Minkä takia on sosiaalisesti hyväksytympää pelätä esim pieniä ötököitä, kuin ajamista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja The Maiden
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

The Maiden

Aktiivinen jäsen
28.09.2009
1 576
0
36
Olen huomannut, että se on hyvin yleistä pelätä käydä yksin ulkohuussissa pimeällä, pelätä ötököitä, pelätä sitäsuntätä, aina ymmärretään.

Mutta se, että pelkään autolla jamista ei mene kenenkään ymmärrykseen. Siinähän olen vaan vastuussa toisten sekä omasta hengestäni. Ei tipu sympatiaa :| Pidetään vaan jotenkin tyhmänä ja taitamattomana, vajavaisena.

Oikeasti vaan haluaisin päästä pelosta eroon, mutta en pysty. Veljellänikään en ole käynyt vuoteen, koska mun pitäisi osata ajaa sinne, ja veli härnäsi aiheesta niin että meinasin lähteä itkien pois. Purin vaan huultani ja siedin.
 
koska se ajopelko haihtuu oikeasti sillä, että vaan ajaa ja ajaa. toki ensin täytyy ajella rauhalliseen aikaan, rauhallisilla tieosuuksilla.

ehkä noihin muihinkin juttuihin toimis siedätyshoito. tai pakko. mä en kyllä silti menis sinne ulkohuussiin yksin pimeällä. mieluummin odotan aamuun.
 
Mulla vähän sama ongelma. Vastuu pelottaa - ei auto. Itse asiassa pelottaa, että esimerkiksi pyörryn ajaessani, kun sille ei mitään voi. Eikä tuo ole mitenkään kovin kaukaa haettua, koska huippaa helposti ja jännittäessä voi tulla paniikkikohtausoiretta - > huippaa. Sit kun jännittää, että alkaa huimamaan, pimenee silmissä jo sekin. Äh, olisi kuitenkin kiva pystyä ajamaan.

Mutta joo, ei heru ymmärrystä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kohtalotoveri:
Mulla vähän sama ongelma. Vastuu pelottaa - ei auto. Itse asiassa pelottaa, että esimerkiksi pyörryn ajaessani, kun sille ei mitään voi. Eikä tuo ole mitenkään kovin kaukaa haettua, koska huippaa helposti ja jännittäessä voi tulla paniikkikohtausoiretta - > huippaa. Sit kun jännittää, että alkaa huimamaan, pimenee silmissä jo sekin. Äh, olisi kuitenkin kiva pystyä ajamaan.

Mutta joo, ei heru ymmärrystä.

Tämä oli aivan kuin mun suustani! Ainoa vaan, että olen kuvitellut olevani ainoa lajiani ja näin ollen aina hävennyt pelkoani, enkä ole siitä kenellekään koskaan ääneen puhunut...
 
Ehkä siksi että ötököitten ja ulkohuussin pimeydessä reiän alla asuvien mörköjen pelko on yleisempää?

Mä pelkään oksentamista ja kaikkea siihen liittyvää- hullun leima otsassa :D

Ikäänkuin se nyt auttais että 'ottaa vaan itseään niskasta kiinni'.

No, sama juttu sen hämpyn kanssa. Ja siellä ulkohuussissa voi tosiaan alkaa ravaamaan vain öiseen aikaan, ottaen itseään vain niskasta kiinni...... :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
miksi sitten kallis ajokortti on hankittu, jos ette uskalla ajaa? ja itse olen kärsinyt myös pelosta alkuvaiheessa, mutta aikapäiviä siitä sitten selvisin.

Joku voi saada sen pelon myöhemmin, vaikka jonkun onnettomuuden jälkeen ja aika moni alkaa pelätä erinäisiä asioita saatuaan lapsen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
miksi sitten kallis ajokortti on hankittu, jos ette uskalla ajaa? ja itse olen kärsinyt myös pelosta alkuvaiheessa, mutta aikapäiviä siitä sitten selvisin.

No en mä ainakaan tiennyt pelkääväni ajamista ennen kuin olin ajanut. Ja yksin on ihan eri asia ajaa kuin autokoulun open kanssa. Ihan varmasti mullakin pelko lähtisi ajan kanssa, mutta miksi mun pitäisi alkaa siedättymään ja ajaa pakolla? En mäkään kanna hämähäkkejä kaverin naaman eteen, joka pelkää niitä ja hoe että kyllä se pelko lähtee kun tarpeeksi paljon pidät näitä kädessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
miksi sitten kallis ajokortti on hankittu, jos ette uskalla ajaa? ja itse olen kärsinyt myös pelosta alkuvaiheessa, mutta aikapäiviä siitä sitten selvisin.

Mulla laukaisi pelon se, kun samana päivänä, kun oli ensimmäinen ajotunti, serkkuni pieni lapsi jäi kotipihassaan auton alle ja kuoli :'(

Lapsi oli vain paria kuukautta vanhempi kuin omani.

Menin puolipakotettuna, surun murtamana sinne tunnille, ja pelko jäi päälle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
miksi sitten kallis ajokortti on hankittu, jos ette uskalla ajaa? ja itse olen kärsinyt myös pelosta alkuvaiheessa, mutta aikapäiviä siitä sitten selvisin.

Mulla laukaisi pelon se, kun samana päivänä, kun oli ensimmäinen ajotunti, serkkuni pieni lapsi jäi kotipihassaan auton alle ja kuoli :'(

Lapsi oli vain paria kuukautta vanhempi kuin omani.

Menin puolipakotettuna, surun murtamana sinne tunnille, ja pelko jäi päälle.

:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja feger:
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
miksi sitten kallis ajokortti on hankittu, jos ette uskalla ajaa? ja itse olen kärsinyt myös pelosta alkuvaiheessa, mutta aikapäiviä siitä sitten selvisin.

Mulla laukaisi pelon se, kun samana päivänä, kun oli ensimmäinen ajotunti, serkkuni pieni lapsi jäi kotipihassaan auton alle ja kuoli :'(

Lapsi oli vain paria kuukautta vanhempi kuin omani.

Menin puolipakotettuna, surun murtamana sinne tunnille, ja pelko jäi päälle.

:hug:

Kiitos :hug:

Suruhan ei ole omani, mutta surin silti ihan mielettömästi. Monesti, kun koitan nukahtaa, tulee kummittelemaan mieleen. Vahinko ei tule kello kaulassa... :'( Sain silloin paniikkikohtauksia, kun koitin miettiä miltä päälle ajaneesta vanhemmasta mahtaa tuntua sillä hetkellä.
 
Minusta on ihan hyväkin vähän jännittää ajamista, koska se on vaarallista. Liikenteessä ei pidä olla liian luottavainen. Itse jätän ajamisen ilon muille (miehelle) aina, kun voin.

Luulen kuitenkin, että onnettomuusaltteimpia eivät ole ne, jotka ajamista jännittävät, koska he harvoin ottavat turhia riskejä esim. ohittamistilanteissa, vaan ne omasta mielestään huipputaitavat kuskit, joiden mielestä ajaminen on vähän liiankin kivaa ja jotka eivät pidä onnettomuutta omalla kohdallaan todennäköisenä.
 

Yhteistyössä