE="Sheddon";24511302]Totta kai "kolahtaminen" on oleellista, mutta se ei kai liity aloitukseen, jokuhan noista kuitenkin on ap:ta kolauttanut.

Veikkaa nro kakkosta, koska kirjoitat hänestä eritavalla kuin muista. Hänestä löytyy eniten sellasta "näin mutta toisaalta taas näin"-selitystä, joka viittaa siihen että ikävätkin piirteet on hyväksytty vuosien varrella.

Tai sitten vaihtoehto kolme, elämä loisteliasta ja perusmukavaa. Mutta: ap kaipaa salaisesti numero kakkosta -hulivilirenttua, jonka ajatteleminen tekee taas huolettoman nuoruuden eläväksi.[/QUOTE]

Näinhän se meni. Hyvin aavisteltu. Mutta tosiaan, koska valitsin hulivilirentun (joka ei enää kyllä semmonen oo), niin ei tartte aavistella. Kyllä sitä tosiaan silti joskus miettii, että "tavallinen mies" olis ollut helpompi. Mutta... kuten kirjoitin, voi se silti mennä päin mäntyä.
 
Haikailetko ap 3:n perään? Mietitkö joskus, että hänet olisit voinut valita mieluummin? Tuli sellainen olo...

En kyllä haikaile. Mutta kyllä hänen rahat mulle kelpais, mutta ihan siinä miten mitkä rahat vaan. Eli sanotaan näin, että ei mua haitais jos mun oma mies tienais sen verran :) Mut emmä vaihtais missään nimessä. Tietty kun on sitten lapsetkin kuviossa ja niissä näkee oman miehensäkkin hyvässä ja pahassa, niin ei sitä enää vois ees kuvitella.
 

Yhteistyössä